perjantai 31. toukokuuta 2013

Ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan

Joskus - tai itse asiassa aika usein - kannattaa vain pysähtyä ja nauttia siitä, mitä ympäriltään löytää. Tarttua hetkeen, katsoa maailmaa ilman kiirettä, tehdä havaintoja ja tutkia maisemia. Niistä pienistä hetkistä syntyy ihania muistoja tai sitten ihan vain kivoja kesäkuvia. Joku voi jopa rentoutua ja todeta, etteivät stressi ja kiire sittenkään ole oikea tapa paeta arjen mutkittaita puolia. Noin ihan vain esimerkkinä.






Meidän talli 5v.


Niin se aika vain vierii - tasan viisi vuotta sitten, 31.5.2008 talutin ensimmäisen oman hevoseni omaan talliini. Muistan sen hetken, kun kaviot kopisivat tallin käytävällä ensimmäistä kertaa ja sain taluttaa hevosen karsinaan. Se oli ihmeellinen hetki, yhtäkkiä suuresta unelmasta tulikin totisinta totta.

Sittemmin arki on näyttänyt todelliset kasvonsa, ilot ja surut ja koko niiden skaalan, mutta päivääkään en pois vaihtaisi. Elämä on ihanaa ja oma talli on tämän hevosharrastuksen suuri keskipiste. Paikka, jossa koetaan iloja ja suruja, tavataan mukavan harrastuksen parissa ystäviä ja vietetään niitä yksinäisiä iltoja, jolloin ajantajua ei edes tarvita.

torstai 30. toukokuuta 2013

Punahilkka ja pari sutta

Halusin punaiset ratsastushousut. Punainen on sittenkin ihan kiva väri, pinkin ja lilan jälkeen. Mietin niitä pitkään ja hartaasti, kunnes shoppailin Dukelle (ja miksei Salamallekin) Gallopin mustille hevosille tarkoitetun shampoon ja kivennäisbrikettejä kesäksi. Sitten tarttuivat nämä pirtsakat punaiset pöksyt mukaan ja tadaa, ne ovatkin aika ihanat, vaikka ovatkin vain polvipaikkaiset. En ole koskaan oikein osannut ratsastaa sellaisilla, mutta ehkä välillä vaihtelu virkistää. Ja sitäpaitsi, I'm in love.


Noista Mineral Brickseistä sananen, ovat ihan uusi tuttavuus minulle. Tuoksuvat hauskasti mintulle (tai jollekin vastaavalle) ja koemaistiaiset upposivat hyvällä tahdilla varsojen suuhun. Hintakaan ei ollut sinänsä paha, 16,80€/4kg. Jos annan Salamalle päivässä 3 palaa ja Dukelle 2, pitäisi pakin kestää reippaasti yli kuukauden.

Omaan silmään näyttävät enemmän joltain juoksuhousuilta. :D
Pojat leikkivät eilen "Iso paha susi"-leikkiä, missä Salama oli niellyt sitruunan ja poni näytti viattomalta kera vatsakarvojensa. Vaikka kuvissa meno näyttää joskus hurjalta ponin osalta, niin ei hätää - se vie Salamaa ihan 6-0. Kätevä tuollainen shettis, valtava ego pakattu pieneen ja kompaktiin pakkaukseen. Btw, toivottavasti ne eivät syö minua, kun hipsin pian punaisissa pöksyissäni laitumelle laskemaan tolppia ja niittämään ruohoa aitojen alta pois.


Perusmeininki.
Salama iskee.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Irtohypytystä


Ei Ypäjää, vaan elämää varten - sillä motolla on menty eteenpäin tähän asti, mutta nähtyäni Salaman tänään kujassa, päätin sisuuntua ja miettiä vielä uudelleen 3v. laatuarvosteluja. Ei ole ihan lahjaton tämä ruuna, vaikka itse sanonkin. :D Ainakin kevyesti hyppää, jos ei muuta.

Pikkumustilla oli siis tänään ohjelmassa irtohypytystä ensimmäistä kertaa eläissään. Jos koko session olisi videoinut, olisi luullut näiden olevan jo konkareita, jotka ovat menneet kujaan monia kertoja. Mitään raippoja tai muita voimasanoja ei tarvittu, molemmat riensivät ilolla kujaan ja kohti lilaa ruoka-astiaa. Sen lokaation ne kekkasivat ihan heti, joten loppu olikin sitten hyvin helppoa.

