Ponisynttärit

*kaikilla, joilla pipo kiristää liikaa tai huumorintaju ei muuten vain riitä, älä lue seuraavaa postausta*

Uteliaat päivänsankarit.

Meillä vietettiin tänään ihan aitoja ponisynttäreitä näin vapun kunniaksi. Oikea päivänsankari oli Duke, mutta samalla myös Salama sai oman kakkupalansa, onhan silläkin merkkipäivä tässä lähiaikoina eli 4.5. Molemmille tuli ikää mittariin kaksi vuotta, on ne isoja poikia jo! Kurkkasin huvin vuoksi blogissa viime kevääseen ja tasan vuosi sitten vietettiin vappua poikien ensitapaamisen merkeissä. Sama ilo ja riemu jatkuu onneksi yhä. :)

Kuvat kertokoon loput meidän pienimuotoisista kemuista:

Duke <3

Juhlaväkeen kuului myös aina niin positiivinen Helga-kisu.

Pojujen kakut & vappudrinksut - aiheeseen sopiva kattaus kuuluu tietenkin asiaan!

Lähikuva tortusta, jonka raaka-aineena oli näkkileipä, Greenline, leivänmurut, omenahillo ja sokeri.

"Greenlinesimat"

Dukelle ensin. Salama "joutui jäähylle" sivumpaan hetkeksi, koska voi olla ruoka-asioissa vähän kiukkuinen.

Mitäs kivaa tässä on...?

Kulinaristi-Duke söi niin siististi ja sievästi.

Kun taas Salama hotkaisi koko tortun kahdella haukulla alas. :D

Näihin kuviin ja tunnelmiin - SD-team toivottaa kaikille rauhallista, mutta iloista vappua! :)

Isoja harppauksia eteenpäin

Sain aamupäivällä ihan hurjan idean - mitä jos kävisin ajamassa ponin yksin? Se olisi ensimmäinen kerta ja tyyliin kymmenes kerta kärryjen edessä. Pienen mietiskelyn jälkeen poni valjaisiin ja pienen kutkutuksen vaivatessa vatsanpohjassa virittelin vihdoin sille sen potkuremmin (jolle ei ole vielä ollut tarvetta - kerta se on kuitenkin ensimmäinenkin) vanhasta sivuohjasta, joka toimi ko. tehtävässä todella hyvin. Se pysyi hyvin paikoillaan häntäremmin lenkissä, jossa on mäkivöillekin oma lenkki. Ponilla oli kovat menohalut ja kunhan mahduttiin yhdessä ulko-ovesta ulos, oli kaikki selvää ja poni toimi jälleen kuin kello. Ensin varmistin jarrut sekä ratin pihalla ja kun poni oli kuulolla, lähdettiin metsään. Osan lenkistä kävelin kärryjen vierellä ohjasajaen ja paria lapsuutta lukuunottamatta kaikki meni todella hyvin. Duke pääsee kesälomalle näistä ajohommista nyt, sen verran hyvin ne sujuvat. :)

Sitten case Salama. Meidän yhteiselomme on ihan viikon aikana parantunut ihan hurjasti! Kaikki on ihanaa, helppoa ja mukavaa. Luotan hevoseen nyt enemmän ja se on myöskin ehkä huomannut saman, että ehkä tuohon eukkoon kannattaa sittenkin luottaa ja sitä voi seurata ihan mihin vain saamatta mitään slaageja epäilyttävissä tilanteissa. 

Tänään mallailin sille vähän "vappulookia" ja kaivoin esille kaikki ratsuheppavermeet. Samalla tuli muuten laitettua takasuojat ensimmäistä kertaa, johon odotin kipakkaa vastalausetta - toisin kävi, tyyppi nosteli vähän jalkojaan ja tyytyi kohtaloonsa nopeasti. Lisäksi käytiin pihalla ihastelemassa taas vesiletkua (tänään sillä sai jo rapsutella kaulalta) sekä postilaatikolla katselemassa ohiajavia autoja namipalkalla. Aikaisemmin jo pelkkä tien sivussa seisominen sai sen hysteeriseksi ja lähestyvä auto aiheutti pakoyrityksen. Nyt Salkku seistä törrötti siinä paikoillaan korvat hörössä ja odotteli autoja, koska peltilehmän näkeminen tuo herkkuja suoraan suuhun. Ihana varsa!

Poju pukeutui aika vakavasti otettavaksi ratsuhevoseksi, eikö vain? 

PS. Meillä vietetäänkin huomenna syntymäpäiviä. Duke täyttää virallisesti kaksi vuotta. Salaman vuoro on neljä päivää myöhemmin, 4.5. Ajattelin vapaapäiväni kunniaksi tehdä niille kakun, hih!

