Paljon pinkkiä

Joskus minusta tuntuu, ettei aikuisikä ole ihan minun juttu - ainakaan silloin, kun on pinkkiä tai liilaa näköpiirissä. :D Siispä luvassa on vuoden viimeinen kunnon hömppäpostaus, koska 1. meillä on nyt sata lukijaa (jipii, kiitos!) ja 2. koska löysin vihdoin oikean värisen (ihanasupermahtavaihkun) Eskan harjakassin meille! Samalla kurkistetaan, mitä arkisia hoitovälineitä ja -tarvikkeita meillä käytetään. Ihan kirkkaanpinkki tuo kassin fuchsia ei ole, vaan sellainen korallinpunaiseen vivahtava sävy. Kelpaa kuitenkin meille. :)

Ensimmäinen pullosatsi. Vasemmalla lähinnä kesäosaston tavaraa eli hyväksi havaittu tervarasva, Effolin hyönteismyrkyn näytepullo ja täsmäase Off Teho, lisäksi löytyy letityskuminauhoja (vaaleanpunaisia tietty), Relaxant hoitovoide ja joku Effolin kaviorasvanäytepurkki.

Harjaosasto: Lähinnä käytössä Magic Brushit (lila on Salaman, pinkki Duken) sekä yläreunassa oleva dandy.

Lisäksi kaviokoukku ja harjaharja ovat käytössä päivittäin.

Kassin sisällä on vielä tasku kynille ym, sieltä löytyy myös poitsujen kuumemittari ja sakset, jotka eivät nyt ikävä kyllä päässeet kuvaan. Ne ovat turkoosit, eli vähän yllätystä tähänkin. :D

Toinen pullo-osasto: Vasemmalla ihan paras Effaxin nahanpuhdistusaine, seuraavana Effolin kätevä Fly Blocker, pikkunaarmuihin Horsepowerin haavaspray ja viimeisenä Effolin ihan ok SuperStar-Shine kiillotusaine.

Ja kaikki kasattuna samaan pakettiin. :)

Loput purkit, putelit, tarvikkeet ja muut pikkuvarusteet ovat varastoitu oikean värisiin koreihin peltikaappiin. Sieltä löytyy mm. lampaankarvakokoelmani, isommat pullot ja putkit, kannukset, heijastimet ym.

Sokerina pohjalla Salkun ruåtsalainen kamu, Ikeasta löydetty sirkusponi lilassa takissaan.

Rauhallista uutta vuotta kaikille! Me jäämme ihailemaan raketteja kauempaa ja samalla mietin seuraavaan blogijuttuun vähän varovaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Niistä lisää sitten ensi vuonna! :)

Pimeää palloilua (video)

Rauhallisen, mutta hämärän sunnuntaipäivän rauhallinen ja leppoisa palloleikkihetki, menossa mukana myös liiskattu kakkakasa:

Duken vuosi 2012

Nyt on Duken vuoro esitellä kasvuaan ja kehitystään tämän vuoden aikana kera tuhannen kuvan, Salama esiintyi samanlaisessa postauksessa muutama päivä sitten. Kerrottakoon heti aluksi, että Dukesta tulee isona Iso Poika, jonka kasvu ja kehitys etenee huomattavasti näkyvämmin, kuin esimerkiksi pienen ja sievän Salaman venyminen kohti aikuismittoja. Se ei ehkä ole ollut ensimmäisenä elinvuotenaan kedon kaunein kukka, mutta jälleen kerran, hiljaa hyvä tulee - uskon, että Dukesta kuoriutuu vielä joskus upea joutsen. Musta ori, Zorron minihevonen. :D

Tammi- ja helmikuu

Duken ja minun tarina alkaa helmikuun lopulta. Laitoin nettiin aika kattavan ostoilmoituksen shettiksestä ja poneja tarjottiin ihan hirveän monta. Valehtelematta noin 50 eri ponista tuli tarjous, sisältäen kotimaisia ja ulkomaisia poneja, eri ikäisiä ja kaikenlaisia otuksia paperittomista paperillisiin. Minulle oli kuitenkin tärkeää saada hyväsukuinen poni, jonka taustat ovat selvillä. Duken kasvattajan sähköpostiviesti jäi kahden muun ponin ohella kummittelemaan mieleeni ja merkitsin ne sähköpostilaatikkoon "erittäin tärkeiksi". Sitten sovittiinkin jo treffit ja lyötiin kaupat lukkoon! :D

Duke tammikuussa 2012.

Tammikuu, Dukella ikää 9kk.

Ensimmäinen kännykkäkuva tuliaisiksi kotiin - tällaisen kuule ostin! :D

Maaliskuu

Maaliskuussa Duke vietti vielä railakasta poikamieselämää ikäistensä D-Dayn ja Divinen kanssa kasvattajan hellässä huomassa.

Vasemmalla Duke.

Ihana varsakarvapörriäinen.

Tuon turkin pehmeyden voi vieläkin melkein tuntea... :D

Huhtikuu

Duken arki jatkui yhä samanlaisena, vaikka omistajanvaihdokset oli jo tehty. Tämä siksi, että meillä ei kotona ollut vielä tallipaikkaa pikkupojalle, koska talli oli täynnä tammoja. Pientä tuskaa umpirakastuneelle tuoreelle poninomistajalle, kun poni asuu 100km päässä! :D Myös Salama oli tuolloin vielä muualla. 30.4. Duke täytti virallisesti vuoden ja tuolloin poni myös matkusti meille kotiin.

