keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Lisää varsauutisia!


Eilen aamulla (30.5.2017) Sampalle syntyi kolmas jälkeläinen! Tällä kertaa "Tessa" eli Symphatil Jessamine 1123SH varsoi kauniin ja energisen tammavarsan. Aivan valloittavan ihana tapaus! 

Jackpot etualalla, Jappey taustalla.
Tein myös eilen ensimmäisen tutkimusmatkan varsalaitumeen "Jappen" ja "Jakken" luo. Ikäeroa veljeksillä on reilu viikko. Kuvissa mustin ja pienin näistä on vanhin eli 15.5. syntynyt Jappey (e. Nicolien v.d. Dorpsraat 971SH). Punariimuisen tamman varsa on Jackpot (e. Canna's Birgitte 1381SH) ja se näki päivänvalon 25.5.2017. Mukana kuvissa viuhahtaa myös Raisan Illusian täyssisko, 11.5.2017 syntynyt sileäharjainen Jane. Sen isä on Junibackens Martini 98SH ja emä Furunäs Menuette.

Jane
Jackpot
Samppa näyttäisi jättävän kaunista päätään, vahvaa luustoaan ja hyvää takaosaa näille, koska kaikki kolme ovat kuin samasta puusta veistettyjä, koko vain vaihtelee. Katso näitä sitten objektiivisesti! :D

Jappey. Ensimmäinen ja tällä hetkellä suosikkini, mutta tilanne voi vielä muuttua monestikin. Yksi on syntymättä näistä vielä. ;) Jappella on ihan todella valtavat silmät!
Jackpot ja emänsä Pirkko, joka on muuten meidän Pilkun täyssisko.
Jakkella on otsan pyörteet samalla tavalla kuin isällään.
Jappey
Jane
Jane 
Jackpot eli Jakke.
Jappey.  
Jappey tykkää (jo nyt) vesileikeistä.

Jappey kiusasi eilen myös jo tyttöjä.  
Uusin fonzielainen: Tammavarsa s. 30.5.2017. Nimi on vielä vahvistamatta. :)

Hevoskulut 2017 - toukokuu

Dukeboy 2014
Kesää kohden mennään. Ajattelin, ettei toukokuussa olisi mitään erikoisempia menoja tiedossa. Miten kävi tällä kertaa?

  • Salama eläinlääkäri 570e
  • Traikku 20e
  • Osallistumismaksu poninäyttelyyn 15e
  • Etukengät Sampalle 5e
  • Racing Protein rehusäkki poneille 24,90e
  • Salamalle ääntä eristävä korvahuppu ja pintelipatjat 24e
  • Domosedan 23e
  • Kengät Sampalle 5e
  • Kengitys (Salama ympäri, Samppa etupää) 189e
  • Varustepaketti poneille (Tori.fi:stä bongattu heräteostos) 60e
  • Jalkkarit ja hihnat toiseen ponisatulaan 20e
  • Ötökkäloimi poneille 89e
Yht. 1044,90e

torstai 25. toukokuuta 2017

Happy Zalami


Salama on kestänyt kävelykuurinsa just ja just. Avainsana onneen on tällä kertaa ollut ääntä eristävä korvahuppu - kovin Ruuna Reipas aina tuijottelee ojia ja etsii hyvää syytä iloitella, mutta myssy päässä järkikin pysyy siellä missä pitääkin. Tai ainakin paljon paremmin! Kyttäämiseen taipuvainen kun on, saa se viimeisen kimmokkeen usein ääniärsytyksestä. Huppu on siis varsinkin maastossa vallan kätevä, vaikka alkuun olinkin hyvin skeptinen sen suhteen. En ole lainkaan korvahuppuihminen, mutta suojaahan tuo ötököiltäkin. Eli monta hyötyä samassa kaiketi.

Ei tässä silti mitään viilipyttyjä olla, varsinkaan nyt kun ruoho vihertää. Ensimmäiset päivät syöttelen sitä aina narusta, jotta tottuu pikkuhiljaa uuteen makuun. Ihan vähän piti käydä keskustelua siitä, kuka vie mihin milloinkin. Ruuna Reipas on itkupotkuraivareihin taipuvainen ja kun ei alkuun päässyt syömään ruohoa oman tahtonsa mukaisesti (= koko ajan) piti vähän olla tuhmeliini ja koitella rajoja. Joka vuosi sama juttu ja ketjunaru on edelleen pop. Sittemmin on jälleen kuljettu kurissa ja nuhteessa, kun ruohomania vähän hellittää ekojen päivien jälkeen.

Suomipojan järkihattu.

Kun sitten ruohotarhan portit vihdoin aukeavat, on Salamalla lystiä. Yleensä tosin vain ekat 10 sekuntia, mutta tänä vuonna se on jo vajaan viikon ajan pyrähdellyt tarhan päästä päähän ja juoksennellut enemmän kuin syönyt. Harvinaista.

Etujalka on voinut hyvin ja kylmäpussia on näytetty sille ahkerasti. Ratsain etujaloissa on pidetty pinteleitä ja silloin on niin kovin true-dressage-meiningit että. Kävelyä saisi harrastaa mahdollisemman kovalla pohjalla ja sille onkin nyt optimaaliset oltavat muutaman hellepäivän jälkeen. Kerrankin näin päin.


