tiistai 3. marraskuuta 2015

Hyvää matkaa poneista parhain


"Niin paljon kuin talvitaivas tähtiä saa, niin paljon on ollut sinulla minulle antaa."

Hyvää matkaa taivaslaitumille rakas ponini.

Duke 30.4.2011 - 3.11.2015


Painajaismainen päivä.

Tänään minun piti viedä Duke ystäväni luo seuraponiksi ja hakea samalla reissulla tiimimme uusin ponivahvistus kotiin. Aamulla Duke ravasi reippaana tarhaan ja haikeana mietin tämän olevan toistaiseksi viimeinen aamumme yhdessä. Olin kuitenkin samaan aikaan iloinen, kun polveen tehty hoito tuntui auttavan.

Päiväheiniä viedessä löysin Duken tarhastaan omituisena. Se pyöri pientä ympyrää ja kaatui koko ajan oikealle. Yritin taluttaa sen talliin, mutta takapää eli ihan omaa elämäänsä. Karsinassa poni kaatui samantien, kun se yritti ottaa askeleen mihin tahansa suuntaan.

Menen harvoin paniikkiin hevosasioissa, mutta nyt tiesin ja tunsin, että toimintakyky oli nollissa. Soitettuani klinikalle sain trailerista väliseinän juuri ja juuri pois, myös ponin sain suht kivuttomasti kyytiin. Osan matkasta se makasi trailerissa ja jo tässä kohtaa epätoivo iski: Tämä ei tulisi päättymään hyvin. 

Viisi tuntia tutkittiin ja etsittiin vikaa. Poni hieman piristyi klinikalla, mutta takajalat eivät siltikään tahtoneet totella. Lihasarvot olivat koholla, muuten laboratoriokokeet kunnossa. Päivän mittaan lihasarvot nousivat ja oikea lautanen turposi silmissä. Takapäätä tutkittiin kaikilla mahdollisilla tavoilla ja lopulta lantiosta löytyi murtuma.

Vaikea päätös oli tässä kohtaa väistämättömästi edessä. En halunnut tämän päättyvän näin. Pakko sanoa, tämä otti poikkeuksellisen koville. Poneista parhain on nyt poissa.

137 kommenttia:

  1. Niin pahoillani. Miten teille voi sattua niin paljon :( Varmasti kauhea kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, se oli karmivaa löytää poni tuossa kunnossa. Vain hetkeä aiemmin kaikki oli hyvin... Ponin oman tarhan aita oli ehjä, pohja tasainen, sillä ei ollut edes riimua päässä, heinät ruokin maasta... Miksi ja miten on suuri mysteeri, joka jäänee arvoitukseksi.

      Vaikeimpia päätöksiä hevostelu-urallani. Nuori, elinvoimainen ja pirteä poni ja mene näin. En käsitä.

      Poista
  2. ei löydy sanoja.

    miks aina ne parhaat..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. :( Liian hyvää ollakseen totta, ehkä.

      Poista
  3. Voi Marjut, otan osaa suruun :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu. Tämä todella tuli yllätyksenä ja hyvin ikävänä sellaisena. :(

      Poista
  4. Voi ei, kauheaa :( Miksi aina kun kaikki vaikuttaa olevan hyvin, tapahtui jotain ikävää? Otan osaa, ja paljon voimia sulle ❤ :(

    ~Iida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja en todella tiedä. Tämä oli muistutus taas siitä, ettei huomisesta koskaan tiedä..

      Poista
  5. Otan osaa! :( mites nyt käy, tuleeko tiimiin uutta vahvistusta kun kävi näin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Uusi poni tulee, kun kaupat on vähän niin kuin jo tehty, mutta en tiedä vielä milloin pystyn asioista kirjoittelemaan sen enempää. Nyt on kirjoituskyvyt surun turruttamat.

      Poista
  6. miten voi sattua näin paljon yhelle ihmiselle hevosten kanssa? 😐 Paljon voimia ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä näistä ei saisi tykätä tai välittää näin paljoa. En tiedä. Mutta jos vielä yrittäisi...

