Touhutonni miinus nolla

Ilokseni ilmoitan, että ihan tähän meidän lähialueelle avattiin nyt 12. heppatarvikkeita myyvä liike - tällä kertaa Puuilo. Nettisivujen vähän ankea anti ei antanut odottaa mitään ihmeellistä, mutta mitä vielä: Vastassa oli monta hyllyllistä kaikkea kivaa ja värikästä! Oikeastaan lähdin hakemaan vain Dukelle kaulaosallista kuivatusloimea, mutta sellaista ei tällä reissulla tarttunut mukaan. Kaikkea muuta kylläkin... Riensin Puuilon kautta kirppiskierrokselle.

Eurohunterin fleecetakki fullneck-kaulaosalla, koko 145cm (Puuilo 29€) 

Sadeloimi fleecevuorilla ja kaulakappaleella, koko 155cm. Oli ihan sopiva tälle ponille..? (kirppislöytö 30€)

Salkun mielipide näistä kuteista.

Lapsukainen puettuna kurapukuun päästä häntään.

Kelta-sininen Eskan naru Dukelle sekä ihana kasarihuopa paksulla vohvelivuorilla. Tämmönen oli joskus tosi pop.
(kirppislöytöjä yht. 6€)

Slow feeding-verkko 70x80cm, sopii hienosti heinähäkkiin poikien kiusaksi ;) (Puuilo 12€) 

Tässä osa löydöistä. Sellainen reissu. :) 

Poniagilityä!

*Pahoittelut kännykkäkuvista*

Tänään tehtiin jotain, mikä sai allekirjoittaneen narun päässä kirmanneen nuoren hevosen ihan ylikierroksille. Siis Salaman. Ohjelmassa oli poniagilityä. Duke onkin jo vanha konkari, mutta tämä oli Salamalle oikeastaan ihan eka kerta. Rengasestettä ollaan yritetty harjoitella aiemminkin, mutta sen idea ei ole oikein auennut sille.

Duke harjoittelemassa.

Duken bravuuri, rengas.

Sitten hiekkalaatikon kingi, joka alkujärkytyksen jälkeen puhisi intoa kuin pieni porsas:

Salkku & co tutustumassa pressuesteeseen oma-aloitteisesti.

Salama, rengas ja pientä avitusta.
Tää ei meinannut aueta vieläkään Salkulle. Ei sitten yhtään. :D

Oivallus kuitenkin tapahtui ja yksi jalka eksyi renkaaseen!

Sitten lavalle. Etupää tuli heti.

Takajalkoja sain vähän houkutella...

Mutta lopulta nekin mahtuivat suuren suurelle lavalle :)

Juosten pressun yli.

Estehyppelyä.

Vielä vähän tutustumista tähän.

Tämä riitti. Ei sinne renkaaseen oikein kahta isoa jalkaa mahdukaan... :)

Tätiratsua tekemässä (video)

Kivan, kiltin ja toimivan (tulevan) tätikuljettimen voi tarpeen tullen lastata yksin traileriin. Tässä Salama 2veen taidonnäyte:

Ensin haistellaan vieraan hevosen hajuja sillalla. Sen jälkeen kysytään, onko tänään(kin) ihan pakko mennä ihan itse tuonne koppiin. Suomipoika on kuitenkin aina tyytyväinen, jos edestä löytyy jyväkippo. Sen luota ei myöskään kannata heti poistua. ;) (onneksi)

Hei me leikitään

Yritä tässä sitten siivota ja olla talviloman kunniaksi tehokas, kun keittiön ja olohuoneen ikkunasta on näkymä SD-teamin leikkikentälle. Hiekkalaatikossa karvaiset ja ei-niin-kauniit varsat leikkivät eilen ja tänään muun muassa tähän tyyliin:

Salkun tutka havaitsi jotain.

Taivuttelua.

Ghost Rider-Duke.

En se minä ollut.

Salkku pruuvailee.

Tyttökampaus aiheutti vähän nuivan ilmeen.

Rapsutteluja.

Huomaa alahammasrivistö.

Kuten kuvista huomaa, Dukella on hienot letit. Miksikö? Meillä on joku ruunauksen jälkeinen kirous - viime vuonna Salama ruunattiin 15.10. ja se sai suurin piirtein kuukausi toimenpiteen jälkeen järkyttävän pahan ihotulehduksen (kurarupi mikä tulehtui) ja joutui syömään kaksi sulfakuuriakin siihen päälle. Sen lisäksi se sai myöhemmin talvella allergisen reaktion olkipelletistä ja säilöheinästä eli koko talvi painittiin erilaisten iho- ja vatsavaivojen kanssa. Nyt vuorostaan Dukella on kulunut kuukausi ruunauksesta ja sen nahka on aivan ruvilla. Se on ihan kunnon rupikonna kutiavien laajojen rupilaattojensa kanssa. Se on nyt käynyt kaksi kertaa Hexocil-pesulla ja kuivattu föönin kera, yritinpä tuota klipatakin, mutta klipperi ei purrut tähän villaan ollenkaan. Jo parin pesun jälkeen on iho paljon parempi, eli näillä näkymin poni saa pitää karvansa. Letit ovat siksi, että iho tuulettuisi edes vähän, otsassa ja kaulassa on nimittäin pahimmat rupikohdat. Salaman turkki puolestaan voi nyt oikeinkin hyvin. 

Loppuun vielä pari videota poikien touhuista - näitä jää juurikin aina maagisesti tuijottamaan ikkunasta. ;)

Hevostyyppejä

Kalilei.

