tiistai 29. syyskuuta 2015

Hammaslääkäripäivä

Rokotus, raspaus ja pari ylläriohjelmanumeroa. Mutta arvatkaas kuka oli päivän kiltein potilas?! Yllättäin Salama ihan itse! Olen suorastaan mykistynyt ilosta! Se oli suorastaan ongelmaton rauhoittaa ja hoitaa muutenkin, mikä ei lainkaan ole itsestäänselvä juttu tälle Läsipäälle.

Suussa piikkejä ei juurikaan ollut ja itse purentakin oli hyvä. Vaan pieni extrajuttu sieltä kidasta kuitenkin löytyi: 2-vuotiskeväällä poistetuista sudenhampaista jäi yhdestä juuri hampaanpalan kera ikeneen ja sen luvattiin tulevan sieltä vielä jonain päivänä esiin. Tänään oli sitten se päivä ja Ruuna Reipas kesti tuon kappaleen sekä juuren poiston kuin mies aikuinen hevonen konsanaan. Tiukassa se iso hampaankappale olikin.
Myös ponien leipäluukut kävivät tarkastuksessa. Sampalla on paljon juttuja meneillään, joten raspia sai ihan käyttää. Sillä oli vielä leuat niin eri paria, etteivät oikein mitkään leegot osunut kohdilleen, mutta se on kasvavalle nuorelle ihan normaalia. Mitään hälyyttävää hammaskalustosta ei kuitenkaan löytynyt, joten Samppa saa jatkaa eloaan ihan entiseen malliin. Rauhoituspiikki ei muuten ollut sen mieleen sitten yhtään! Se pisti hanttiin melkein pahemmin kuin idolinsa Salama aikoinaan.

Viimeisenä vuorossa oli terrierileuka-Duke. Sille tehtiin vain pintapuolinen tsekkaus, kun sen suu raspattiin perusteellisesti kesällä mittauskäynnin yhteydessä. Sillä oli suussa kaikki hyvin, mutta rauhoituspiikki ei sillekään ollut millään tapaa okei.

Vilautin samalla vaivalla myös Duken takapolvia, huoli niistä kun on ollut vähintään yhden ponin kokoinen jo jonkin aikaa. Kerrottakoon tässä välissä, että polvet ovat 2-vuotiaana kuvattu ja silloin löysiksi todettu. Irtopaloja tai muuta vikaa niistä ei silloin löytynyt. Kuluvana vuonna polvet ovat vaivanneet kausittain enempi tai vähempi - se olikin yksi syy, miksi ponipoika tupattiin kesällä eläkeläisten kanssa laidunlomalle. Liikutuspuoli on pidetty maltillisena ja ponia on tarkasti kuunneltu - se lähteekin aina mielellään korvat hörössä hommiin. Tarhassa se painii päivät pitkät kirjaimellisesti pallit vaahdossa Sampan kanssa ja aloitteen tähän tekee puhtaasti Duke itse.

No, kuten arvata saattaa, priima se vasen takapolvi ei just tänään todellakaan ollut. Päinvastoin, tällä hetkellä täynnä nestettä, ontuma selkeä pehmeällä pohjalla ympyrällä eli klinikkareissua pukkaa. Pakkohan se on hoitaa kuntoon, mutta mieli surkeudesta harmaana mietin jo tulevaisuutta ja tarhausjärjestelyjä. Selvästi oripaini laukaisee polvivaivan pahemmaksi, joten tyhjä pääni on tällä hetkellä täynnä kysymysmerkkejä. Duke on niin huippuponi luonteeltaan, mutta ikävä faktahan on se, että se olisi parhaimmillaan rauhallisen aikuisen hevosen tai ponin seuralaisena.