      Poista
  7. Tosi paljon jaksamista ja haleja sinne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä seuraava päivä on ollut ehkä pahin, kun on kauhea väsymys, suru ja tietoisuus siitä, että näin todella on tapahtunut. Aamulla hevosia olikin vastassa vain kaksi. Samoin töistä tullessa. Pientä hentoa ponin hörinää ei kuulunut.

      Salama oli eilen erikoinen. Tulin klinikalta ja kävin katsomassa hevosia. Itkeä tihrustin sen kaulaa vasten ja Salama vain oli. Painoi pään syliinsä ja ehkä yritti lohduttaa, ehkä ei. Ei purrut, kuopinut tai kerjännyt herkkuja.

      Poista
    2. Ehkä sekin tajusi...

      Poista
    3. Ehkä. Tänään oli jo oma itsensä: Tarhaa siivotessa pyrki jyräämään kotsut ja käänsi takapuolen koko ajan ihmistä päin kerjätäkseen rapsutuksia. Se siitä hienovaraisuudesta. :)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos! Päivä kerrallaan... Pieni poni, suuri sielu, joka jätti valtavan aukon jälkeensä.

      Poista
  9. Voi ei, osanotot suureen suruusi.. Voimia<3

    VastaaPoista
  10. ♡ Dukella on nyt kivuton olla. se eli teillä niin hyvää elämää, ettei paremmasta tietoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salaman isoveli on nyt poissa. Miten se nyt selviää...

      Poista
  11. Hyvää matkaa Duke ❤
    Jaksamisia ❤

    VastaaPoista
  12. Voi itku! Ihan hirveä juttu. Ei voi muuta sanoa kuin jaksamista ja lämpimiä ajatuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun diagnoosi lopulta varmistui, oli oma olo ihan hirveä. Ponin viimeiset tunnit olivat varmasti karseat. :( Urheasti se kuitenkin kerjäsi rapsutuksia ja oli pirteä loppuun asti, vaikkakin takajalat eivät totelleet juuri ollenkaan.

      Poista
  13. Voi ei, todella isot pahoittelut täältä.

    Harvoin voi sanoa että hevonen eli oikeasti hyvän elämän, mutta nyt niin voi todeta.

    Teet hevostesi eteen ihan kaikkesi ja vielä vähän enemmän, siksi onkin niin väärin että teille tulee näitä vastoinkäymisiä ihan jatkuvasti.

    Duke jää mieliin upeana, älykkäänä ja kekseliäänä ponina.

    Suru vie aikansa, mutta muistot kestävät ikuisesti.

    Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari kommentistasi. Aina ei auta, vaikka parhaansa tekisi, aina tulee jotain.

      Duke oli juuri sitä, mitä kuvailit. Niin hyvässä kuin pahassa. Ei näyttelykehien kirkkain tähti, mutta luonteeltaan painonsa edestä kultaa. Toista sellaista tuskin koskaan tulee vastaan.

      Poista
  14. Voimia Dukelle sinne missä hän onkaan♡ ja samoin sinulle♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin toivon, että siellä missä hän nyt on, on paljon (kestäviä) palloja, rajattomasti hapankorppuja, paljon ruohoa, sopivasti porkkanoita sekä hyviä leikkikavereita.

      Poista
  15. Eikä. :( Voihan surku, kyllä sua koetellaan näiden hevosten kanssa... Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mites se menikään, 7 vuoden syklit...

      Kiitos Laura.