Kevään riemua (kuvia + video)

"Lauma hevosten kiitää laukaten ja tuuli harjoissaan soi

Vaikka saisinkin kiinni mustangin ei saada sydäntään voi

Sydämeni on kuin sydän mustangin, vangittuina vaikenevat kumpikin

On meillä sielut samanlaiset

Nautin elämästä, hetkestä kiitävästä

Etkä kyyneltä sä nää

Nautin rakkaudesta, nautin vapaudesta

Enkä paikalleni jää"

(Marilii - Nautin Elämästä)
 

Ihan kuin näkisin Pojun kyljissä markankuvia. Rikas ruuna. :)

Päivän rentouttavin hetki on pysähtyä tallihommien lomassa katsomaan varsojen touhuja ja leikkejä. Satuin paikalle päivän vauhdikkaimman rallin aikaan, jolloin kentän hiekat saavat kyytiä ihan kunnolla, toisen jouhista tai pyrstösulista puhumattakaan. Tässä vaatimattoman pitkä kuvakooste kera pienen videon iltapäivän puuhista:

Hellou! Miten niin en mahdu kokonaan kameraan näin läheltä?

Tuuba.

Vauhdikasta. Mikä kokoero? Salama soluttautuu pikkuponiksi melko hyvin.

Duke goes wild.

Salama piehtaroi ajoittain harkitusti...

Koska pieni musta termiitti-häirikkö näkee tällöin tilaisuutensa...

...ja iskee kiinni saadessaan tavallaan tasoitusta.

Haistoin jotain aika kummallista...

Se taitaa olla kuulkaas kevät.

Hihii, siis kohta on kesä!

Totta turiset toverini.

Kiihdyttelyä.

"Sano muikku"

Duken iltapäivän pallotreeni

Osaatteko te arvot ponikollegat tämän?

Nyt saa pallo kuulla kunniansa, kun meni tippumaan.

No niin, matka jatkuu taas entiseen malliin.

Miten te vietitte sunnuntaipäivää?

Täydellinen lauantai

Tänään on ollut ihan täydellinen päivä! Tuhotiimin kanssa puuhasteltiin mukavia ja Salaman kanssa otettiin jälleen yksi harppaus eteenpäin vesiletkuleikissä. Tänään sain jo lahjusten voimalla heilutella letkua sen mahan alla, samalla toki vettä roiskui kintuillekin, mutta tällä kertaa saksipotkut olivat ihan pieniä eivätkä ne enää tähdänneet ruokkivaan käteen. Se sai siis herkkuja sitä mukaa, kun se nenällään tuuppasi vesiletkua ja seisoi siinä nätisti paikoillaan. Tehtiin myös tuttavuutta uuden sohvamme kanssa, joka hengasi vielä peräkärryssä. Siinä on nyt Salaman hampaanjäljet... Koitan lähiaikoina kirjoittaa jonkun asiakirjoituksen tapaisen tästä aiheesta.

Duken kanssa sen sijaan jouduimme pitkästä aikaa keskustelemaan talutuskäyttäytymisestä. Tismalleen sama neuvottelu käytiin about vuosi sitten, kun poni haluaisi joko jahdata koiraa tai kirmata ruohotupsuille. Se oikein ottaa vauhtia ja yrittää lähteä lipettiin, hih. Loppu hyvin, kaikki hyvin, pikkuori joutui tyytymään jälleen kohtaloonsa ja joutui käyttäytymään nätisti.

Sulkulla on taas ponnarit, kun oikea puoli kutiaa taas.
Se oli viime yönä hinkuttanut harjan ihan takkuun ja jouhia lähti iso kasa, meinasi ihan tulla itku.
Pitikin mennä laittamaan sitä Coopersectia kaulaan... :(

Poju päivystysnurkassaan.

Ihana Duke.

Hiekkakylpy, huomaa ylähuuli :)

Pikkutuuba tötteröllä

Johan nyt väsyttää jo.

Päiväunille mars. 

Martzan torjantai

Tää tynnyri on mun frendi. 

Tiukka yhteenveto kivasta ja aurinkoisesta torstaipäivästä:

Onko sulla herkkuja?

 1. Salaman kanssa aloitettiin aamupäivällä siitä, mihin eilen Katan treeneissä jäätiin. Ihan hiukan muisteltiin teoriaa ja palkitsemiskäytäntöjä ja sitten tositoimiin vesiletkun luo rennoin fiiliksin. Siinä se pienen pohdinnan jälkeen seisoi vesihanan suihkuttaessa vettä etujaloille. Ihan huippua! Myös eilisen myötä Salkku on tänään ollut kovin halipusi-tyyppiä, tulee heti luo ja tekee tuttavuutta. On se aina sellainen ollut, mutta nyt se oikein korostuu. Erityisesti se tänään seurasi minua joka paikkaan esim. tarhaa siivotessa, yleensä heinälaari on vienyt voiton. Taidettiin molemmat saada itsetuntoomme pienet lisäykset eilen.

2. Tänään oli Prinssipäivä. Iso norjalainen oli kiltisti, tänään ei jaksettu rodeoida ollenkaan. :)

Lähde: http://www.horsetesting.com/CCalculator3.asp

3. Löysin netistä kivan värilaskurin ja huvikseni katsoin sieltä, minkä värinen Salama voisikaan olla. Yllä mahdolliset vaihtoehdot prosentteineen, olettaen että molemmilla vanhemmilla on myös sabino-geeni (Salaman sukutaulu löytyy täältä). 

4. Sitten - kehtaanko edes tunnustaa - shoppailumonsteri pääsi valloilleen taas... Nuo FB:n heppatarvikekirppikset ovat petollisia!