Huonoimmassa tapauksessa siellä polvessa voi olla nivelrikkoa tai tapaturmaisesti tullut irtopala. Ne olisivatkin sitten vielä isompi pommi ja vielä suurempia murheita. Pitkästä aikaa suorastaan karmii varata sitä klinikka-aikaa! Mikä sitten mokoman vian aiheuttaa, on pitkälti vain kehno tuuri, ei mikään muu. Näitä sattuu ja niin sanottua syyllistä on ihan turha etsiä, kun terveistä vanhemmista on aikanaan varsa alulle laitettu. Mutta, tutkitaan nyt ensin ja ihmetellään sitten.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Happy monday


*Ihan vaan kuulumisia ja muistiinpanoja kivasta harjoituksesta kivan hevosen kanssa*

Tämän maanantain pelastus oli ehdottomasti se, että pääsin pitkästä aikaa pienen ja näin syksyn korvilla kovin karvaisen ratsuni selkään. Mieli lepäsi ja otsassani törröttänyt mailin mittainen juttu katosi jo alkukäyntien aikana.

Salama huilasi tässä vajaan pari viikkoa eli otti tavallista kevyemmin. Vasen etukavio, josta kenkä on lähtenyt loppukesän aikana liian monta kertaa, tuntui vaivaavan aina vain. Heti kun kenkä pysyi viikon tai pari jalassa, hävisi arkominen. Jaloissa ei muuten näkynyt tai tuntunut mitään normaalista poikkeavaa. Nyt viime kengitykseen tehtiin pieniä muutoksia ja kavioon vaihdettiin muovipohjallisen ja silikonitäytteiden tilalle nahkapohjallinen. Lisäksi kenkä kuumasovitettiin, mikä paransi sen istuvuutta heti. Ikävä kyllä hevosen kengityskäytös etupäätä naulatessa oli niin huonoa, että mieli veti mustaksi moneksi päiväksi. Eläinlääkärin kanssa tultiin siihen tulokseen, että pieni huili tähän väliin lienee fiksuin veto, jottei hevonen hajoita mitään muuta paikkaa säästellessään tuota tähän asti terveintä jalkaa. Nyt huili jatkuu vielä vajaan viikon rokotusloman merkeissä. Salama on saanut usein pienen kuumeen rokotuksesta, joten liika varovaisuus ei lainkaan ole haitaksi.


Tänään satuloitavana oli rauhallinen ja levollinen Salama. Tarkoituksena oli hieman tunnustella, millä fiiliksellä se kulkee. Sitä ei tuntunut lainkaan harmittavan se, että satula ja suitset lähestyivät sitä pienen paussin jälkeen. Päinvastoin se tuntui jotenkin yli-innokkaalta ja sitä se oli myös ratsastaessa: Herkkä pohkeelle, reipas ja muutenkin harvinaisen toimiva. Enempi vikaa löytyi satulan päältä, tietty.

Alkuverkassa tein pääty-ympyröitä. Vähitellen pienensin ympyrää isoksi voltiksi ja siitä vielä kerran pienemmäksi voltiksi. Yritin keskittyä jälleen siihen, että hevonen kantaa kaulansa eli tänään(kään) en halunnut ratsastaa maneesilanalla.

Kentän keskipisteeseen laitoin kahdesta tynnyristä portin, joka toimi samalla ison kahdeksikon keskikohtana. Vähitellen jäätiin ikään kuin ympyräkahdeksikolle niin, että joka toiseen kulmaan tehtiin pieni voltti ja joka toiseen takaosamainen käännös. Ratsastin vähän niin kuin aitaa päin niin, että turpa oli jo lähes aidassa kiinni ja siitä pysähdyksen kautta käänsin etuosan sisälle. Tämä harjoitus jäi mieleen vuosien takaa yhdeltä Helkyn tunnilta, kun harjoiteltiin kulman ratsastamista. Siinä hevosen on todella pakko laittaa ulkoetujalkaa vähän ristiin ja käyttää sisätakajalkaa astuakseen kulmasta tasapainossa pois. Pysähdys ratsastajan pyynnöstä taasen estää hevosta ennakoimasta.

Ravia otettiin loppuun ihan vaan koemielessä, niin suoralla uralla kuin isolla kahdeksikollakin. Luonnollisesti takapäässä oli pientä alkujäykkyyttä, mutta Salkku vertyi suht nopeasti ja mikä parasta, etupään liike oli vallan kelvollista!