      Poista
  16. Hyvänen aika, ei voi olla todellista. :( Otan osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kukaan ei ole vielä herättänyt painajaisesta... Eli kaiketi tämä on totisinta totta. :(

      Poista
  17. Eikä, sulle on kyllä näitä vastoinkäymisiä kerääntynyt ihan liikaa :( Osannotot täältä meiltä molemmilta ❤
    - R &H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti Duken on nyt hyvä olla. Voisin ottaa Duken vaikka kummittelemaan tänne. :)

      Poista
  18. Voi herranjesta, ihan jäi suu auki kun luin. Lämpimät osanottoni! Hevoset ovat meillä vain lainassa ja kun niiden aika on täysi, ne palaavat sinne mistä tulivatkin. Duken aika oli harmillisen lyhyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä vähän epätodellinen olo tuli itsellekin eilen, kun kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin syyt selvitettiin... :(

      Poista
  19. Otan osaa ;(
    Voimia teille kaikille <3

    VastaaPoista
  20. Todella paljon voimia ja jaksamisia! Duke oli todella kivanolonen poni, mutta niinhän siinä aina käy - parhaat lähtee ensin :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Duke oli lähes täydellinen. Kuten edellä sanoin, liian hyvää ollakseen totta. :/

      Poista
  21. Vaikka nämä sanat hurjan merkityksettömiltä varmasti tuossa tilanteessa kuulostavatkin, hurjan paljon voimia! ♥
    Niin kuin joskus rakkaalle Pilgrimilleni kirjoitin: "Tiedän miksi oli sinun aikasi lähteä. Sinussa oli virhe. Se että olit täydellinen. Maailmassa minkään ei kuulu olla täydellistä, siksi maailmankaikkeus vei sinut pois minulta. Se oli kateellinen." Parhaat viedään aina ensin, se on fakta </3.

    VastaaPoista
  22. <3 Voimia! Ihan liian kauheaa kestettäväksi. Onneksi olet rautanainen ja kestät siitäkin huolimatta. Osanottoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Eilinen oli harvinaisen harmillinen juttu. Joskus vahvinkin teräs taipuu, mutta ehkä tästä noustaan entistä vahvempina, mene ja tiedä.

      Poista
  23. Hui kamalaa!
    Lämpimät osanotot <3

    VastaaPoista
  24. Voi voi, näinkö siinä sitten lopulta kävi :( Duke oli kyllä hieno poni ja toi iloa useamman ihmisen elämään kuin tiesikään. Lämmin osanottoni ja paljon voimia teille kaikille! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä, tämä tapaturma tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. :(

      Duke oli poneista mitä parhain, kuten yhtenä päivänä kirjoiteltiinkin.

      Poista
  25. Voimia vielä tätäkin kautta! :( Duke oli aivan omanlainen persoonansa, mitä nyt alusta asti blogia seurasin!
    Hyviä laukkoja Dukelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Duke oli alkuun ehkä pieni ja ruma ankanpoikanen, josta kuitenkin kuoriutui lopulta mitä mainioin monitoimiponi. Se suoritti kaiken moitteetta, mitä eteen tuli. Poni, jota ei saanut ajolenkiltä kääntymään kotiinpäin. Se ei pelännyt mitään, vaan kulki ongelmitta siellä missä pyydettiin. Se oli poni, joka rakasti metsälenkkejä yli kaiken. Poni, joka oli niin helppo opettaa kaikkeen, että ympärillä olevat ihmisetkin ihmettelivät.

      Poista
  26. On se vaan uskomatonta kuinka kohdallesi sattuu kaikki ikävä, otan osaa! :( Paljon voimia ja iso halaus sinulle, sekä rauhallista matkaa rakkaalle ystävälle. Lohdutuksen sananen vielä näin lopuksi: tiedäthän, että ponille kuuluu enää pelkästään hyvää.

    "On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa, nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa, jäi jälki sydämiimme, jälki unemiin, teille laulamme nyt näkemiin."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus onni on myötä, joskus ei. Meillä näemmä ei, vaikka näiden eteen antaisi kaiken ja vähän enemmänkin.

      Poni on nyt parhaassa mahdollisessa paikassa, se on totta.

      Poista
  27. Kyyneleet silmissä lähetän paljon voimia ja otan osaan suruusi. Hyvää matkaa Dukelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Noora. Itku on ollut läsnä täälläkin koko illan, yön sekä tämän päivän.