Ja sitten kun tilanne vihdoin rauhoittui, sain asetukset kamerasta vihdoin edes sinne päin.
Salamaa kutsutaan  toisinaan kotipuolessa Yrmypetteriksi. 
Kiiltokuvahevoseni.
Ja sama pöllöilyä vielä videollakin:

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kevään paras päivä


Se on hevosten mielestä se päivä, kun vihreä paratiisi aukeaa vihdoin aktiivisen tuijottelun jälkeen. Ihan ekaksi vain vartiksi, mutta ihan sama. Ilo irti!

Samppa. Joku vähän leikkasi häntää. Liikaa.
Salama. Tyyntä myrskyn edellä...
PilQ. 
Sitten vierähtivät pikkumustat liikkeelle.
Ai joo, tässä oli tämä juttu kesken. 
Eipäs kun...
Smile!
Nyt tulitte liian lähelle!
Salama iskee pian, jompaan kumpaan mustaan.
Samppa ehtii alta pois.
Puhisen sitten itsekseni. 
Häntä.
Jatkuu.
 Ja koska homma meni vähän sivuraiteille, mennään sitten jäähylle. Siis iltapalalle. :)


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Jappe I


Meillä on varsa!

Sampan ensimmäinen jälkeläinen "Jappe I" kirmaa nyt tässä. Aivan ihana pallero! Kuvissa ikää noin 2 vrk.

Nicolien v.d. Dorpstraat varsoi siis orivarsan 15.5.2017. Samppa & c/o lähettävät lämpimät onnittelut Canna's tallille Euraan!





Kuvista kiitos Seijalle!

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Sitä sun tätä


Harjoiteltiin tuossa taannoin ponilasten kanssa erilaisia kouluratsastustehtäviä. Liikenteenohjausta olisi kummasti helpottanut kouluradan kirjaimet, joten sellaiset päätin sitten askarrella.

Jostain sekatavarakaupan hyllyltä löytyi näppärät laminointiläpyskät, joilla kirjaimet sai kahvitunnilla väsättyä kasaan ilman laminointikonetta. Hintaa noilla pienillä muovitaskuilla oli kuusi euroa ja paketissa oli läpyköitä sen verran, että ne riittivät hyvin kirjaimiin ja pariin harjoituskappaleeseen.

Seuraavana päivänä niittasin kirjaimet hieman mukaillen kentälle (koska pitkä sivu on meillä vain 30m) ja jäin odottelemaan seuraavan päivän treenejä.

Salama päivysti asennusaikaan heinälaarilla. Silmänvalkuainen muljahteli kyllä napsuvan niittarin suuntaan, mutta siinä kaikki.


Neljä tuntia myöhemmin ensimmäinen uhri oli valittu: Kirjain M oli mystisesti kadonnut. Sitten lähti mm. E, L, B ja R.

Yksi kuitenkin sai pysyä viimeiseen asti, vaikka se oli näistä kaikista huonoiten asennettu (jäi repsottavia reunoja):


Saatan ottaa tämän eräältä läsipäältä selvänä kannanottona kouluratsastusta kohtaan.

Meillä ei siis enää ole koulukirjaimia kentällä. 


Puuhapeten toinen ja tällä erää viimeisin yliveto liittyy tähän tukisiteeseen, jota pitäisi vielä viisi päivää pitää jalassa.

Eläinlääkäri sanoi, että tämä yläkuvan klinikalla laitettu side saisi olla kaksi päivää, mikäli se pysyy. Vilkaisin samalla rauhoitettua läsipäätä ja mietin, että se taitaa pysyä siinä tasan niin kauan, kuin rauhoitusaine vielä vaikuttaa eli aika tarkalleen pari tuntia.

Muutama tunti myöhemmin.
Tätä kirjoittaessa olen väsännyt siteen uusiksi kuusi kertaa, vaikka vasta tänään olisi voinut olla ekan vaihdon aika. Myöskään liimapinteli ei oikein pysy suojassa näiltä hampailta, joten turvallisuussyistä käytän sittenkin vain kangassidettä tuossa.

Jalkakeissiin liittyi myös 24 tunnin karsinalepo, koska jännetuppi lääkittiin. Salamalle järjestettiin ekslusiiviset oltavat ulkotalliin: Oli maustevettä, heinäverkkoa ja tyhjiä Mehukatti-kanistereita, joilla voi hakata poneja päähän. Se on jostain syystä tämän hevosen bravuuri. Ovi teljettiin ketjulla vielä varotoimenpiteenä.

Kotiuduttuani työvelvollisuuksien parista oli vastassa Ruuna Reipas, jonka nokka oli solmussa, side rusetilla, karsinanovi päreinä ja heinäverkko silppuroituna.Varmuusketju oli sentään kestänyt. Syvä huokaus.

Mutta hei, töistä puheenollen. Katsokaa mitä ihanuuksia ponit saivat yhdeltä pitkäaikaiselta asiakkaalta:

Vartavasten poneille tehdyt tilkkutäkit. Hiukanko söpöt. :)