sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Pellettejä ja terkkuja Aurasta

Puupelletit kevyesti kasteltuna.
Kaksi päivää kestäneen aktiivisen nettisurffailun ja monen viikon pohdinnan jälkeen oli aika tehdä päätöksiä kuivikeasian suhteen. Meillä on tällä hetkellä käytössä turve ja olen siihen ihan tyytyväinen, mutta sen hinta on tasaiseen tahtiin noussut (minkä nyt ei...) ja ihan mielenkiinnolla olisi kiva kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Vertailin olki- ja pääasiassa lämmitykseen käytettävien puupellettien eroja, hintoja ja kokemuksia ja päädyin mm. kotimaisuuden ja pienemmän ähkyriskin (tää jälkimmäinen on ihan mun oma keksintö) takia puupellettiin. Sohvin karsina, jonka turvepatja alkoi muistuttamaan jo jotain ihan hirveää, on nyt vuorattu pikkusilla papanoilla eli puupelleteillä. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan sen toimivuutta! Jos se tuntuu toimivan vähintään yhtä hyvin kuin netin keskustelupalstat antavat ymmärtää, niin sen pitäisi olla ihan jees kuivikkeenakin. Tuoksu oli ainakin ihana noissa pipanoissa. :) Misun karsina on vielä entiseen malliin kuivitettu turpeella vertailun vuoksi.

Pieni ponipoika 20.2.2012
Taisin kertoa täällä blogissakin, että kun näin Salaman ensi kertaa, tuli siitä hurjasti mieleen edesmennyt ruunani Tomppa. Sillä oli jotain samaa katseessaan ja olemuksessaan kuin tällä pienellä riiviöllä. Pieni reinkanaatio tuli mieleen, kun Taru kertoi Pojun "oppineen" näppärän tavan availla tarhansa portteja nopeasti ja huomaamattomasti tiputtamalla lankoja pois paikoiltaan kahvoja räpläten. Sen lisäksi se on alusta alkaen avannut riimunnarun solmun, jos se on sitonut esim. seinään kiinni. Siitä on hyvä aloittaa, "edeltäjälleen" kun mikään lukko tai solmu ei ollut mahdoton tehtävä selvittää. Pienellä kauhulla tulevaisuutta odottaen... :D 

perjantai 24. helmikuuta 2012

Mare sydän Duke

Tiedättehän sen tunteen, kun jo ekasta valokuvasta alkaen tietää, että tämä on Se Oikea? Se on kuulkaas kiva tunne se! :D Ajelin tänään Euraan tutustumaan pikku-Dukeen ja vastassa oli ihana pieni musta karvapallero, kuten pitikin. Tää tytsi oli (jälleen) ihan myyty. Kuvia tulossa lähiaikoina sekä tietenkin tarkemmat esittelyt, kunhan kaikki on jälleen 101% varmaa.

Eurasta Auraan isomman pikkumustan luo eli moikkaamaan Salamaa. Poju oli ihan oma itsensä - utelias, ylirohkea ja hyvinkin läsnä kaikissa siivoushommissa. Eipä tartte pöyhiä olkia, kun Salkku on siivouskaverina. ;) Käytiin pienellä kävelylenkillä illan hämärässä ja nosteltiin jalkoja käytävällä useampaan kertaan. Pieni läsipääni on niin kiltti, vaikka moni asia vielä aiheuttaakin ihmetystä ja kummastusta.

tiistai 21. helmikuuta 2012

Poniasiaa

Laitoin pari päivää sitten ostoilmoituksen shettiksestä, olin asiaa jo pyöritellyt mielessäni jonkin aikaa ja nyt tuntui oikealta iskeä kiinni, kun kevät on jo ihan ovella ja on vielä hyvin aikaa etsiä hyvää ponia. Vahingosta viisastuneena siis - ei tarvitse sitten hädissään ja paniikissa hakea ensimmäistä ehdokasta kotiin.

Perjantaina aloitan ponirundin. Poneja on tarjottu ainakin 50, ympäri Suomen ja muutama "tuolta lätäkön takaa" - samaan hintaluokkaan mahtuu monta saman näköistä karvapalloa... Aion kuitenkin luottaa siihen vanhaan tuttuun fiilispohjaan, että ensin karsitaan jyvät akanoista ja valitsen sitten sen, joka tuntuu kivoimmalta. Yhteen olen jo ihan ihastunutkin, se on ylläripylläri musta ori... :)

Vanhojen kuvien arkistosta:
Sh-r. Hallen-Tähti ja she-r. Kotimäen Dubbel syksyllä 2004.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Suunnitelmia syksylle

On helmikuun puoliväli ja minä suunnittelen jo täyttä häkää ensi syksyä... Anyway, aina suunnitella saa ja sillä sipuli... :D Availen vähän tuntojani nyt, mitä tällä viikolla olen pohtinut - on sitten jännä nähdä puolen vuoden päästä, että mitä onkaan tullut tehtyä.

