lauantai 30. toukokuuta 2015

Rakkaat rimpulat


Arvon Salama ja Duke.

Näissä kuvissa kolme vuotta sitten olette juuri hiljattain saapuneet elämääni. 

Tukka takana, elämä edessä - ei huolia tai murheita.



Yhdessä aloitimme elämässämme uuden sivun. Vähän niin kuin puhtaalta pöydältä: Lupasin teille hyvän elämän. 



Siinä olen mielestäni kaikesta huolimatta onnistunut ihan hyvin.

Vastapainoksi siitä olen saanut teiltä enemmän kuin osasinkaan odottaa. Kaksi hevosystävää, jotka antavat enemmän kuin ottavat. Se on paljon se.


Näiden kuvien aikaan kaikki oli vielä niin uutta ja ihmeellistä: Ihmeellinen on hevoslapsen maailma. Haaveet ratsastamisesta tai ajolenkeistä tuntuivat kaukaisilta haaveilta. Oltiin vain tässä ja nyt.






Enää ette näytä rimpulalta tai kottikärryltä, vaan fiksuilta ja filmaattisilta hevosilta aikuisiän kynnyksellä. Kasvua ja kehitystä kaikkine vaiheineen on ollut mahtavaa seurata. Kaikkea jännittävää on tehty ekan kerran ja on ollut suuri kunnia huomata, miten valtaosa asioista on sujunut kunnialla ja hyvin luottavaisen varsan kanssa.


Kiitos pojat. Toivottavasti viihdytte ilonamme vielä pitkään! Tässä ja nyt.

PS. Onko blogissa mukana vielä alkuperäisiä lukijoita? :)

torstai 28. toukokuuta 2015

Operaatio rakennekuva


Kuinka ottaa (edustava) rakennekuva?

Keinot ovat toisinaan monet. 


Ensin Ruuna Reipas asetellaan seisomaan nätisti.


Sitten kun asento on sinne päin, pitäisi naamankin näyttää hyvältä. Ruuna Reipas sanoo evvk.


Jokseenkin vaikea uskoa, että hetki aikaisemmin tämä ryhditön kaveri vei meitä maastoretkellä 6-0 ja käveli koko puolituntisen kahdella jalalla. Laukkasi muuten 10 metriä hillittömän hienoa koottua laukkaakin. Tässä se näyttää kuitenkin lähinnä maneesilanalta.


Kuvaajakin pyrkii herättelemään uneliasta luppakorvaa ääntelemällä tavallista oudommin.


Ruuna Reipas sanoo edelleen evvk. Nämä kuvat kelpaavat lähinnä kauhuleffaan.


Hohhoijaa.


Plan B: Lahjukset.


On selfitetikkuja ja voikukkahoukutuskeppejä. Jälkimmäisestä kiinnostui Samppakin.


Kappas, se kasvoi sittenkin puolimetriä ylöspäin!


Välillä pidetään pieni lakisääteinen tauko ja handleri vaihdetaan huvin ja urheilun vuoksi.


Sitten tositoimiin tikun kanssa. Se tuo heti ripauksen arabia suomipoikaan.


"Anna jo tänne se..."


Hetkellisesti Ruuna Reipas herää henkiin.


Tikku toimii!


Ja kas, yksi suht sivistynyt kuvakin mahtui joukkoon!


Sitten kiitos ja hei.


Pus pus.


Oli tää rankkaa, toteaa Salama.


Loppuun vielä rapsuja lempipaikasta, ehkä toiseksi paras palkkio!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Kaksin aina kaunihimpi


Tänään oli se päivä, kun rauhallinen Duke ja sielukas Samppa laitettiin ekaa kertaa pariksi ohjasajaen.

Ensin talutettiin niitä Annin kanssa ympäri kenttää hetken aikaa niin, että ne olivat toisissaan kiinni ja ymmärsivät yskän. Sen jälkeen ohjat kiinni ja taluttajan kanssa menoksi. Se sujui hyvin, joten jätettiin taluttaja pois ekan kierroksen jälkeen. Molempia on kuitenkin ohjasajettu paljon, joten molemmilla oli joku haju tästä hommasta.

