perjantai 25. syyskuuta 2020

Syksyn satoa


Kuluneen vuoden aikana olen ihmetellyt jatkuvaa satularumbaa. Tai valssia, pruukataan enempi tuolleen rennon letkeästi tanssahtelemaan kuitenkin tammani kanssa. Nyt sovitteilla on neljäs satula vuoden sisään aiempien tultua epäsopiviksi. Ensin epäilin, enkö osaa enää ollenkaan sovittaa itse satuloita, kun ne heti pian muuttuvat epäsopiviksi, mutta pieni katsaus valokuva-arkistoon avarsi vähän.

Tässä Sätky tullessaan tammikuussa 2020:


Ja tässä sama tyyppi nyt syyskuussa 2020:


Se on "vähän" kasvanut. Venynyt eteen ja taakse. 

Monesta ennakko-odotuksesta huolimatta satulan leveys tai pituus eivät ole olleet suurin haaste, vaan oikeastaan selkärangantila on monessa penkissä tullut ensimmäisenä vastaan. Leveähän tuo koko otus on, mutta ei niin leveä kuin Salama aikoinaan. Salamalla leveyttä edesauttoi ehtymätön leipäluukku, jonka toiminta on edelleen valoakin nopeampaa. Näillä myös kertyy ylimääräinen hieman eri paikkoihin: Siinä missä tämä Prestige Roma ei koskaan asettunut Salaman harteille, sopii se Sätkyn selkään kuin nakutettu. 

Sellainen on siis jäämässä nyt vuokralle. Vuokralle todellakin, koska heppa on vasta viisi ja risat. Tällä menolla se kasvaa vielä kolme vuotta.

Prestige Roma Dressage New 35/17"

Ehkä kasvan, ehkä en.

lauantai 19. syyskuuta 2020

Match show 19.9.


Syyskuu on perinteisesti ollut meillä sellainen näyttelykuukausi. Niin nytkin: Alkuviikolla kävin esittämässä Sampan ihanan vuotiaan tammavarsan Hippoksen kehässä ja tänään vietimme mukavan syyspäivän oman seuran match show''ssa. 

Meiltä oli edustettuna koko tallin kokoonpano:

Julishka punainen, Best In Show II !!
Säde punainen ruusuke
Risto punainen ruusuke
Salama sinisten paras
Lisäksi parhaan esittäjän palkinto 

Kiitos näyttelykausi 2020. Olit hyvä!


Salaman arvostelu:
Viisasilmeinen, hyvämallinen ylöskiinnittynyt kaula. Melko hyväasentoinen lapa, pitkä lanne, vahva takaosa. Etujaloissa pitkät vuohiset. Hyvä käynti. Tavallinen ravi.





Säteen arvostelu:
Kaunis ilme, melko massavassa kunnossa. Hyvä ylälinja, hyvänmallinen kaula, hieman pitkä lanne, riittävä luusto jaloissa. Hieman matalajalkainen. Suorat, matkaavoittavat käyntiliikkeet, saisi työntää paremmin takaa. Tavallinen ravi. Työhevostyyppinen. 




Sisarukset punaisten kehässä (jonne Salama sinisistä pääsi)


Ja sitten aivan ihanan Julishka 3veen arvostelu:
Selvä rotuleima, kaunis pää, hieno ylälinja, hienot jouhet. Hyvin kehittynyt, selvä tammaleima. Hyvin kulmautunut takaa, alasliittynyt häntä. Hieman lyhyt selkä, riittävä luusto. Tahdikas, mutta hieman lyhyt käynti, samoin ravi. 

maanantai 7. syyskuuta 2020

Me vs. mukavuusalue


Hei mukavuusalue.

Olet ihana, kun tarjoat turvallista ja mukavaa harrastamista. Hevonen ja kuski pysyvät tyytyväisinä.

Toisinaan tulee kuitenkin hetkiä, kun mukavuusalueen rajat hetkellisesti murtuvat. Kotona se voi tarkoittaa eksymistä, turhautumista, huonoa itsetuntoa - Tiinan tunnilla taas suuria ahaa-elämyksiä ja askelia kohti oikeaa kouluratsastusta.

Kannatti siis jälleen lähteä, osittain vähän nopealla aikataulullakin. Sätky kulki automatkat kuin rutinoitunut hevonen ja tunnilla jatkoi jo pelkästään Tiinan nähtyään sitä samaa rentoa jousiravia, mihin viimeksi lopetettiin. Käynnissä ja ravissa tehtiin hyvin loivaa väistöä pitkällä sivulla, jolloin takajalat joutuivat ihan todella jumppaamaan alle. Vauhti sai olla hiljainen, oikeastaan tuskaisen hiljainen, mutta niin ne väistöaskeleet sieltä yksi kerrallaan tulivat. Tamma löysi itsestään niin uudet lihakset käyttöön, ettei jaksanut enää laukkaosuutta ollenkaan.

Hyvä muistutus jälleen itselle, että joskus on tehtävä myös vaikeampia asioita ja vaikkei niin sanottuja kouluratakelpoisia pätkiä tullut kuin muutama, on se kuitenkin tärkeä osa tätä yhteitä polkua. Vielä ollaan kinttupolulla, mutta ehkä jonain päivänä valtatiellä.