Ensin rakennettiin kuja yhdessä kahden uteliaan turpaeläimen kanssa. Jo siinä vaiheessa varsinkin Duke sahasi puomien yli oma-aloitteisesti ja innokkaasti.


Salama pääsi ekana käsittelyyn. Pari kertaa mentiin taluttaen puomeista, jonka jälkeen harjoiteltiin kujaan menoa vapaana ja ylitettiin puomeja jokusen kerran. Nostin kavaletit "esteiksi" (maapuomi - 3m kavaletti - 6,5m kaksi kavalettia päällekkäin) ja varsa sai sitten hypellä niitä muutaman kerran. Korkeudet pysyivät tietenkin maahankaivetuissa, koska tarkoitus on kerätä onnistuneita fiiliksiä. Siksi laitettiinkin esteiksi tuollaiset värikkäät kavaletit.

Pari ensimmäistä varvia Salama tuli huolettomasti läpi puomien kolistellen ja heitellen niitä pitkin mäkeä, mutta kolmannella kerralla jalat alkoivat nousemaan ja varsa korjasi virheensä. Pari kertaa se tuli vähän lähelle, mutta selvitti tiensä esteen yli kuitenkin. Mitään epäröintiä taaksepäin ei nähty. Sain lähettää sen siis kujaan ja katsella rauhassa perässä pyrstösulkien katoamista kohti ruokakuppia.

Keskittyneesti...
Taitava Sulkku!
Jee, mä osasin!

Duke ja iso este.
Jiihaa, tää on kivaa!
Sitten Duke. Kääpiö puhkui intoa ja mistään epäpuhtauksista pehmeällä hiekalla ei ollut tietoakaan. Meinasipa tuo viedä minua kuin märkää rättiä, tajusi nimittäin heti homman idean ja sen pystyikin päästämään jo ekalla varvilla irti kujaan. Duke uhkui iloa ja riemua, selvästi tämän ponin lempipuuhaa! Onpa tuo tarhassakin hyppinyt itsekseen kumisaavin ja kuusenoksien yli, eli mikään noviisi Duke ei ole. ;)

Tässä vielä pieni video Duken loikista, askel ei ihan sopinut, mutta kivasti pony paikkailee:


Enempää videoita ei hoksattu ottaa, kun oltiin vain kahdestaan pelipaikalla - kädet loppuu yksinkertaisesti kesken. Ensi kerralla sitten. :)


PS. Osa kuvista vähän heikkolaatuisia, kun kikkailtiin niitä Annin kamerasta FB:n kautta tähän. Idea taisi tulla kuitenkin kaikille selväksi. :)

Tiistai-illan riemua

Eilen illalla:

Kuvailin puutarhani (jonka teema ajoittain on "Herran haltuun") kukkaloistoa.
Värit ovat nyt kauneimmillaan.
Omenapuiden katveesta löytyi myös näkymä laitsalle.
Siinä sivussa Olivia nouti uskollisesti palloa.
Sitten vähän painittiin.

Räyh.
Jalopeuroja.
Hieno Duke ja perässä seuraa 1 kpl Päätön (tai etujalaton) Kana.
Salamanteri on meikannut silmänympärykset näin kesän korvilla vaaleiksi.
Joutsenia pellolla. 

Rapsuttelua <3
Leikkisitkö mun kanssa?

tiistai 28. toukokuuta 2013

Viikon kuva-arvoitus

Mikä eläin kuvassa on?

Duke klinikalla


Duke 2v. matkusti tänään ensimmäistä kertaa eläissään suureen maailmaan ja klinikalle. Tai no, onhan se suuressa maailmassa käynyt jo monta kertaa, mutta ei vielä heppalääkärissä. Eipä tiennyt pieni ponipoika, mitä edestä löytyy. :D Matkaan lähti ihan sopivan terhakka oripoika, jolla oli aamuvarhaisella etukaviot kuumat ja liike töksöttävää kotipihassa.

On siellä pieni tuubakin. 
Matkan ajan vakoillaan aina kyytiläisten touhuja valvontakameran kautta.
Suosittelen kaikille, ilman tätä ei enää osaa olla!

Pouni pääsi ensin odottelemaan vuoroaan karsinaan, jonka jälkeen katsottiin liikkeitä asfaltilla ja pehmeällä pohjalla kävellen ja ravaten. Orhi näki kuitenkin oman peilikuvansa klinikan ikkunasta ja mistään epämääräisistä könkkäämisistä ei ollut nyt tietoakaan. Bouni iloisesti hörisi ja pörisi peilikuvalleen aina ohimennessä ja oli niin terhakka että!


