tiistai 13. marraskuuta 2018

Satulavyöoperaatio


Kesällä vaihdoimme satulaa. Vanha ihana Prestige Venus yleissatula vaihtui Equipen yksisiipiseen Emporio-koulusatulaan. Satula on ollut aivan ihana, mutta sopivan satulavyön löytäminen onkin sitten ollut yksi operaatio.

Miksi vyöllä on niin paljon merkitystä? Sopiva vyö kruunaa kokonaisuuden ja parantaa satulan istuvuutta. Erityisen nokkela lisä sopiva vyö on silloin, kun hevonen on mallia tynnyri ja omaa pyöreät muodot joka suuntaan. Väärän vyön kanssa satula pahimmillaan valuu, pyörii tai muuttaa jopa satulan painopisteen paikkaa. Oikeanlaista vyötä ei tarvitse kiskoa niin tiukalle kuin menee, vaan se jo itsessään auttaa pitämään satulan paikoillaan. Tällaisilla "pallokalahevosilla" muotoiltu tai S-mallinen vyö on usein hyvä.

Vaan sitten tuli seuraava ongelma vastaan: Ennen S-vöitä tuntui olevan enemmän, jopa eri hintaluokissa. Nyt kaupan tuntui olevan vain sikakalliita, joihin budjettia ei tällä kertaa haluttu venyttää. Nyt yleisempien heppatarvikeliikkeiden hyllystä löytyi vain suoria pötköjä tai muuten vain epämääräisesti muotoiltuja yksilöitä. Ihan hakuammuntaa en tällä kertaa jaksanut harrastaa, joten olen haalinut kokeiluun sopivia vöitä pääasiassa kivijalkakaupoista.

Lisävaatimuksia toi itse hevonen, joka on Herra Herkkis. Myöhemmin empiirisisä tutkimuksissa tulin siihen tulokseen, että vyössä on oltava joustot. Siispä muutama hyvä S-vyö tai vastaava oli oitis jätettävä pois laskuista.

Tässä muutama sovitettu:

Hööksin suora pötkylävyö. Löytyi valmiina kaapista, hintaluokka 20-30e.

+ Pehmeä 
+ Edullinen
+ Joustot 

- Muotoilu ei riittävä, etummainen vastinhihna taittuu ja satula valuu käytössä eteen

Ei jatkoon.

Chetakin nahkavyö, löytyi Puuilon alennuskorista. Hintaluokka 50e.

+ Erittäin pehmeää nahkaa 
+ Laadukkaan oloinen tämän hintaluokan nahkatuotteeksi

- Muotoilu vääränlainen tälle hevoselle: Satula oli liian edessä (lila ympyrä), vastinhihnat taittuivat ja satula valui niiden perässä eteen liikkeessä.

Ei jatkoon. 

 Hööksin panssarityyppinen kouluvyö nahkaa, hintaluokka 80-90e

+ Muotoilu jo kelvollinen, satula istui kivasti ja sen pystyi asettamaan tarpeeksi taakse
+ Ulkonäkö

- Valitettavasti vyön reunat painoivat solkien yläpuolelta ihoon kiinni (punainen ympyrä), riski hankaumalle suuri. Hevosen malli ja vyön muotoilu tuosta kohtaa eivät tuntuneet osuvan siis yksiin. Vyötä ei tästä syystä testattu ratsain ollenkaan.

Haikein mielin ei jatkoon.

Vasemmalta: 1. Hööksin pikkupanssari
2. Vanha estevyöni, Hööksin S-muotoiltu nahkavyö
3. Yllämainittu Chetak
4. Ekana mainittu pötkylä

Mattes Crescent, hintaluokka 150-160e. Kokeiltiin kaksin kappalein, eri värisillä karvoilla. Musta oli nätimpi.

+ Laatu ja pehmeys
+ Muotoilu, satulan sai asettaa tarpeeksi taakse ja se pysyi paikoillaan
+ Kainalolle jäi kivasti tilaa

- Hinta, lampaankarvan käyttöikä ei vastaa nahkaa tai synteettistä materiaalia ja sen puhtaanapito on toisinaan oma haasteensa
- Joustottomuus, Salama alkoi pullistelemaan vyötä laittaessa tosissaan, vaikka vyö kiristetään aina useassa osassa satuloinnin aikana.

Lopputulema: Haikein mielin ei jatkoon. Sama joustoilla olisi voinut olla täydellinen.