Tammat lähtenevät kesälaitumille kesän alussa ja sitten alkaa talliremontti kotona: Laitetaan vesiputkiin lämmitys, uusitaan tallin vesipiste (tärkeimmät!), samalla teen kaikki pinnat uusiksi ja väliovia uusitaan. Lisäksi ajatuksena oli sisustaa satulahuone uusiksi, saa nyt nähdä mihin budjetti venyy... :) Lisäksi kakkilavan alle olisi kiva tehdä kunnon pohja ja koko lava olisi kiva "päällystää" ympäristöön sopivammaksi - nyt se on tummanruskea vesivanerikasa punaisten rakennusten keskellä... Myös ulkoaidat maalataan ja aitoihin vedetään yksi lankakerros lisää. Ulkokatos vaatii myös joko kokonaan muutoksen tai sitten ihan vaan maalauksen. Lisäksi haaveilen kunnollisesta ruokintapaikasta ulkokatoksen yhteyteen, jossa on kumimatot, betonilaatat tai valettu pohja isommalla alalla kuin nyt.

Salama menee orilaitumelle 2-3 kk ajaksi, olen jo paria paikkaa kysellyt ja luotan siihen, että se löytää tästä läheltä jonkun kesäkodin. Myös ajo-opetusta olen vähän miettinyt sille - jos ei nyt keväällä tai syksyllä, niin ensi keväänä sitten. Ohjasajotreenit aloitetaan jo tänä keväänä tietenkin.

Olen myös pohtinut, että otanko pikkupojan kotiin vai en. Enemmän olen sillä kannalla, että kyllä, mutta vielä on monta muuttujaa. Olen ajatellut hankkivani sille isohkon ja nuorehkon shettiksen kaveriksi, koska Salkku on itsekin jäämässä varmaan aika pieneksi ja käyttäytyy siivosti nytkin minishettiskaverinsa kanssa. Eli jos jollain on tulossa kesällä tms. myyntiin kiva ja vilkas shettisori tai -ruuna, niin sellaisia saa vinkata vaikka sähköpostilla m4rtzu(at)gmail.com... :)

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Hevostelutiistai ja -keskiviikko

Soffe 24.1.2012
Tiistaina Sohvin irtokenkä saatiin vihdoin kiinni ja neitokaisen "loma" päättyi samana päivänä - ajattelin, että sillä olisi virtaa vaikka muille jakaa, mutta virtapiikki purkautuikin aika tasaisesti ja tamma puksutteli Annin kanssa tasaista tahtia kenttää ympäri. Tamma on saanut hankitreenin ja toki varmasti ihan ratsastelun kautta paljon lisää voimaa ja laukkakin pyörii jo mainiosti! Eikä myöskään viikon huilitauosta tuntunut olevan mitään haittaa, päinvastoin.

Itse kapusin eilen Misun selkään. Misu on aika persoona - hoitaessa ja käsitellessä itse rauhallisuus, mutta ratsain se ajoittain on hyvinkin hätäinen. Ei enää samoissa määrin mitä joskus, mutta oman keskittymisen täytyy olla ehdottoman kohdillaan sen kanssa ratsastellessa. Tänään jäin vähän ihmettelemään ja yllätin itseni todella usein pidättämästä hengitystä - toisin sanoen, yllytin hevosta oikein jännittymään ja keräämään kierroksia. Ajoittain tuli taas ihan kivoja pätkiä, mutta olin vähän pettynyt taas itseeni. Se on harvinaisen tuttu tunne nykyään... :D Lopuksi mentiin He C:1 rata läpi "vähän sinne päin", ihan vaan muistuttamaan, että miten heikossa hapessa oma ratsastus tällä hetkellä on. Tänään eli keskiviikkona vatsalihakset ja jalat huutavat muuten hoosiannaa, eli jotain sentään tuli tehtyä eilen.

Tänään sentään sain kokea onnistumisen tunteita pienen hevoslapseni kanssa. Salama oli jälleen innokkaana vastassa tarhan portilla ja osallistui tietenkin tarhan siivoukseen suurella tunteella. Se kaatoi kottikärryt tällä kertaa vain kolme kertaa! Välillä se kävi haastamassa minut leikkiinsä, mutta saatuan turhan monet pakit, tyytyi hän kiusaamaan vain hevoskavereitaan. Salkun uusin kamu, pv-o. Taku on vuoden Santtua vanhempi, mutta alkupäivien jälkeen pojat leikkivät jo yhdessä ja vauhti onkin melkoinen hyvässä mielessä.