Huomenna sitten tutkitaan nuorison hammaskalustoja. Duke saa myös pikkuhiljaa sisäänajaa uudet menomononsa, näistä tulossa ensivaikutelmafiiliksiä myöhemmin!

Duke, joka on vielä suht karvaton. Odottakaa muutama viikko ja kuvissa näkyy musta jääkarhu.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Chia de Gracia: Devil's claw ja ruusunmarja

Yhteistyössä Chia de Gracia
Duke Fitness testaa: Tuoko pirunkoura yhdessä ruusunmarjan kanssa vetreyttä ison, mutta silti niin pienen ponin löysille takapolville?

Aiemmin allekirjoittaneella on kokemusta vastaavista tuotteista hyvin vähän: Inkivääri yhdessä MSM:n kanssa on todettu tehokkaaksi, lisäksi nokkoskuureja on silloin tällöin annettu ihan muuten vain talvisin. Puiden oksia ja kuoria koko porukka tykkää myös nakertaa ympäri vuoden, ne ovatkin kivaa ja terveellistä ajanvietettä lähes jokaiselle kavioeläimelle. "Lempilapsi"-Salama on toki kyllästetty turvasta takakavioon asti monenlaisilla lisäravinteilla, mutta sen kohdalla moni juttu kulkee ruokinnasssa mukana ihan vain varmuuden vuoksi. 


Pieni tietoisku testauksessa olevista tuotteista, lähde Chia de Gracia:

Devil's claw eli pirunkoura 

Harpagojuuri eli pirunkoura on luonnon oma lisäravinne nivelterveyden ylläpitämiseen ja lihasten sekä pehmytkudosten hyvinvoinnin tukemiseen. Voidaan käyttää myös tulehduksellisiin tiloihin.

Pirunkouralla on rauhoittavia, ruoansulatusta stimuloivia ja diureettisia (nesteenpoisto) ominaisuuksia. Sopii käytettäväksi yhdessä munkinpippurin kanssa tammojen kiimaoireiden helpottamiseen. Munkinpippuri tasaa hormonitoimintaa ja pirunkoura laukaiseen jännityksiä lantionpohjanlihaksista.

Alkuperältään pirunkoura on afrikkalainen kasvi, jota on käytetty afrikkalaisten heimojen keskuudessa nivelrikkoon, nivelkipuihin ja ruuansulatuksellisiin vaivoihin.

Ei suositella tiineenä oleville tai imettäville tammoille / nartuille eikä hevosille / koirille, joilla on taipumusta vatsahaavaan tai jotka ovat yleisesti herkkävatsaisia, sillä pirunkoura edistää vatsahappojen eritystä. Dopingvaroaika 4 vrk.

Ruusunmarjarouhe (Rosa Canina)

Ruusunmarja sisältää runsaasti luonnollisia vitamiiniyhdisteitä, B-, C- ja P-vitamiinia sekä öljyä, jossa on tärkeitä öljyliukoisia A-, D- E- ja K-vitamiineja. Ruusunmarja sisältää runsaasti aminohappoja, ja sen sisältämä magnesium tukee lihasten toimintaa. Ruusunmarjassa on myös kuitua, mineraaleja, hivenaineita, betakaroteenia, antioksidantteja ja rikkiä, jotka edistävät kehon hyvinvointia. Ruusunmarja sisältää pektiiniä, joka liukenevana kuituna turvaa suoliston toimintaa. Ruusunmarja sopii hyvin miedoksi ummetuslääkkeeksi. Lisäksi pektiini suojelee stressivatsaa ja voitelee suolistoa. Ruusunmarjan sorbitoli tasaa vatsan liikahappoisuutta ja lisää syljeneritystä.

Ruusunmarja sopii loistavasti hevosen ja koiran luonnolliseksi ja hyvin imeytyväksi C-vitamiinilisäksi. Siemenissä on myös runsaasti rikkiä luonnollisessa muodossa. Rikkiä esiintyy kehossa pieniä määriä luonnollisesti ja se tukee kehon monia rakenteita ja toimintoja kuten sidekudoksia, sydäntä, verisuonistoa sekä kehon energiantuotantoa. Ruusunmarjajauheen on todettu lieventävän nivelrikon ja nivelreuman oireita. Vaikuttavana aineena toimii galoktolipidi, joka hillitsee nivelten tulehdusta, parantaa liikkuvuutta ja vähentää kipua. Sopii hyvin käytettäväksi nivelvaivoihin yhdessä nokkosen ja MSM:n kanssa. Erityisesti kovassa rasituksessa oleville ja vanhoille hevosille ruusunmarja on tehokas luonnollinen lisäravinne.