      Poista
  28. Otan osaa! Taas niin epäreilua :(

    VastaaPoista
  29. Voi että tämän pitikin päättyä näin! Osanottoni ja paljon voimia! Duke tuntui olevan niin mainio kaveri että ilo oli lukea juttuja hänestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Duke oli ihan huikea. Harvoin sillä meni kuppi nurin ja jos meni, oli asia sitten jo lähellä maailmanloppua. :D Esimerkiksi vähän liian haalea pesuvesi, vieras matkustuskaveri traikussa, matolääke... Vastaavasti se suoritti tasaisen varmasti kaiken, mitä pitikin. Niin ja löysihän se laitumelta irtokenkiäkin ja kantoi niitä suussaan.

      Poista
  30. Olen tänään ensimmäisestä kuvasta saakka seurannut tapahtumia. Usko hyvään on kyllä koetuksella. "Elämä kantaa" lausahdus on tuonut uskoa minulle kun on ollut paha paikka, uskoa siksi, että olen pakottanut itseni siihen uskomaan. Toivottavasti se tuo uskoa myös nyt sinulle. Jatkettava on tuskankin keskellä. Sydämistämme mikään voima ei rakkaimpiamme saa riistettyä, siellä ne on turvassa. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jatkettava on, vaikka mikä olisi, surut on nyt surtava ja sitä rataa. Onneksi kauniit muistot jäävät, vaikka maailman parhain poni onkin nyt pois. Ehkä Samppa on jonain päivänä samanlainen, mene ja tiedä.

      Poista
  31. Kyyneleet tuli silmiin täälläkin, kovin epäreilua elämämää :(, olen tosi pahoillani huippuponin menetyksestä. Voi Duke..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :( Elämä on toisinaan niin epäreilua. Mikälie merkitys tälläkin sitten loppupeleissä oli kohtalon kannalta, sitä en vielä tiedä.

      Poista
  32. Voimia ja jaksamista koko sd-teamille!!!

    VastaaPoista
  33. Voi ei, kamalaa :( Paljon voimia ♥

    VastaaPoista
  34. Voi mikä suru-uutinen, kovasti jaksamisia teille! Niin hieno Duke. Kevyitä taivaslaukkoja ja ikuisia jumppapalloja ponille, joka blogin välityksellä tuli osaksi niin monen ihmisen elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Duke tuotti todella iloa monen ihmisen elämään - se oli esimerkiksi tämän blogin suurin suosikki. :) Poni, jolla oli tosi iso pää ja paljon omia mielipiteitä, hyvässä mielessä siis.

      Poista
  35. Olen sanaton. Paljon voimia Marjut ja Dukelle ponipainin täyteisiä taivaslaukkoja. Poneista parhaan on nyt hyvä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sanaton olen pohjimmiltani minäkin. Mutta uskomatonta lohtua tuovat nämä blogikommentit - niin tuttujen kuin tuntemattomienkin. Ilo huomata, miten pieni, mutta silti niin suuren Deen menot ja meiningit koskettivat muitakin kuin vain itseäni.

      Poista
  36. Mitä tähän sanoisi, vetää kyllä jo sanattomaksi, alusta asti kun ekan päivityksen tilanteesta näin. Paljon jaksamisia ja uskoa. Duke puhaltaa pian lumihiutaleita sulle terveisinä ja Salama & Samppa lohduttaa ja pitää arjessa kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tunne, kun tajuat, ettei nyt leikitä millään pikkujutulla ponin pyöriessä pientä rinkiä tarhassaan ja kaatuen pari kertaa melkein päällekin... Onni ovat "omat" eläinlääkärit, jotka tekivät todella kaikkensa pienen ponin eteen.

      Poista
  37. Osanotot ja voimia sinne!