Tässä vielä Duke vie ja Samppa haaveilee.
Ensin Duke kävi jokseenkin kierroksilla ja jätti Sampan helposti taka-alalle. Sain sen korjattua niin, että pyysin Samppaa enemmän eteen. Hetken päästä asetelma olikin sitten niin, että Samppa vei ja Duke hidasteli.


Pojilla meni hetki ymmärtää, että nyt ollaan töissä, joten painimatsi valjaiden ollessa päällä ei todellakaan kuulu kuvaan. Samppa ymmärsi tämän yllättäin paremmin kuin Duke. Tänään koitettiin vain sitä, että jarrut pelaavat ja ratti toimii kera kaasun, joten muu hienosäätö jäi sinänsä vähemmälle.

Lopuksi tehtiin pihalla kunniakierros ja siellä pojat löysivät hyvän tahdin kulkien rinta rinnan. Tästä on hyvä jatkaa paritreenejä!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Veit mut transsiin, taianomaiseen tanssiin


Tämä ei ole syvällistä pohdintaa, vaan sitä onnensekaista höttöä, joka ei oikeastaan kiinnosta ketään.

Kerronpa silti: Tänään tapahtui kummia.

Salama oli tänään SUPER ratsastaa. Aloitti siitä mihin viimeksi jäätiin - oli kevyt kuin sudenkorento, hieman ehkä kiireinen, mutta liikkui ilolla, isosti ja täysin moitteettomasti. Se tuntuu yhä ja edelleen ihan hullulta ajatukselta, epätodelliselta. Ihan kuin unelta.


Liekö moiseen rentoon ja helppoon tepasteluun syynä viikon käytössä ollut uusi lisäravinnesatsi? Käytössä ovat nyt MSM, inkiväärijauhe sekä Pavon Mobility-rehu.
Vai löytyikö onni vanhasta etukengästä, johon alkukäyntien aikana melkein kompastuttiin? Vai antoiko uusi kiillotusaine lisää vauhtia? Jillan blogissa nähtyä cowboyta purkki ei kylläkään tuonut mukanaan.


Oliko avain onneen uusivanha satulavyö, joka oli tänään ekaa kertaa kokeilussa koulusatulassa? Cair-vyötä ei voita mikään, sitä ei usko ennen kuin koittaa.


Mene ja tiedä, mutta tänään oli hyvä päivä. Se on pääasia.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Ponitavoitteita


Siinä missä vielä pari vuotta sitten haaveilin Salaman kanssa laatuarvosteluista ja kasvattajakisasta, on tallimme kisakalun kruunu siirretty pienempien ponivoimien päähän. Viimeksi kirjoitin tavoitteista tammikuussa, mitä niille kuuluu nyt?



Samppa ja Duke ovat yhtälailla perheemme maskotteja kuin myös käyttö- ja näyttöponeja. Niidenkin pään menoksi on kiva keksiä kaikenlaisia juttuja ja tavoitteita. Onneksi ponipojat ovat samaa mieltä pitäen kunnostaan omatoimisesti huolen: Paini menee melkein täydestä treenistä. Varsinkin, kun painihetket kuuluvat vuorokauteen useamman kerran päivässä. Tosin samalla Salama saa jalkoineen olla rauhassa, kun ponit keskittyvät toisiinsa. 

Hiljaa hyvä tulee: Duke luopuu villoistaan hitaasti, mutta varmasti. 1/3 ponista on jo aika cool!
Duke ei näillä näkymin tänä kesänä näyttäydy näyttelykehissä, ellei nyt syksyllä jotain sopivaa mätsäriä lähialueella järjestetä. Sen sijaan syksymmällä käyttöluokat kiinnostavat ja jos läheltä löytyy kivat ohjasajo- tai valjakkokisat, lähdetään ponin kanssa koittamaan onneamme sellaisiin.

Dukella on vähän tapana jännittää liikkeensä pilalle julkisilla paikoilla eli sen kanssa käydään varmasti haistelemassa maailmaa ihan turistimielessä jossain. Nyt sellaisia visiittejä on tehty Salaman klinikkareissujen yhteydessä ja ohimennen olen tehnyt sen kanssa näyttelyharjoituksia klinikan pihalla. Ilo irti kaikista reissuista!