Duke kosiskelemassa kuvankaunista Divine-tyttöstä kevään korvilla.

Duke etummaisena.

Kevättä rinnassa.

Minä ja ponilapsukaiset huhtikuussa. Dukella turkoosi riimu.

Toukokuu

Vihdoin pikkuinen Duke ja vähän isompi Salama muuttivat kotiin. Kuukausi alkoi uuteen kotiin tutustumalla, samalla tehtiin tuttavuutta ihan arkisiin juttuihinkin. Duke kotiutui hyvin, parin viikon jälkeen jo kokeili rajojaan ja kun niistä kerran juteltiin, oli homma sillä selvä. Sen jälkeen se on ollut oma ihana itsensä, joka tosin osaa hauskuuttaa ponimaisilla kujeillaan päivittäin.

Toukokuun lopulla kävimme myös Duksun kanssa harjoittelemassa match show'ssa. Reissu meni pienistä kommelluksista huolimatta hyvin, tarkoituksena kun oli lähteä hakemaan kokemusta matkustamisesta ja näyttelytouhuista. Duke tosin sai ansaitsemansa arvostelun, se näytti ihan kottikärryltä tuolloin! :D

Näyttelytreenit kotona, kuolaimet myös ensimmäistä kertaa suussa.

Pieni rimpula treenailemassa näyttelykehiin.

Kesäkuu

Pojat pääsivät laitumelle ja alkoi armoton massan- ja vatsankasvatuskuuri.

Mr Mahakarva 18.6.2012.

Heinäkuu

Kesäloma jatkui rauhallisissa merkeissä. Duke nautti laitumella olosta täysin rinnoin, meni omia teitään ja polkujaan isommistaan välittämättä. Välillä käytiin pienillä metsälenkeillä vaihtelun vuoksi.

Elokuu

Viimeinen laidunkuukausi sujui myös rauhallisesti, heinäkuun lopulla pojat rupesivat samaan pienen määrän lisäruokaa laitumelle.
 

Ison ponin vielä täyttämätön aihio. Niin ja syöty harja, "kiitos" kuuluu Salamalle.

Syyskuu

Kuun alussa Salama ja Duke muuttivat takaisin kotipihaan, olivathan ne jopa puolen kilometrin päässä kotoa. :) Kotiintulo ei sujunut ihan mutkitta, nimittäin seuraavana päivänä Duke poistui kotitarhasta aitojen läpi takaisin laitumelle. Se oli kävellyt sievästi keskellä maantietä takaisin tuttua reittiä. Tie oli onneksi lauantaiaamuna melko hiljainen...

Kuva otettu ponin ensimmäisellä ohjasajo-oppitunnilla ja ponski katsoo kauhistuneena sylissäni olevia valjaita.

Lokakuu

Tuli ensilumi ja paksu talvikarva. Lumi suli, mutta talvikarva tuuheutui entisestään.

Marraskuu

Arki rullaili entiseen malliin, poni oli ihan elementissään turkkinsa kera, kun ensimmäiset kovat pakkaset tulivat.

Salaman järsimää harjaakin on hiukan kasvanut takaisin. Enää ei puutu kuin sellaiset 30cm...

Joulukuu

Vuoden viimeinen kuukausi ei pitänyt sisällään ihmeitä, jos mietitään Duken elämää. Välillä on harrastettu ohjasajoa ja metsälenkkejä. Iltaisin on vuorossa aina pikainen tehoharjaus ja rapsuttelusessio, niistä pieni ukkeli tykkää ihan hirveästi. Säkää Dukella on nyt arviolta metrin verran, voi olla että senttejä tulee vielä muutama lisää. Tämäkin on vain hätäinen arviomittaus haravalla, on vain jäänyt kunnon mittaus väliin toistaiseksi.

23.12.2012

Taianomaisen aamupäivän huumaa

En malttanutkaan jättää tämän päivän kuvasatoa vain yhteen postaukseen... Tänään on tämän vuoden viimeinen lauantai ja täten myös pojat täyttävät periaatteessa tiistaina jo kaksi vuotta. Iik!

Vaikka ulkona onkin taas vähän synkkää, on talvinen luonto jotenkin niin kaunis. Niin oli poikien mielikin, kun kiusasivat toinen toisiaan jälleen minkä ehtivät. ;)

Tästä se aina alkaa - jompi kumpi puree kintereeseen ja toinen kiukustuu siitä. ;)

Painitaanko?

Eipäs kun laukataankin täysiä toiseen päähän. :D

Odota mua!

Hih, anna tulla vain!

...ja taas mennään portille.

Ja taas takaisin pellolle.

Välillä hengästyttää.

Uudenvuodenaatto lähestyy kovaa vauhtia. Miten teillä valmistaudutaan siihen talleilla? Itse otan hevoset sisään tavallista aiemmin, noin klo 17 ja ne saavat valaistussa tallissa viettää sitten pitkälle yöhön heiniä syöden. Tämä on meidän ensimmäinen vuodenvaihde näiden nuorukaisten kanssa, joten en ollenkaan tiedä, miten ne reagoivat jatkuvaan paukkeeseen ja raketeihin. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, "sota" alkaa jo puolen päivän jälkeen, ikävä kyllä... Aikaisempina vuosina vain tallin vanhin eli Tomppa pelkäsi raketteja ja oli aina viikon verran poissa tolaltaan vuodenvaihteen jälkeen. Itse aion olla vähän ylisuojeleva ja olla yksin kotona mokoman juhlan, vartioimassa hevosiani tietysti. :)