Kuitenkin erityisen iloinen olen sen käytöksestä juoksuttaessa. Poni toimi kuin kello, hienosti molempiin suuntiin sekä suoralla että ympyrällä. Niinhän se on tehnyt kotonakin, vaikka on kipittänyt liinan päässä vain kolme kertaa eläissään. Sikailu ja tyhmä oreilu (= keuliminen) jätettiin tänään kotiin, onneksi.

Liikkeet olivat siis puhtaat. Pihdeillä kokeiltaessa ei reaktiota. Jaloista ei löytynyt mitään erikoista tunnustelemalla. Kaviot olivat jäähtyneet matkalla klinikalle. Pony sai vähän rentouttavaa troppia ja otettiin etukavioista sekä toisesta takapolvesta röntgenkuvat. Kuvat siistit, mutta löytyi sieltä "onneksi" jotain, mikä selittää aristelun ja nihkeän liikkumisen kovalla tiellä: Ohuet kavionpohjat. Välillä kipuillut takapolvi todettiin kuvissa ihan siistiksi, mutta takapolvet Dukella ovat vähän löysät. Niihin saa voimaa sitten tulevaisuudessa treenin kautta. Kavionpohjiin taasen pitää kiinnittää tulevaisuudessa myös huomiota vuolussa ja kengityksessä. Oma kengittäjämme sai myös kehuja. :) Niin ja ponikin, että on hyvässä kunnossa, lihavuuskunto sopiva. Olen pitänyt sitä nyt vähän hoikkana...

Sirkustemppuja taju kankaalla.
Mutta mikä parasta, nyt on se pahin pelko eli kaviokuume suljettu pois! Ainakin toistaiseksi. Poni saa laiduntaa (kohtuudella) ja nauttia elämästään entiseen malliin. Se sai mukaan tarvittaessa käytettävän kipulääkkeen, jos aristelua vielä tulee. Kun sitä ruvetaan liikuttamaan enemmän, niin sitten täytyy lyödä kengät alle. Hyvä myös, että tuli otettua vähän rtg-kuvia nyt, niin on sitten myöhemmin vertailukuvia, jos ongelmia tulee. 

Onnellinen poni laitumella 28.5.2013. Ei varmaan anna mulle kiinni enää tänään...

maanantai 27. toukokuuta 2013

Tyhmä maanantai

Tai no, alku oli kiva. Pojilla oli vuolu heti aamutuimaan ja se sujuikin molemmilta ihan kivasti kummankin vielä ollessa vähän unessa. Aamu-unisuuden etuja, helppoja varsoja käsitellä klo 8. ;)


Mutta sitten iik ja kääk. Nimittäin Duke ja sen vasen etujalka.

Katsoin sitä jo perjantaina, miten se käveli jotenkin tönkösti sepelitiellä, kun vein sitä minilaitsalle. Se oli jotenkin sellainen perästä vedettävä, mitä se ei yleensä ole. Pulssia en löytänyt, kavio oli ihan aavistuksen lämpimämpi kuin toinen/muut. Pojat leikkivät normaalisti ja poni ravaili ruohotupsulta toiselle iloisena, joten sivuutin kaikki tylsät ajatukset pariksi päiväksi.

Tänään kuitenkin kengittäjä huomasi saman, eli kavio lämmin ja liikkessä poni tahditti hieman ravissa, tarhassa kävelee ehkä vähän lyhyemmällä askeleella kuin yleensä, mutta liikuskelee ihan mielellään ja paljon. Se kääntyy ihan hyvin ja lähtee liikkeelle hyvin, tosin makailee paljon. Sitä se on tosin tehnyt aina, nukkuu mielellään katollaan milloin missäkin. Pulsseja ei löytynyt nytkään etujaloista. Ylempänä ei ole myöskään turvotuksia eikä lämpimiä kohtia. Eli siis kaikki sinänsä melkein ok, mutta ei kuitenkaan ole. Mahdollisen kaviokuume-epäilyn vuoksi se ei pääse tänään ollenkaan laitsalle ja se on kova paikka pienelle oripojalle. Tuolla se hirnuu ruohotarhan portilla ja odottaa portin aukaisua. :(

Siksipä siis poni roudataan huomenna klo 8.30 klinikalle tutkittavaksi. Voi, kunpa sillä ei olisi mitään vakavampaa!