Olen myös etsinyt Dukelle puolivakavissani pientä, mutta suht taitavaa ratsastajaa: Jos mielessäsi on joku, joka voisi haluta treenata kivan ja toimivan ison shettiksen kanssa ratsain, ota toki yhteyttä! Haaveilen siitä, että hyppäämistä rakastava Duke löytäisi sopivan pilotin, joka kilpailisi sillä este- ja koulukisoissa. Painoraja ponille on 45kg ja valmennusapua on saatavilla.

Keskikokoinen musta jatkaa myös peruskunnon kohotusta ajaen. Olisi kivaa lähteä sen kanssa myös leirille treenaamaan valjakkoajoa ja ylipäätään saada vähän lisää opetusta aiheesta. Haaveilen myös paremmista valjakkokärryistä, mutta ne odottavat vielä itseään. Lajina valjakkoajo on houkutteleva, hauska ja monipuolinen, mutta hitokseen arvokasta hommaa varusteiden osalta. 



Samppa sen sijaan harrastaa tulevana kesänä näytelmiä joka kuussa: Kesäkuussa Turku, heinäkuussa Mynämäki ja elokuussa KV-näyttely Ypäjällä. Myös Hippoksen kehässä eli tamma- ja varsanäyttelyssä pitää poiketa, jos vain orhin ulkomuoto sellaisen sallii. Näistä 2-vuotiaista kun ei aina tiedä, miltä ne näyttävät puolen vuoden päästä. 

Syksyllä Sampan kanssa suunnataan myös Laatuponikisaan, jossa 2-vuotiaat suorittavat kivan irtohypytysosuuden sekä rakennearvostelun. Duken kanssa käytiin harjoittelemassa tuon kisan kulku viime vuonna ja nyt tiedetään, mihin kohtiin kannattaa satsata. Syksyllä myös muistellaan ajo-oppeja virkistysmielessä. 

Jos kaikki menee paremmin kuin hyvin, ajattelin näyttää Sampan ensi keväänä oripäivillä. Siihen tulevan kesän menot ja meiningit ovat hyviä harjoituksia. Aika iso katastrofi pitää tapahtua, että sen pallit veisin, juuri nyt se on niin ihana ja iloinen oripoika. Olen vallan ihastunut sen hulvattomaan luonteeseen. Just nyt toivotaan ponille suotuisia arvosteluja ja hyvää käytöstä.



Poneilla on yhteinenkin tavoite, joka itseasiassa oli yksi syy toisen shettiksen hankintaan. Vaikka näillä onkin hieman kokoeroa tällä hetkellä, on pojilla aika samanlaiset liikkeet. Siksi niitä koitetaan jossain kohtaa parivaljakkoon ja treenit tämän suhteen onkin aikomus aloittaa lähiaikoina. Kaksin aina kaunihimpi, eikö vain?

Toisinaan kuvat vauhdikkaasta kaksikosta menevät auttamatta vähän pieleen.

Salamallakin on tavoite, vaikkei poni olekaan: Pysyä ehjänä. Kaikki muu onkin sitten plussaa.

Tosin, jos niin hullusti kävisi, että se tokenisi ja kestäisi kevyen treenin, voisi se ensi keväänä käydä koulukisoissa. Just nyt se tuntuu hullulta ajatukselta, mutta ainahan sitä haaveilla saa. Tosin koska olen nykyään varustettu yhtä huonolla hermorakenteella kuin hevosenikin, en todellakaan uskalla mennä itse valkoisten aitojen sisään. Selkään laitettavalle on jo ilmoitettu edellämainitusta velvollisuudesta. 

Salamalla on toki arkisempiakin juttuja harjoiteltavana: Se jatkaa maastoiluharjoituksia. Tällä hetkellä tosin taluttajan kera, mutta väliäkös sillä. Viimeisin pieni kävelylenkki tehtiin sunnuntaina ja se meni aika kivasti. Salaman maailmankartan raja venyy kerta kerralta aina enemmän ja enemmän.  


Millaisia ovat sinun hevosesi tavoitteet tulevana kesänä?
Blog Widget by LinkWithin