    VastaaPoista
  38. Siis ymmärisnkö oikein; olit lähettämässä kipeän ponin pois tontiltasi ja hankkimassa uuden nuoren laiteltavaksi?
    Kevyet mullat hienolle Dukelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ymmärtänyt ihan oikein... ;) Duke sai eläinlääkäriltä vajaa viikko sitten siunauksen siirtyä rauhallisen kaverin seuraksi, jotta polvi saisi rauhassa voimistua. Meillä se olisi joutunut ulkoilemaan jatkossakin yksin ja en pitänyt sitä tässä tapauksessa hyvänä vaihtoehtona tälle ponille. Koska polvi vastasi hoitoon suht hyvin, en halunnut edes ajatella lopetusta vielä.

      Eilen poni oli ilmeisesti sitten aamupäivällä kaatunut tai kompastunut niin, että tämä vamma pääsi syntymään. Tuoreesta vammasta oli joka tapauksessa kyse.

      Ja mitä tulee uuteen poniin, siitä kirjoittelen myöhemmin.

      Poista
  39. Sanattomaksi vetää kohdallesi osuneet murheet :( Osanotot ja voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tässä kohtaa täytynee vain jatkaa kohti uusia pettymyksiä. :)

      Poista
  40. :( osanotot suureen suruun myös täältä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Elämä kuitenkin jatkuu, halusimme tai emme. Ikävä on silti ihan hirveän kamala.

      Poista
  41. Paljon voimia ja jaksamista <3 Duke vaikutti näin netin välityksellä mitä mahtavimmalta pieneltä ponilta ja sen elämää oli ilo seurata blogisi kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Duke oli käsittämättömän hyväluonteinen. Kova, mutta silti tosi miellyttämisenhaluinen. Se lähti aina mielellään ihmisen matkaan. Toisinaan se taas osasi venyttää omistajansa hermoja erittäin hyvin...

      Poista
  42. :( Osanottoni ja voimia! <3 Kiitos myös asioita peittelemättömästä blogista! -heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi. Elämä on vuoristorataa, vaikka joskus toki se tasainen kyyti kelpaisi pidemmänkin aikaa.

      Poista
  43. Voi Dukea <3 Niin hieno, hurmaava ja nuori ponipoika. Kauheaa että näin kävi :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Nimenomaan, kauheaa, että lähtö oli tällainen. :(

      Poista
  44. Olen sanaton :( Lämpimät osanotot! <3

    VastaaPoista
  45. Ei hemmetti! Miten voi edes käydä noin. Melkein suututtaa. Ei ole elämä reilua. Tosi paljon voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä. Olen yhtä suurta kysymysmerkkiä edelleen. Lisäksi olen katkera, vihainen, surusta turta ja mitä vielä. Tämän ei todellakaan pitänyt mennä näin.

      Poista
  46. Voi kuinka surullinen uutinen.. :( Hyvää matkaa Dukelle ja voimia sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivon, ettei suru-uutisia kuultaisi vähään aikaan, sen verran karmivia nämä ovat...

      Poista
  47. Mitään muuta en vaan voi sanoa kuin että osanottoni sinulle, Salamalle ja Sampalle. Menetitte hyvän ystävän liian nuorena...

    VastaaPoista
  48. Vaikka en tunne ponia, suru on suuri. Jotenkin on vaan niin hirveän haikea olo kun ihana pieni Duke poni on poissa. Tuhannet halit sulle. Duken on nyt hyvä olla eikä tunne kipuja..;( ❤😢

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ole ainut. :( Toivottavasti Duke on nyt siellä, missä maailman parhaat ponit ovat.

      Poista
  49. Vastaukset
    1. Kiitos. Allekirjoittaneelle myös valtava yllätys ja järkytys. :(

      Poista
  50. Osanottoni ja paljon voimia !

    VastaaPoista
  51. Kauheaa, paljon voimia sinulle ja muille sd-teamin jäsenille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toinen päivä ilman Dukea on yhtä synkkä kuin eilinen. :(

      Salamalla ja Dukella on niin erityinen paikka sydämessäni.

      Poista
  52. Jaksamista Marjut! <3 Nuo mysteeriloukkaantumiset ovat niin kurjia, niin turhia :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin on. :( Olisinpa edes nähnyt sen kaatuvan, liukastuvan tai kompastelevan, mutta ei...