Oikeastaan on vähän taktinen veto, että käyn ensin siivoamassa poikien tarhan, ennen kuin otan Salaman käsittelyyn. Se on usein vähän riekkunut ja rällännyt siinä siivouksen ohella ja on täten rauhallisempi ihmisen kanssa. Tänään käytiin ensin taluttaen ihmettelemässä pysäköityjä autoja, heinäpaaleja, roska-astiaa, liikkuvaa lumikolaa... Sen jälkeen melko pikainen harjaus, karvaa lähteekin jo melkoisesti. Jalat nousivat tällä kertaa malliikkaasti, niitä sai kaviokoukun kanssa rapsutella ja koputella. Jalkojen kanssa jokainen päivä on vähän erilainen, välillä takajalat nousevat helpommin kuin etuset ja päinvastoin. Kengittäjän kanssa jo sovittiinkin, että tämä katsoo Pojun kaviot joskus tässä lähiaikoina. Halihetkemme huipentui madotukseen - ihan pikkasen varauduin siihen, että matolääkkeen nautiskelee joku ihan muu, mutta pikkuinen otti sen reippaasti ja oli tämän kertaisen perusteella triplasti helpompi madotettava kuin meidän kaikki aikuiset hevoset yhteensä... :D

Olen tällä hetkellä ja varmasti tulevaisuudessakin äärettömän tyytyväinen pieneen hevosenalkuuni. Salama on kiltti, mutta sillä on reilu ripaus omaa tahtoa ja se on äärettömän rohkea. Tähän voisin laittaa monta kymmentä sydäntä ja hymiötä, sen verran rakastunut tämä tyttönen on! <3

Ostin muuten kirjan - aion nyt opiskella paremmaksi ihmiseksi, tai jotain. Kirja saapui muutama päivä sitten, enkä ole vielä ehtinyt syventymään siihen, mutta toivottavasti sieltä löytyy jotain uusia vinkkejä tulevaisuuteenkin... :)

Salama ja komea sh-ruuna Porre.

Salaman ja Pollen leikkejä



Meno voi näyttää hurjalta, mutta miniponi pitää kyllä pintansa ja määrää tahdin. Yleensä Polle haastaa nuorukaiset leikkiin ja kipittää joutuisasti perässä... :D

tiistai 14. helmikuuta 2012

Iloista ystävänpäivää!

"Hyvä ystävä kävelee silloin sisään, kun muu maailma kävelee ulos."

Vaikka olen tirauttanut tänään muutaman kyyneleen muistellessa jo ajasta ikuisuuteen siirtyneiden ihmis- ja hevosystäviä, siitä huolimatta, oikein ihanaista ystävänpäivää kaikille! <3 Pitäkää ystävistänne huolta ja muistakaa aina, ettei määrä korvaa koskaan laatua!

Siskokset Estella ja Mistella kesällä 2008.
PS. Salamakin sai uusia kamuja - päivisin Salkun ja Pollen tarhassa pitää vauhtia yllä FWB-o. Taku... :)

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Rajat ovat rakkautta

Pikkumies ja takana tarhanaapurit V & V.
Niin ainakin sanotaan. Niitä rajoja ollaan nyt harjoiteltu viikon ajan pikku-Salaman kanssa... :)

Tänään tutustuttiin varustehuoneeseen (sinne on mentävä kapeasta ovesta), harjoiteltiin kahdelta puolelta kiinni olemista ekaa kertaa sekä nosteltiin jalkoja. Kaiken kruunasivat pikainen harjaus ja rapsutustuokio sekä asiallinen kävely takaisin tarhaan. Heti kun Poju oli hetkenkin rauhallinen ja ennen kaikkea paikoillaan, paine hellitti ja pikkumies sai paaaljon kehuja. Se alkaa ihan selvästi pikkuhiljaa bonjaamaan sanan "ei" ja "hyvä" eron. :D Kaikki touhuamiset meillä kestävät lyhyitä aikoja, niin ettei varsa pääse kyllästymään ja kehittämään omia versioita eri askareista. Aikaa tietenkin pidennetään, kun asiat rupeavat sujumaan.

