tiistai 11. joulukuuta 2012

Duken juttuja

Vaikka otsikko onkin tällä kertaa Duken oma, niin on pakko kertoa lyhyesti (= hehkuttaa!), että Salaman takajalat sai hoitaa eilen niin, että se piti jalkaa maassa ja oli jopa ihan vapaana karsinassa! Jippii! Yleensä jo hipaisu kintereeseen on aiheuttanut megaison potkun, mutta viiden päivän kesytysoperaatio on tuottanut tulosta ja hoito tuntuu helpottuvan päivä päivältä. Normaalistihan se nostaa kyllä jalat ihan sievästi ilman mitään ongelmia, mutta tämän kuraruven mentyä pahemmaksi alkoivat nuo takajalkojen kosketushäiriöt. Ell sanoi eilen, että jatketaan vielä viisi päivää antibioottia, kun siitä on selvästi ollut hyötyä (selän ihottuma kuivahtanut ja jäljellä enää pieniä kuivia rupia), vaikka takajaloissa onkin isommat ruvet kuin aikaisemmin. Pitää myös seurailla lämpöä ja yleistilaa, ettei varsa ihan nuudu. Jäljellä olevia rupia puhdistetaan Betadinella ja rasvaillaan reilusti Vetramil-voiteella. Ovat muuten vinha hajuyhdistelmä nuo kaksi yhdessä.

Mutta sitten Duken pikkuruisiin varustehankintoihin. Hänen musta glitterriimunsa ja tummanlila silatyynynsä tulivat vihdoin postista. Dukea ei olisi voinut vähempää kiinnostaa poseeraus iltakaurojen aikaan (siis jälkeen) ja se näkyy kuvissa, poni ei muutenkaan ole mikään maailman helpoin kuvattava. :D

Ihana pieni ja sievä karvariimu glittereillä.
Lila silatyyny paikoillaan. Suomalaista käsityötä ja hintakin kohdillaan. :)
Settiin kuului myös saman värinen lyhyt pehmuste, mutta en keksinyt sille vielä paikkaa.
Masentuneen kärsäeläimen riimuposeeraus.
Kokeilin myös silatyynyä rutistuneen evvk-ponin yllä. 

4 kommenttia:

  1. Nätti on riimu ja tuo violettikin on kaunis mustalle turrikalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli positiivinen yllätys tuo Hööksin riimu, oli kuin olikin tarpeeksi pieni, jäi jopa säätövaraa. Viimeksi kun tilasin pony-koon, sieltä tuli valtava jättikoko.

      Lila on Duken väri. Ja vähän Salkunkin, varsinkin kun välillä lapsettaa näissä varusteasioissa. ("Välillä"...?) Pakko vaihtaa vähän neutraalimpaan väriin, kun kirkkaanpinkki ei kuulemma ole poikien väri. ;)

      Poista
  2. Minä itse olen myös syyllistynyt tuohon lapsettamiseen heppavarusteissa. Naureskelin ensin vitsillä aluksi että ostan pinkkejä varusteita hepalleni joka nyt sattuu vielä tammakin olemaan. Minä en henkilökohtaisesti pinkistä siis pidä omissa vaatteissa tai kotona yleensäkään. Nyt ponilla on kummasti pinkki arsenaali riimua, satulahuopaa, harjaa ja minulla jopa vitsinä hankittu pinkki t-paita jossa prodeeraus heppani nimi :) Pikkuhiljaa jopa alkanut pitämään pinkistä. Kaikkea nämä hevoset saakaan aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla lähti myös pinkkivillitys välillä ihan käsistä... Enää se vain kytee silloin tällöin ja pompsahtaa valloilleen, jos jostain alesta joskus löytyy jotain. ;)

      Poista