Duke valittiin testiin nyt, kun se jätti rautakenkänsä toistaiseksi naulaan pari viikkoa sitten ja on täten oikein kelpo luonnonlapsi liikkuvuutta mittaavaan kokeiluun. Elo ilman kenkiä on sujunut kivasti, tosin ajolenkeille sepeliteiden vuoksi se saa jalkaansa lähiviikkoina ihan superhienot lenkkarit.

Löysien takapolvien kanssa on ihmetelty maailmaa jo parin vuoden ajan ja lopputulema useimmiten on aina se, että poni säästelee mielellään takapäätään. Vain jumppapallon perässä kirmatessa se esittelee toisinaan hienoa raviaan, joka siltä todella myös löytyy.

Me omat ihmiset näemme ja tiedämme Duken sisäisen kauneuden jo nyt, mutta näkyykö se pian myös uloskin, se jää nähtäväksi!

Testi aloitettiin 21.9.2015, lisää käyttökokemuksia luvassa ensi viikolla.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Mieli voi järkkyä

Pieni kuvasarja siitä, kun Salaman vasempaan takajalkaan laitettiin ekaa kertaa Back On Track kinnersuoja:

"Väärä jalka! Tämä ahdistaa!"
"Potkin sen pois."
"Se on siellä vieläkin..."
"Koitetaan nyt tätäkin."
Duken pään päälle voisi niin kuvitella "mitä ihmettä" -ajatuskuplan...
Oikeassa takajalassahan tuo samainen suoja on ollut nyt useamman kuukauden ongelmitta ja kintereitä muutenkin kylmätään päivittäin kylmäyssuojien avulla. Joku juttu tässä kuitenkin oli, mutta mikä, se jäänee arvoitukseksi.

PS. Loppu hyvin, kaikki hyvin: BOT-suoja sekä hevonen jäivät henkiin ja elävät sulassa sovussa yönsä. Tai ainakin luulen niin.

torstai 24. syyskuuta 2015

Tamma- ja varsanäyttely, Littoinen


Tänään vuorossa olivat tämän kesän viimeiset karkelot: Ohjelmassa oli Sampan ensiesiintyminen Hippoksen kehässä.


Homma alkoi perinteisesti mittauksella, mikrosirun lukemisella, kavioiden arvioimisella ja purennan tarkastuksella.

Samppa mitattiin 96,5cm korkeaksi, kengistä vähennettiin 0,5cm. Takaa mitta oli 97,5cm eli oripoika on aika tasapainossa nyt.


Pikkuorimme näyttelykausi päättyikin mitä hienoimmalla tavalla, kun se saalisti itselleen erittäin hyvän II-palkinnon hienolla pisterivillä. Se jäi itse asiassa vain puoli pistettä I-palkinnosta! Eli jos tyypistä tai yleisvaikutelmasta olisi irronnut 0,5 pistettä lisää, olisi se saanut I-palkinnon. Nuorilla oreilla nuo pisteet ovat tosin pikkasen kiven alla. ;)

Samppa hoiti hommat kotiin kuten kunnon showmiehen kuuluukin eli hyvällä asenteella ja hyvällä käytöksellä. Pikkasen painoivat ehkä lauantain koettelemukset vielä kavioissa, mutta hän tuli, teki sen mitä pienen poniorin kuuluukin ja viettää nyt määrittelemättömän pituista syyslomaa kavereiden kanssa.