Shoppailua netissä


Shoppailu on nykyään helppoa ja vaivatonta, netistä löytää ihan mitä vain ja todella helposti. Itse lukeudun aktiivisesti verkossa shoppaileviin ja rakastan eri asioiden etsimistä ja tietynlaista kilpailuttamista - netissä on helppo vertailla ja ostoksia saa tutkia kaikessa rauhassa ruudun äärellä. Ikävä kyllä kunnon näppituntumaa ei tietenkään saa, mutta onneksi lainsäädäntö on kuluttajan puolella tässä asiassa. Usein myös hinnat ovat kovan kilpailun vuoksi edullisempia verkossa kuin kivijalkamyymälässä.

Verkkokauppoja tulee ja menee, on erikoisempia, isoja ja pieniä, mutta hyvät pysyvät pystyssä vuosikausia. Vuosien varrella olen tullut vähän valikoivaksi, enkä halua ostaa mistä tahansa mitä tahansa, vaan olen aika tarkka firman maineesta, sivuista, toimitusehdoista ym. Negatiivinen kokemus kaikuu helpommin kaikkien kuultaville kuin positiivinen, varsinkin keskustelupalstoilla. Ikävä kyllä, ihan perättömiä ne negatiiviset kokemukset eivät voi olla, sen olen tässä vuosien varrella huomannut.

Hyvän ja luotettavan verkkokaupan tunnusmerkkejä:
  • Nopeat toimitusajat: Ns. normaalin tuotteen kohdalla 7-14 vrk on nykyään liian pitkä aika. Sorry. (Erikoisemmat tuotteet, koot ja värit ovat asia erikseen, näiden toimitusaika-arviot oltava esillä)
  • Paketin seurantakoodi on aina plussaa, nopeuttaa hätäisen shoppailijan tuskaa.
  • Päivitetyt varastosaldot - kuluttaja näkee heti, se onko tuotetta varastossa vai ei, vaikuttaa ostopäätökseen joskus huomattavasti.
  • Tuotteista paljon kuvia sekä kattavat kuvaukset. Okei, jokainen varmasti tietää, millainen on punainen metallinen kaviokoukku, mutta esim. valjaspakettien, suitsisettien ja muiden isompien jutskien kuvaukset ovat joskus hyvin vajavaisia. Kuvat eri väreistä ovat myös tärkeitä. Yleisimmät mitat ovat myös suotavaa olla suoraan esillä. Myös myyjän omakohtainen kokemus tai asiakkaiden antamat arviot ovat plussaa. Kuvien tulee olla tarpeeksi isoja ja selviä, minipieni kännykkäkuva ei vain toimi.
  • Monipuoliset maksuvaihtoehdot: Verkkomaksupainikkeet, lasku ja postiennakko. Itse enää hyvin harvoin maksan mitään etukäteen parin huonon kokemuksen takia, mutta ajoittain tuote on kiva maksaa heti pois. Vaihtoehtoisesti tilaan postiennakolla tai laskulla oman turvani takia. Omia rahojaan on tylsä periä takaisin kuluttajaneuvojan ja/tai poliisin avulla. (Siitäkin on ikävä kyllä kokemusta)
  • Kattava valikoima - tietty. Tähän vielä lisäksi ne edellämainitut ajantasaiset saldot, niin hyvä tulee. On tylsää tilata useammasta paikasta eri tavaroita, jos ostoslista on pidempi
  • Järkevät postikulut: Kiinteä postikulu on järkevin ja tietenkin mitä edullisempi, sitä kivempi. Yrittäjä ei tietenkään voi Itellan hintapolitiikalle oikein mitään, mutta tietynlainen kompromissi on aina jees. Itselleni yli 7€ postikulut ovat kipurajalla. Ilman postikuluja-kampanjat ovat kivoja, niitä saisi olla enemmänkin.
  • Yllärilahjat ja muut systeemit. Joskus vaikkapa mukana tuleva katalogi voi olla varusteshoppaajalle kiva ylläri. Sivuhuomautuksena, ahkerana himoshoppaajana seuraan kateellisena blogien sponsorointilahjuksia, nyyh!
  • Paketissa tulee mukana selvä kuitti sekä palautuslomakkeet ohjeineen, jos sellaiselle on tarvetta. Asiakasta ei tule laittaa tulostamaan itse palautuslomaketta tai metsästämään firman palautusosoitetta, näitäkin on tullut vastaan (vaikka hyvin harvoin mitään itse palautankaan).
  • Alennukset ovat kunnollisia, eivätkä mitään muutaman euron tarjouksia.
     