      Poista
  53. Tosi surullista :( miten pärjäilet? Dukella on varmasti kivaa Toinin kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä, kyllä tämä hetkittäin tästä... Välillä tulee taas tajuton ikävä. :(

      Toivon, että Dukella on kaikki hyvin siellä jossain <3

      Poista
  54. Voimia suureen suruunne ja lämpimiä ajatuksia Duke-ponille sinne pilven reunalle. Parhaat lähtevät aina ensin :(

    VastaaPoista
  55. Ei ole sanoja... kaikki tuntuu niin kliseiseltä.... älä pelkää surra, suru on nyt ja tässä, mutta kun hetki on oikea, huomaat että aurinkokin taas paistaa. Voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Suru on surtava, muuten siitä ei pääse yli. Meillä kaikilla on kohtalomme, joskus se vain yllättää ihan väärällä tavalla.

      Poista
  56. Osanottoni ja voimia surun keskellä. Tippa tuli silmään ja tulee edelleen, kun luin nämä aivan järkyttävät uutiset Dukesta. Tuntuu niin kovin epäreilulta, kaikki nämä vastoinkäymiset yhdelle ihmiselle. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tänään(kin) purskahdin itkuun monta kertaa, mutta onneksi asian purkaminen ja tapahtumien kertaaminen tutun ihmisen kanssa vähän helpotti.

      Poista
  57. Voi kamala. Paljon jaksamista ja voimia sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo. Joskus suunnitelmat menevät aivan uusiksi, aivan yllättäin... Elämä on toisinaan niin epäreilua. :(

      Poista
  58. Osanottoni <3 Meidän Lulu lähtee taivaslaitumille lauantaina, ehkä ne kohtaa Duken kanssa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tsemppiä myös sinne vaikeisiin päiviin... <3

      Poista
  59. Voimia <3

    "Sä olet ainutlaatuinen.
    Mitä vastaan tuleekaan,
    toista sua ei milloinkaan."

    VastaaPoista
  60. Vieläkin tulee väkisin kyynel silmiin kun näitä kommentteja lukee :'(
    Olet osannut kertoa Dukesta koko blogin ajan niin ihanan eläväisesti, että tuntuu kuin oikeasti tuttu ja läheinen poni olisi yhtäkkiä kadonnut elämästä. Ja voi Salama mikä reaktio kotiin tullessasi <3
    Onneksi on Salama ja Samppa, sekä nyt Reino pitämässä pihan eläväisenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Carita kommentistasi. <3

      Joku ihmetteli, miksi itken sen perään, kun olin kuitenkin "luopumassa" siitä. En ollut luopumassa siitä kuin osittain ja ehkä vain tilapäisesti - ajattelin sen parasta, koska se oli seurallinen ja vilkas poni, joka tykkäsi rapsutella kavereita ja tonkia heinäkasaa kaiffarin kainalossa. Ikävä kyllä omassa porukassa meno yltyi niin kovaksi, ettei toipilasta voinut sinne laittaa. En myöskään kokenut järkeväksi sitä, että pidän sitä kotona postimerkkitarhassa ollen itse tyytyväinen siihen, että poni saa olla kotona. Poni taas olisi tylsistynyt ajan mittaan ja melko terävänä kaverina olisi varmaan laittanut paikat uuteen uskoon. Polville taas rauhallinen omaehtoinen liikunta olisi tehnyt terää.

      Duken heikko lenkki olivat ne polvet. Eläinlääkärin mukaan tuollaisella polven rakenteella polvi olisi voinut kestää vähemmän tai vähän enemmän, mutta ei kuitenkaan ikuisesti. Vilpittömästi halusin hoidattaa sen kuntoon, jotta poni voisi olla edes maskottina. Ikävä kyllä nyt kävi näin ja vain taivas tietää miksi. Enää on vain se lohdullinen tieto jäljellä, että ponilla on nyt varmasti kaikki hyvin.

      Poista