Mattes Crescent mustalla karvalla.
Norton painetta tasaava vyö, hintaluokka 40-50e. (Valmistus lopetettu)

+ Hinta-laatu-suhde sinänsä kunnossa, vyön suunnittelussa ollut ajatusta (muistuttaa vanhempaa Wintec Cairia)
+ Materiaali helposti puhdistettavaa synteettistä materiaalia

- Muotoilu ei riittävä tälle hevoselle, satula valui lavoille. Satulaa ei myöskään voinut asettaa tarpeeksi taakse (lila ympyrä). Kainalolle ei jäänyt juurikaan tilaa (punainen ympyrä). Salama ei pidä lainkaan lavan kärkeen osuvasta satulasta ja senteilläkin on tässä lajissa merkitystä. Opittu kantapään kautta...

Siispä ei jatkoon.

Norton.
Horse Guard muotoiltu kouluvyö. Vähän niin kuin banaani malliltaan. Hintaluokka 40-50e.

+ Missä olet ollut, mikset heti tippunut taivaasta...
+ Istuvuus 10+
+ Satulan saa laittaa oikeaan paikkaan, lavalle (lila ympyrä) ja kainalolle (vihreä neliö) jää tilaa
+ Muotoilu piti satulan paikoillaan hyvin
+ Hevonen liikkui paremmin kuin aikoihin (vaikka hyvinhän se on viime aikoina kulkenut, erot tässä kohtaa ovat hyvin hiuksenhienoja) ja tarjosi mm. laukkaa mielellään! Laukka ei ole kivaa, jos satula katsookin lapaa päin, esim. neljän ja puolen tonnin Prestigellä laukka ei pyörinyt sitten alkuunkaan juuri tästä syystä.
+ Materiaali hevosta vasten pehmeää neopreenia
+ Ulkonäkö ihan pätevä, ei turhia lenksuja tai remmeleitä, vastinhihnat saa nätisti piiloon
+ Hinta

- En keksi tähän mitään

Todellakin siis jatkoon! Vihdoinkin löytyi sopiva ja kerrankin järkevään hintaan. :) 

maanantai 5. marraskuuta 2018

Mitä tähän nyt enää sanoisi


Vanhakin jo nuortuu, kun joutuu olemaan muutaman päivän tarhalevossa. :D


















Lohikäärme.


Kuvat otettu eilen, sunnuntaina 4.11. Salaman turvotus mahan alla oli siirtynyt vatsan takaosaan, kuten kuvista edustavasti näkyy. Tänään maanantaina 5.11. kaikki allergiapöhö on poissa, hevonen on jälleen samanlainen sutjakka työhevosmalli kuin viikko sitten. Maagista!

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Lovely Julishka + Salaman vointi

Julishka 1,5v elämänsä ekalla maastolenkillä 27.10.2018. Salama turvahevosena. :))
Sampan varsa. Isänsä tyttö.


Kauhean iloinen persoona, jolla on hyvä laukka. Paljon mielipiteitä, mutta silti kiltti ja yhteistyöhaluinen ihmisen kanssa. Lisäksi kaunis katsella talvipörröstään huolimatta. Aika samanlaisia ovat muutkin Sampan varsat sukupuolesta huolimatta.

Yksi esimerkki mielipiteitä on tämä joka aamu toistuva rutiini: Ensin riimu päähän ja sitten tutkimaan Salaman karsina, jos siellä olisi vielä jotain jänskää jäljellä. Häntä viuhuu kuin koiralla, kun varsa tutkii ruokakuppeja. Lopuksi piehtarointi paksun ruunan patjalla ja sitten käytävän kautta ulos. En vie häntä ulos, vaan hän vie minut sitten kun sopii. ;)


Isänsä harrasti samaa ja esim. piehtaroi aina ruokakuppien päällä välillä jopa kesken ruokailun. Hassu tapa.


Salaman vointi on kohentunut torstaista tasaisesti. Yöheinät ovat nyt maistuneet ja aamuisin ulko-ovelta on kuulunut tuttu hirnahdus. Turvotusta on edelleen mahan alla. Salama "punnittiin" 700 kiloiseksi klinikalla nauhan kera, tänään sama nauha näytti vähän päälle 600kg eli turvotus lienee tasaisesti laskenut. Hengitys saisi vielä olla sujuvampaa, mutta menohaluja on: Eilen mentiin ulos karmit kaulassa ja pihalla vingahdeltiin (tai no Salaman tapauksessa röhkittiin) ja pukiteltiin. Siksipä käytiin vartin minikävelyllä eilen selästä käsin ja heppa oli ihan tyytyväinen pienestä aktiviteetista.

Ulkolämpötila 10°C + paksu turkki + vielä vähän vajavainen hengitys tosin tekivät aika kovan hien jo tästäkin "urheilusta", joten ruuna saa rauhassa nyt levätä varmuuden vuoksi ihan siltä varalta, jos sillä onkin allergian sijaan jokin kuumeton virus päällä. Vaikka verikokeet olivat priimat, ei virusinfektiota ihan kokonaan voi sulkea koskaan pois.