Tässä kerrankin vähän videota näyttelypuuhista, siinä Sampan käynti, ravi sekä arvostelu:


Linkki videoon

Yhteenvetona vielä pisteet:

Tyyppi: 8
Pää ja kaula 8
Ylälinja 8,5
Etuosa 8
Takaosa 8
Etujalat ja liikkeiden säännöllisyys 8
Takajalat ja liikkeiden säännöllisyys 8
Käyntiliikkeet 7,5
Raviliikkeet ? (jostain syystä tätä ei mainittu, lisään tämän kunhan tulokset tulevat Heppaan)
Yleisvaikutelma 8
Kaviot 7,5

Nyt saa kuulkaas tuulettaa! :D



Huikea orhini. <3
Kuvista ja groomauksesta suuri kiitos Sampan kasvattajalle Seijalle!

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Heinäanalyysin pauloissa


Heinäanalyysi on helppo, nopeahko ja taloudellisestikin kannattava idea - sen pohjalta on helppo suunnitella hevosen muu ruokinta mahdollisimman optimaaliseksi ilman hakuammuntaa.

Itse ostan heinäni tutulta tuottajalta, joka tänä vuonna onnistui paalaamaan meidän heinämme heinäkuun alun poutiin. Analyysin olen teettänyt lähinnä omaksi iloksi antamaan vähän suuntaa siitä, mitä on tullut syötettyä.

Itse analyysi on näppärä lähettää vaikka itse: Ensin kerätään mahdollisimman kattava näyte monesta paalista, pakataan se tiiviisti joko kirjekuoreen tai pakettiin ja lähetetään lähetelappusen kera laboratorioon Postin tai Matkahuollon kautta. Tässä tapauksessa kohteena oli Seilab. Ohjeessa oli, että näytteessä tulisi olla kuivaheinää noin 500g ja säilöheinää kilon verran. Lähetysohjeet löytyvät lähetelappusesta.

Tällä kertaa me tyydyimme pelkkään heinäanalyysiin, jossa määritetään raakavalkuainen, NDF (kuitu), sokeri, D-arvo sekä rehuarvot. Joinain vuosina olen teettänyt myös laajan kivennäisanalyysin, mutta sen sisältö on vuosittain ollut lähes sama, joten uskalsin jättää sen tällä kertaa pois.

Heinäpaketti lähti matkaan keskiviikkoaamuna. Maanantaina analyysitulokset tulivat sähköpostiin ja pikkasen - kuten aina - jänskätti avata ne:

Kuiva-aine, rehusta 860 g/kg
D-arvo 618 g/kg
Raakavalkuainen 83 g/kg
Kuitu (NDF) 661 g/kg
ME (energia-arvo) 9,4 MJ/kg
SRV 46 g/kg ka
Sokeri 145 g/kg

Tässä vielä vertailun vuoksi Seilabin laatimat tavoitearvot kuivaheinälle, kun ruokittavana on hevonen:

Kuiva-aine >85 %
D-arvo min. 600-620 g/kg, tavoite 650 g/kg
Raakavalkuainen 110-130 g/kg
Kuitu (NDF) 500-650 g/kg
ME (energia-arvo) >9 MJ/kg
SRV 70-90 g/kg
Sokeri 50-150 g/kg, miel. alle >200 g/kg


Näillä näkymin pärjätään siis hienosti pelkällä heinällä ja kivennäisellä. Tulevana talvena ruokittavana on tuttu suht helppo trio: Kaikki kolme ovat melko hyviä rehunkäyttäjiä ja jokainen vielä luokiteltavissa nuoriksi hevosiksi. Heinä itsessään on melkein kuin oppikirjasta, vain ehkä Sampan kohdalla saatan tarkkailla valkuaisen saantia, se kun kasvaa näistä nyt näkyvimmin. Valkuaislisänä olen suosinut sinimailashaketta tai -pellettiä, joskus myös Racingin Proteiinia tai Sampan kohdalla Build Up-mysliä. Sampan kohdalla tavoitteet ensi keväänä ovat korkealla, joten ruokintaan on syytä kiinnittää jo nyt huomiota. Jostain syystä Build Up on sille maistuvin ja tehokkain ruoka, joten sillä lienee syytä jatkaa tulevaisuudessakin.

Jokainen saa myös vähän omanlaisensa kivennäislisän: Ponit syövät Pavon Vital Complete-rehua 1 dl/pv ja Salama saa Formula 4 Feetiä noin 3 dl/pv. Lisänä Salamalla vielä Suppleaze Gold ylläpitoannoksella.