Sitten tietenkin linkitetään satunnaisessa järjestyksessä muutama suomalainen verkkokauppa, missä em. asiat ovat pääpiirteissään kunnossa:
  • Hippodome (plussaa kivoista nettisivuista, varastosaldoista sekä laajasta valikoimasta. Tuotekuvat voisivat olla ajoittain parempia/isompia)
  • Viljarshop (yksi ehdottomista suosikeista, toimitus ihan superhypermeganopeaa, plussaa ponivarustevalikoimasta sekä hieman erilaisista tuotteista, paljon valikoimaa, uudet sivut todella hienot ja toimivat, plussaa myös itse otetuista tuotekuvista)
  • Börjes (hinta-laatusuhde kohdillaan, varsinkin talli- ja aitaustarvikkeissa. Nopea ja sujuva toimitus)
  • Hevari (sivut vähän vanhanaikaiset, kattava valikoima erityisesti lisäravinteissa ja hoitotarvikkeissa, nopea ja sujuva putiikki)
  • Joensuun ravi- ja ratsastusvaruste (kuvat voisivat olla parempia, sivut melko hyvät, asiakaspalvelu hyvää, välillä hyviä tarjouksia)
  • Hööks (toimitus hitain näistä, mutta alennusmyynnit ovat usein petollisen kivoja. Plussaa omasta tuoteperheestä, joka lähes kokonaan poikkeava muiden verkkokauppojen kanssa, miinusta paikoin korkeista hinnoista tiettyjen tuotteiden kohdalla)
Mikä on sinun suosikkinettikauppasi ja miksi?

lauantai 25. toukokuuta 2013

Tästä kesä voi alkaa

Voikukkameri nurmikolla, vesimyyrä postilaatikon ojassa, pääskysperheen pesä tallissa, sisiliskot halkopinossa, peuroja ja rusakoita pellolla, fasaani suojatiellä, pikkulintujen sirkutusta aamuvarhaisella, omena- ja luumupuissa hennot vaaleat kukkaset - vihdoin se on täällä taas, siis kesä. Syksy on vielä kaukana, ei syytä huoleen. Lupaan unohtaa kaikki turhat murheet ja nauttia kesästä täysin rinnoin. Lomakin koittaa pian, enää seitsemän työpäivää jäljellä!



Postausideoita, kysymyksiä ja kaikenlaisia kommentteja otetaan ilolla vastaan myös. Olisiko pitkästä aikaa myös blogikisan aika?

perjantai 24. toukokuuta 2013

Väriviidakossa: Trn(km), lsi, vsk, vko


Pitkästä aikaa vähän väriasiaa. Tai asiasta en tiedä, mutta ihmetellään nyt välillä Salaman sekakarvoja. Ensin odotin kovin, että se kimoutuu ja nyt odotan, että se pysyisi tummana. Kivaa, kun on vähän jotain jännitettävää! Tässä vanha blogijuttu Salaman värityksestä viime kesältä, aika samalla kaavalla taidetaan mennä nytkin.

Hippoksen Heppa-tietokannasta löytyvät Salaman strategiset tiedot:

Väri: Tummanruunikonkimo
Syntymäväri: Tummanruunikko
Tuntomerkit: Läpikäyvä läsi, alahuuli valkea, mej ja otj vsk ja vko
(Siis molemmissa etujaloissa ja oikeassa takajalassa vuohissukka ja valkokavio)

Päässä on sekakarvaa enemmän kuin viime vuonna, varsinkin oikealla puolella.
Salaman propellit ja blondiraidat. Harja ja häntä ovat musta-valkoiset.
Kropassakin on valkoisia karvoja hieman enemmän kuin viime keväänä.

Vasen puoli läsistä on tarkkarajaisempi eikä valkoisia karvoja ole juurikaan tällä puolella päätä.
Hiukan on jo väri ruvennut "palamaan" auringossa vaaleammaksi selän ja vatsan seuduilta, eli loppukesästä Sulkku lienee taas melko vaalea. Millaisia kameleonttihevosia teillä on?
Blog Widget by LinkWithin