Hevostelu on ihanaa ja toisaalta aika jännittävääkin ilman menneisyyden peikkoja - jos tiedätte mitä tarkoitan. Tompan ja Fannin kanssa suurimmat ongelmat ovat olleet niitä, että menneisyydessä tapahtuneita asioita on pitänyt muuttaa tai niiden kanssa on pitänyt keksiä erilaisia tapoja kitkeä niitä. Nyt käsissä on "tyhjä taulu", joka katsoo koko ajan leikkiensä lomassa mallia ympäriltä, että miten kuuluisi käyttäytyä. Pienen hevoslapsen leikkejä on niin kiva katsella... :)

Kotona tammat ovat liikuskelleet epäsäännöllisen säännöllisesti. Pakkaset sentään hellittivät ja normaaliin liikutusrytmiin pyritään jälleen. Sohvi hankki itselleen nyt omatoimisesti lomaa heittämälllä etukengän menemään. Misun kanssa sen sijaan koin jälleen edellispäivänä kouluratsastuksen riemua, kun pitkästä aikaa jälleen istuin alas harjoitusraviin ja annoin vain mennä "vanhasta muistista". Hevonen toimi kuin unelma. <3

Tulevaisuuden suunnitelmatkin alkavat muotoutua mielessäni selvemmiksi: Haluan nimittäin Salaman syksyllä kotiin kesälaidunkauden jälkeen. Olen vähän pähkäillyt sen asian suhteen, mutta kaikista mielekkäin vaihtoehto se joka tapauksessa on. Orhi ehtii sitten valloittamaan maailmaa myöhemminkin, kun pääsee opiskelemaan mm. ratsastuksen saloja sitten joskus parin vuoden päästä.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Pakkasukkoja

Olin tänään ensi kertaa Salamoimassa, eli suomeksi sanottuna kävin tallilla. Kotona ensin hevosten hoito ja sitten karautin 27km Aura-cityyn pikkupojan luo - hän oli ollut nämä pari päivää hyvin vilkas ja niin oli tänäänkin... :D

Tässä pari kuvaa tältä päivältä:

Lähikuvassa läsi ja Santun eriskummallisen sini-ruskea silmä. :)

Pakkasukkelit. 

Yritettiin saada edustava rakennekuva...
Noh, jotain sinne päin. Tässä Salama siis 8kk.

Pikkumies :)

torstai 2. helmikuuta 2012

Salama tuli taloon

1.2.2012 piirtyy mieleeni jälleen päivänä, jolloin otin vastuulleni taas oman hevosen ja minusta tuli jälleen hevosenomistaja. Pieni haikea fiilis kaihersi mieltä, kun jotenkin hevosettomana olin huoleton (kyllä, sen huomasi jo kuukauden aikana!), mutta se tunne on selätetty jo hyvin huolellisesti...

Reissu meni ihan OK, kylmä täällä on kuin hel...issä, eipäs kuin siis Siperiassa, mutta pikkuisen lastautuminen sujui hyvin ja alkurymistelyjen jälkeen herrasväki (matkaseurana oli Tarun reipas ja rehti Kalilei) oli hipihiljaa kyydissä. Enemmänkin se trailerista poistuminen peruuttaen oli haasteellista...

Perillä Poju pääsi tarhakaverinsa, minishettisori Pollen kanssa juttusille ja heidän tutustumisensa sujui moitteettomasti. Ruoka maistui heti ja nähtiinpä illan hämärässä ekat leikitkin. Arvatkaahan, kuinka murheellista oli jättää pikkuinen ja lähteä autolla ajamaan kotiin... :D Ei sillä, parempaa tallipaikkaa tuskin olisin voinut saadakaan, ainakin voin luottaa hyvään hoitoon ja siihen, että pikkukaverilla on sopivaa painiseuraa.

Kamera oli tietenkin eilen matkassa ja optimistisena ajattelin ottaa muutaman kuvan, mutta kamera lopetti toimimisen jossain kohtaa ihan totaalisesti pakkasen takia. Pari räpsyä sain kuitenkin todisteeksi... :)

Tässä tämä hurja Musta Orhini on :) 
Polle ja Salaman peffa.

Viikonloppuna aion perustaa jonkinlaisen ihkutusleirin Tarulandiaan ja silloin puuhastellaan Pojun kanssa jotain ensimmäistä kertaa. Siihen asti aion värjötellä lämpimässä kolmen peiton alla vaaleanpunaisten lasien läpi kyyläten umpirakastuneena.

PS. Linkkivinkki: Salaman tallin elämää voit seurata Tarun omasta blogista! Salaman tiedot on nyt myös lisätty tänne omaan blogiin tuonne hevoset-sivulle.