1. Jääviileäkaappi
Alalajit: Pakastin, syväjäädytetty

Turvallinen tätiratsun aihio, joka ei pelkää mitään. Ei välttämättä ole se hitain tai herkin yksilö, mutta sellaisen kanssa on aina silti turvallista olla. Voi tuntua tylsältä tyypiltä, mutta JVK voi yllättää: Joinain päivinä vuosia tienvarressa seissyt postilaatikko voikin olla järkyttävä kokemus.

Tuntemiani hevosia: Meidän Duke, Tarun Kalilei

Tom.

2. Leija
Alalajit: Riippuliitäjä, sätkynukke, avaruusraketti, kahlekuningas, rodeoratsu, pölö

Puoliveriratsun prototyyppi. Jos energia suuntautuu oikein, voi käsissäsi olla Totilas tai ainakin naapurikylän kissanristiäiskoulukisojen voittoratsu, jos ei, niin löydät itsesi luultavasti ensiavusta muistikatkoksen kera.

Tuntemiani hevosia: Tom

3. Positiivinen hölmö
Alalajit: Happy horse

Hevonen, joka ei välttämättä tiedä mistään mitään, mutta on aina korvat hörössä ja aina valmis tekemään töitä. Positiivarit ovat muuten helppoja valokuvattavia, koska ne näyttävät aina kauniilta kuvissa.

Tuntemiani hevosia: En uskalla listata tähän yhtäkään hevostuttua! :D

Fanni.

4. Läpileikkuri
Alalajit: Jyrä, panssarivaunu

Hevonen, yleensä tamma, joka toimii tuuli- ja tahdonvoimalla. Osaa halutessaan ryöstää, viedä ja kiikuttaa. Ei pelkää juosta tallinoven läpi, vaikka se olisi kiinni. Maneesin seinä ei välttämättä jarruta. Magneettikenttien keikkuessa oikein on käsissä todella lupaava ja hyvä (ravi)hevonen.

Tuntemiani hevosia: Fanni, Hennu

Salama.

5. Kullannuput
Alalajit: Murumurmelit, raksupoksut

Saavat paljon anteeksi. Joskus liikaakin. Kullannuppu on sekoitus kaikkea edellä mainittua ja usein omistaja on sitä mieltä, että on tämän universumin ainut, joka kyseistä hevosta voi käsitellä. Joskus se on tosin ihan fiksua, pätevämmällä tyypillä voi mennä hermot alta aikayksikön. Toimiva hevonen kuitenkin, ainakin jossain määrin. (Kuka nyt hulluja jaksaa katsella?!)

Tuntemiani hevosia: Salama (kultamurumussukka!), Tarun Porre

Mikä on sinun hevostyyppisi?

Puhelimen kätköistä (kuvia)

Arjen iloja ja touhuja, hetkiä sieltä täältä. Olkaa hyvä, puhelimen tyhjennystä (808 kuvasta tässä 59 kpl...) ja hyppäys keväästä näihin päiviin.

Uuden sohvan valtijatar Helga.

Kevään ensimmäisiä ruohonkorsia.

Pojat ja hieman jo vihertävä toukokuu.

Duken aamuvenyttelyt.

Nurtsilla toukokuussa.

Mattoja tamppaamassa myös ninjakissa Helga.

Salama ja ystävänsä vesipuhvelin poikanen

Monenlaista pilvilinnaa.

Ihana vihreä kevät.

Herkkuillallinen.

Oripoika klinikalla.

Ihana vihreä paratiisi.

Tyytyväinen Salkku.

Duke hyötykäytössä nyhtäämässä ruohoa tallin edessä.

Kävin metsällä.

Ihana Salama.

Maistiaisia.

Mukana myös Duke.

Pojat päiväunilla.

Kesälaidun valmiina ottamaan kesäasukit vastaan.

Helgakin kävi laitumella.

"Rakkauslintukala" testissä. Pieniä haukia tuli muutama.

Talli tyhjeni hevosista kesäksi, tilalle tuli pienemmät kesäasukit.

Salamaseepra.

Matkalla laitsalle, Duke ja ukko.

Perässähiihtelijä.

Kesällä tuli hommattua tuollainen.
Kuka arvaa mitä peliä on pelattu noin ahkerasti?! :D

Tarulandian vastaanottokomitea.

Ja sama komitea kotipuolessa.

Olvi yövahtina töissä.

Yövuoronuudelit.

Pojat huilaamassa.

Salama klinikalla.

Akrobaattinen Helga.

Ohjatulla päiväkävelyllä.

Omenavarkaissa.

Löytö ruohotarhasta.

Monsteriponi.

Utelias Salama.

Duke näyttelytreeneissä.

Karvakaverit.

Rentoa kärryttelyä.

Oma-aloitteisia temppuja.

Näyttelypäivän aattona.

Karvakaverit osa 2, kahden kerroksen väkeä.

Raapustuksia.

Salkku menossa pesulle.

Kylpytakki niskassa.

Työnjohtaja.

Pojat metsälenkillä.

Tarhansiivousapuri osa 1.

Tarhansiivousapuri osa 2.

Kohti kotia ajolenkin jälkeen.

Pientä sutinaa.

Syys-Salkku.

Syksyn värejä kotipihassa.

Helga eksyneenä talliin. 

Ajelulla.

Lisää syksyn värejä.

Tuliko kuvaähky? ;)