Noin muuten heinää syödään tuttuun tapaan: Tarhassa heinät tarjoillaan slow feeding-verkoista ja karsinoissa vapaasti maasta Dukea lukuun ottamatta. Sillä on karsinassa ihan oma heinäpussi, mistä on mahdotonta levittää heiniä makuualustaksi. Koko tallin heinänkulutus on vakiintunut noin 16-20 kiloon per vuorokausi, mutta mitenkään suurella intensiteetillä en heiniä punnitse. Karkearehu eli heinä on sellainen, josta en mielelläni tingi yhtään sen enempää kuin on pakko.

Keväällä tehdyt uudet heinälaatikot ovat olleet ihan superit! 

Näillä eväillä jatketaan kohti pimeneviä iltoja - ilokseni Chia de Gracia toimitti meille koemaistiaiset pirunkourasta ja ruusunmarjarouheesta, niistä luvassa lisää juttua myöhemmin!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

SD goes match show


Huomasin tuossa taannoin, kun erehdyin viemään metsässä eläneen ratsuni ekan kerran kouluvalmennukseen (huomaa rivien väliin jemmattu sarkasmi), että se vähän arastelee muita hevosia. Siispä pitää harjoitella sellaisten kohtaamista - sellaiseen mukava paikka on vaikkapa leikkimielinen harjoitusnäyttely eli match show.

Ilokseni sellaisia järjestetään tällä seudulla aika ahkerasti, joten sopivat karkelot osuivat heti tälle sunnuntaille. Ilmoitin Salaman oitis mukaan, etten tule katuman päälle. ;)



Ja niin ruunan suitsiin aseteltiin tänään ekoja kertoja kisanumero ja siihen numero 1. Me siis parimme (10v. sh-ruuna) kanssa korkkasimme päivän.

Salama oli alkuun vähän tuhma (ylläri) ja sai paristaan sinisen (ylläri). Kunhan käsihevosalueen päässä oleva rekka todettiin sittenkin vaarattomaksi, alkoi Ruuna Reipas rentoutumaan ihan silmissä. Rekat eivät ihan ole sen juttu.


Jos kaikki muuten meni ennakko-odotusten mukaan, päivän yllätysmomentti kisamielessä oli se, että Salama otti ja "voitti" siniset eli pääsi hengailemaan punaisten kehään! Sieltä odotetusti menestystä ei irronnut, mutta tässä kohtaa käytös muistutti jo normaalin 4-vuotiaan ratsuhevosen käytöstä. Onneksi. ;)




Hevoset saivat toki kirjalliset arvostelut ja Salaman paperiin kirjattiin seuraavia asioita:

"Ryhdikäs, hyväntyyppinen. Ilmeikäs pää. Erittäin hyvä kaula. Hyväasentoinen lapa, pitkä lanne. Lyhyt lautanen, hieman hento luusto. Suppuvarpainen edestä. Kevyt lyhyt ravi."

Olen vallan iloinen tästä arvostelusta! Se allekirjoitetaan ilolla, vikoineen päivineen. Ihan vähän laihempihan tuo nyt voisi olla, sitä en kiellä.









Ja jotta elämä ei olisi liian helppoa, keksimme melkein yhteistuumin kesken mätsärin ilmoittaa myös Duke mukaan yhden poissaolevan ponin tilalle! Duke seisoi kopissa seuraponina turvekerros pörröisessä turkissaan, harja tuhannen solmussa. Kiillotusaine oli jo valmiiksi vähissä, näyttelyremmiä tai -suitsia ei ollut, joten tässä kohtaa saatiin vähän Raisan kanssa soveltaa. :D

Aikaa ponin kuntoonlaittoon ei ollut kauaa, mutta aika priima siitä tuli. Duken tyylikkäät meksikolaiset saivat nyt luvan kelvata ja Salaman ohjista väsättiin tee-se-itse perhostalutin. Ja kas, näin Duke pääsi mukaan kauneuskilpailuihin. 


Duke tempaisi mukaansa oikein kivan arvostelun:

"Hyvä rotutyyppi, ryhdikäs. Ilmeikäs pää, hyvä kaula. Lihaksikas sopusuhtainen runko, lyhyt lautanen ja reisi. Hyvä luusto. Pihtinen edestä. Lyhyt ravi, joka saisi työntää paremmin takaa."

Duke sai suitsiinsa myös sinisen ruusukkeen, tästä parista molemmat palkittiin niin sanotusti kakkosella.



Raisa tyyrasi Duken hienosti ja sai siitä irti sen, mitä Hänen Korkeutensa nyt just tänään halusi esittää. Duke on vallan mainio otus, sillä on niin oma tahto. :D Mutta arvokasta kokemusta tämäkin mahdollisia tulevia koitoksia varten. 


Viikonloppu on ollut siis vallan näyttelypainotteinen. Vielä kun selvitään yksistä karkeloista, jäädään me niin lomalle!

lauantai 19. syyskuuta 2015

Laatuponikilpailu 2015


Heti ihan ekaksi pakko todeta: Ihan huikeeta. Meillä on aivan käsittämättömän upea ja toimiva poni!

Tänään aamuvarhaisella pakkasimme Sampan kyytiin yhdessä ruusukemagneetti-Raisan kanssa ja ajelimme Hämeenlinnaan ottamaan miehestä ja naisesta mittaa muiden laatuponikandidaattien kanssa. Laatuponikisaan ovat tervetulleita kaikki rotuponit ja meidän luokassa olikin osallistujia "kaikista kokoluokista" eli (mini)shettiksistä hevoskokoisiin welsh part-predeihin.

Samppa starttasi numerolla 2. Ekana osiona vuorossa oli irtohypytys ja siinä ohessa askellajikoe. Niistä irtosi seuraavanlaiset arviot:

Askellajikoe

Käyntipisteet 8,4
Tahdikas, irtonainen

Ravipisteet 8,0
Tahdikas, irtonainen, saisi olla energisempi.

Laukkapisteet 9,5 (!!)
Tasapainoinen, energinen, pyöreä.


Irtohypytyskoe

Tekniikkapisteet 6,7
Voimakas ja nopea ponnistus, saisi avata paremmin takaa ja koukistaa etujalkoja paremmin.

Kapasiteettipisteet 7
Melko kapasiteetikas.

Yleisvaikutelmapisteet 7
Suurilaukkainen poni, jolla arviointikyky vielä epävarmaa. Suorittaa tehtävät hyvällä asenteella. 


Näiden jälkeen matka jatkui rakennearvosteluun. Siellä tuomaripari arvioi Sampan tänään seuraavanlaisesti:

Tyyppi 8
Pää ja kaula 7
Ylälinja 7
Etuosa 8
Takaosa 8
Etujalat ja liikkeiden säännöllisyys 7,5
Takajalat ja liikkeiden säännöllisyys 7,5
Käynti 7
Ravi 6,5 (no hupsista - oli muuten vähän "eksoottinen" tuo litimärkä savipelto rakennekokeelle ja erityisesti liikkeiden esittämiselle!)
Yleisvaikutelma 7,5



Arvatkaa mitä?! Näillä pisteillä irtosi 2-vuotiaiden luokan 10. sija ja lisäksi Samppa palkittiin luokkansa toiseksi parhaana shettiksenä! Sampan vahvuuksia olivat tänään askellajit ja erityistä iloa toivat upeat laukkapisteet.

Vaikka varsinainen sijoitus tuloslistalla jäi puolivälin kieppeille (10/21), oli tämä meille kuin voitto. Poni toimi hyvin, suoritti hienosti ja hävisi "shettiskisassa" (7 kpl) vain erittäin hyvälle tammalle. Tästä on mukava jatkaa ensi torstain kehään, jolloin lähdetään hakemaan palkintoa Hippoksen karkeloista. Sitä ennen tiimi jatkaa näyttelyleikkiä toisenlaisten osallistujien kanssa, siitä lisää huomenna!



Tässä vielä 2-vuotiaiden kokonaistulokset, ilman sijanumeroita tosin: