tiistai 31. heinäkuuta 2012

Iltapala

Kaverukset sulassa sovussa: Duke ja Salama 31.7.2012.

Poijjaat ovat nyt tämän viikon ajan saaneet laitumelle "lisäruokaa" eli lähinnä oman mielenrauhani takaamiseksi olen kiikuttanut heille joka ilta sievän pinkin saavillisen sapuskaa. Ovat muuten kätevä löytö nuo pienet kumiastiat, KodinAnttilasta 1,95€/kpl! Ponin turpa mahtuu sinne vallan hyvin ja Salkunkin ihan tarpeeksi... :) Aikaisemmin käytin hyväkseni vanhoja isoja rahka- ja raejuustopurkkeja, mutta ne eivät muuten ole kovin kestäviä tämän tuhokaksikon käsittelyssä...

Salaman iltapalamenu on tällä hetkellä seuraavanlainen:

  • 1 dl kauraa
  • 1 dl Racing Protein 
  • 15 ml Chevinal Plus
  • 2 rkl ruokintakalkki
  • puolikas leipä tai porkkana
     
Ja Duken:
  • 1 dl "Duken ruokaa" eli pellettiseosta, jossa Racing Ponya & Racing Proteinia on suhteessa 2:1
  • 15 ml Chevinal Plus
  • 1 rkl ruokintakalkki
  • puolikas leipä tai porkkanaa

Ollaan aloitettu hyvin maltillisesti lisäruokien nautiskelu, sisäruokintakaudella Salama sai päivittäin kauraa litran, protskua 1-1,5 l ja Duke sen sijaan söi noin litran omaa sapuskaansa. Kalkkia ja Chevinalia ne saivat tuolloin saman verran kuin nytkin ja sitä ne ovat myös koko kesän saaneet joka ilta. Näillä näkymin heposet tulevat kotiin elokuun lopussa ja sen mukaan nostelen väkirehumääriä, mikä tuntuu järkevältä. Kotonakin on vielä jonkin verran vihreää nakerrettavaksi, eli riippuen säästä, saavat ne olla vielä koko syyskuun vihreällä.

Aiheesta kukkaruukkuun: Tämä oli meidän blogin 200. postaus, aika jees! Olen suunnitellut jo jonkinlaista kilpailua/arvontaa tänne, mutta en ole vielä keksinyt tarpeksi kivaa palkintoa. ;)

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Pienet iltapäiväjumpat (video)

Tässä vähän esimakua (kera supersurkean kuvanlaadun :/) Salaman iltapäivän jumppaohjelmasta, näin hän treenaa tulevia kouluratoja varten. Näyttääkö se teidän muidenkin mielestä niin kovin suurelta tuossa? (harmikseni tämä video päättyy kuin seinään, kun puhelin juuri soi, mutta siis samanlaiset koikkaloikat jatkuivat pitkän tovin laitumen päästä päähän kirmaten :)


Vertailun vuoksi tuohon kokoasiaan vanha video helmikuulta, siinä seikkailevat Salama ja minishettisori, jolla säkää n. 82cm. Duke, joka viuhahtelee yllä olevassa pätkässä, lähentelee metriä. Pitäisikin muuten mitata se joku päivä! :)

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Maantiekiitäjiä

Tänään paarmapataljoonan ahdistellessa ja helteen kivutessa äärimmäisyyksiin, pääsivät molemmat pojat vähän lenkille.

Ensin oli Duken vuoro. Itse asiassa minun piti ottaa Salama ensin, mutta koska se pelkää kuollakseen sähkölankaa ja erityisesti porttia, pääsi Duke-pony livahtamaan karkuun (fak!) Salaman jäkittäessä portilla. Olin kerrankin valoakin nopeampi ja nappasin Duken samalla sekunnilla kiinni ja köytin sen naapurin postilaatikkoon kiinni. Pikainen harjaus ja puunaus ja nokka kohti kotia. Hepot ovat tosiaan huikean 550m päässä kotoa, mutta matka on kuljettava maantietä pitkin. Olen vähän arastellut sitä näiden nuorukaisten kanssa, mutta tänään liikenne oli kovin vähäistä, joten lähdettiin soitellen sotaan.

Duke tepsutteli omaa rauhallista tahtiaan, pari ohimenevää autoa sai rauhassa mennä ohi ilman mitään reaktiota. Kun päästiin kotipihaan, ponin ilme kirkastui ja askel kiihtyi. Se suunnisti heti tarhan portille ja oli saada slaagin, kun vanha tarhakatos on purettu ja tilalla on tällä hetkellä vain betonikasa. Rohkeana se kuitenkin marssi heti katsomaan, että mitä ihmettä sinne nyt puuhataan... Käytiin myös tallissa katsomassa omaa karsinaa ja kuopimassa turvekasaa.

Paluu takaisin hoitui torvisoittokunnan (= Salama & iso-Duke) säestäessä. Ihan hirveää, kun vakikalustoon kuuluva pikku-Duke on poissa! Poni pääsi takaisin laitumeen ja Salama joutui narun päähän. Se sai ikäväkseni vielä tällin sähkölangasta tuossa aikaisemmin, joten portista tuleminen ei ollutkaan ihan helppo nakki... Pientä lahjontaa peliin - ruohotupsun kanssa anoen se uskalsi lopulta tulla. Salamankin kanssa maantiepätkä meni hienosti, autoista se ei sanonut mitään, ei edes parista moottoripyörästä. Sen sijaan sähkötolpassa oleva molluska aiheutti sille pientä harmia... Kotipihaan tullessa reaktio oli hyvin samanlainen kuin Dukella - vauhti kiihtyi ja kaikkea piti kytätä vähän eri tavalla, kuin vieraassa paikassa. Kävin näyttämässä sillekin tulevan tarhamökin ja Salkun reaktio tähän oli perinteinen suomenhevosreaktio, eli paikalta poistumisyritys jyräten. Siispä hetken keskusteltuamme päivän politiikasta, elämä jatkui ja betonikasa todettiin harmittomaksi. :D  Salama kävi vielä piehtaroimassa omassa yksiössään ja maisteli parit kauranjyvät. Sen jälkeen tepsuteltiin takaisin laitumelle ja voi sitä riemun määrää jälleennäkemisen merkeissä. :)

Joku voi tätä lukiessaan todeta, että oh no, ihme tyyppi tuo kirjoittaja (en kyllä kiellä), kun kirjoittaa jostain pahuksen taluttelulenkistä noin pitkän tarinan. Pakko puolustautua, että voi sitä riemun määrää, kun 1v. orivarsat toimivat hienosti perusjutuissa, eivät pelkää autoja eivätkä rieku tai rällää turhista. Lisäksi varsoista huomasi, että niillä oli
hauskaa - niin ihanan uteliaasti ne seurasivat perässä ja välillä jäivät haistelemaan tai katsomaan jotain. Ihanaa omistaa kaksi ihanaa varsaa! (tulenkohan joskus kaivamaan tämän lauseen jostain esiin ei-niin-mairittelevassa yhteydessä...?)

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Jotain ihan muuta ja kirppislöytöjä

Mitä ihmettä?



Kuten kuvasta näkyy, pinkkiä ja helmiä - siitä voikin jo päätellä jotain! :D Innostuinpa kokeilemaan tällaista tällä kertaa, eli muutaman korun olen jo väsännyt ja nyt uusimpana uutuutena puuhasin pienenä ilta-askareena Dukelle parit otsapannat.

Tänne blogiin esiteltävälle pannalle väriksi tuli tuollainen hillitty (= tylsä?) yksivärinen turkoosi, seuraava on jo suunnitteilla ja siihen tulee ehdottomasti noita yllä vilahtavia pinkkejä ja liloja helmiä... :) Seuraavaksi aion metsästää jostain hienoja "timantteja", vai pitäisiköhän suoraan satsata Swarovskin kristalleihin, Dukelle kelpaa vain paras? :D

Löysin tänään myös kirpparilta tällaisen hauskan laukun:


Jotenkin aivan ihana ja jotenkin ihan järkyttävä... Ehkä pyörittelen sitä siis kotona ja ihailen heppakuvia - niitä kun ei muuten vielä tarpeeksi näe. :)

Loppuun vielä perjantai-illan kuva-arvoitus: Etsi kuvasta mikä tahansa eläin:


PS. Voin kertoa, että sydän muljahti vähän ikävästi ja pieni paniikki alkoi jo kytemään, kun iso-Duke meni lenkille ja Salama jäi tähystämään tien poskeen aivan tyynen rauhallisesti kaverin katoavia perävaloja eikä ponia näy missään - lopulta pikkulaitsan perimmäisestä nurkasta kuului pieni suhahdus ja pari oksaa heilui, Duke oli perustanut oman leirin sinne pajupuiden juureen. Siellä se olla törötti ja katsoi lähinnä paheksuvasti, kun yritin pyytää sitä luokse. Ihanaa, kun kaverit ovat aika itsenäisiä, eivät ainakan turhia ahdistu, jos ovat vähän yksikseen. :)

torstai 26. heinäkuuta 2012

Vapaapäivän teema: Ihanat varsat

Pari maistiaista eiliseltä. Kukapa näihin ei voisi olla ihastumatta?







Mitäpä, jos Duken karsinan jakaisi kahtia ja tekisi siihen uuden etuseinän ponikokoa?

Tää taitaa olla menoa jo... No, mietitään nyt kuitenkin... ;)

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Aurinkoisempi suitsimalli

Eilisestä sisuuntuneena pakkasin kameran, suitset ja harjat taas pyörän tarakalle ja lähdin yrittämään parempia kuvia. No, siinä en välttämättä onnistunut, koska Salkku oli syvästi järkyttynyt siitä, että sille isketään suitset ja kuolaimet toisen kerran jo tällä viikolla. Sitä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa nyt kameralle poseeraus, koska oli päiväuniaika ja kuuma ja kaikkea.

Onks pakko?

D44h
Murunen <3
No niin, nyt on suitset jemmattu varustehuoneeseen odottelemaan oikeaa käyttöä, eli Salama ei näe niitä ainakaan tässä kuussa ollenkaan... :) Sitten vähän jotain ihan muuta:

Rasvattu salama.
Mä niin pidän hänen pään sivuprofiilista <3
Koko lauma samassa kasassa.
Alla vaahterapuun.
Salkun uusi salainen lempinimi on Sulkku-Salkku, kuka arvaa miksi? :D

lauantai 21. heinäkuuta 2012

No mutta kun...

No niinpä: "Huh. Nyt laitan itseni varusteshoppailukieltoon ja hankin jotain vasta sitten, kun jotain todella tarvitsee! (muistakaamme tämä...)" (tämä julistettu 1.7.2012 ja 13.7.2012)

Vielä yksi no, mutta kun ostin kun halvalla sain... :D

Heinäkuun aikana varustehuone on täyttynyt seuraavilla romppeilla edellisten lisäksi:
  • Dukelle löytyi huuto.netistä 95cm Lamicellin sininen fleeceloimi söpöillä pingviinibrodeerauksilla, ns. rymyloimeksi... :)
  • Salama sai Hansbon bling bling-suitset, koska vanhat eivät enää mene kiinni turparemmistä (tarviiko se nyt muuten suitsia lähiaikoina ollenkaan - no ei, mutta täytyyhän ne varmuuden vuoksi olla ja tuttuun tyyliin mitkä tahansa eivät kelpaa...)
     
Anteeksi nyt vain Suomen kesä, mutta mielestäni heinäkuun 21. päivänä klo 22.45 ei pitäisi olla näin pimeää...
Lisäksi 8°C ulkolämpötila kuullostaa kovin oudolta.
Mutta pointti tulee silti selväksi: Näyttääpä pieni oripoika niin hassulta noissa vermeissä!
Ihan kauhulla odotan Hööksin uutta syksyn kuvastoa... Jos saisin shoppailla sieltä jonkun synttärilahjan itselleni?

Remonttiprojektit kotona eivät oikein etene. Meillä (ja vähän muuallakin) on satanut sen verran, että inspiraatio on siirtynyt odottamaan oikeaa hetkeä. Oikeastaan se menee niin, että kun olisi aikaa ja mielenkiintoa aloittaa rakennuspuuhat, tulee jäätävä ukkoskuuro ja kaatosade... Tarhakatoksen lattia on sentään valettu ja siitä tuli hieno, tietenkin. Koska se valettiin Tompan kuolinpäivänä (12.7.), pääsi Tomboyn neljä kenkää (viimeiset kengät) seikkailemaan uuden lattian betoniin. Betonia tuli tilattua vahingossa vähän liikaa, joten samalla tehtiin pieni "terassi" katoksen kylkeen, eli jonkinlainen heinäkaukalon tapainen uloke vielä siihen.

Kaverikuva illan hämärtyessä: Salama ja pikku-D.
Kesämiehet eli Duket 2kpl ja Salama 1kpl seilaavat laidunlohkolta toiselle ja voivat hyvin ja paksusti. Salamasta ja iso-Dukesta on tullut sydänystävät, on oikein sääli erottaa heidät vajaan 1,5kk kuluttua... Pikku-Duke on vallan itsenäinen ja tyytyväinen kolmannen pyörän rooliin, se menee miten itse tahtoo ja välillä leikkii jomman kumman tai molemman ison kanssa. :)

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Aamukasteen jälkeen


Tänään oli poikkeuksellinen aamu tälle viikolle: Aamulla aurinko pilkotti pilvien takaa! Kuvat napattu tänään klo 5.30. Koittakaa kestää muutama sydän! :)
 

Luokses kirmaan niinkin kovaa, että kamerakaan ei ehtinyt tarkentaa. :D
*hali*
Takkutukka toivottaa hyvää huomenta. <3
Aamuryypyllä.
Tästä tuli yksi mun suosikkikuvista, vaikkei mikään ihan super otos olekaan. <3
Salama ja Duke aamupalalla autiotalon takapihalla.
Pikku-Duke myös.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Ihanat kamalat varsat :)

Näitä kuvia katson varmasti parin vuoden päästä kaihoisasti fiilistellen, että ovatpahan ne pojat olleet pieniä ja söpöjä - sitten loppujen lopuksi. :D Eilen (13.7.) sain kameramiehen paikalle sekunniksi ja risan kameran avulla saatiin napattua pari hassua poseerauskuvaa:

Tuulikaappi ja Duke.

Duken kaunis naama <3
(ja syöty harja :/)
*pusipusi*
Tuulikaappi ja Salama


Olen nyt kahden vaiheilla, erityisesti Salaman kohdalla, että milloin aloitan roudaamaan sille lisää ruokaa laitsalle. Se tuntuu nyt kasvavan niin kohisten, että on koko ajan vähän "kuivahko". Eläinlääkärin kanssa juttelin madotuksista kesäkuun alussa ja tämä varsan madotushistorian perusteella suositteli lantanäytettä aikuisten hevosten tapaan syksyllä poikien palatessa kotiin. Dukella ei tunnu olevan huolta, kylkiluita ei pian tunnu ollenkaan, hupsista... 

Tässä muuten Salamasta pari vanhaa blogijuttua, jossa on myös ihminen kuvassa - näkee vähän sitä kasvua, mitä puolessa vuodessa on tapahtunut:
  • 8kk (rakennekuvassa Taru pitelee kiinni)
  • 11kk (minä & Salkku)
  • 1v. (minä & Salkku)
Dukestakin on pari vauvakuvaa, mm. maaliskuulta

Sorruin muuten taas shoppailemaan heppakamoja, vaikka julistinkin olevani pannassa sen suhteen. Tein tallissa loimi-inventaariota ja huomasin, että Salaman talvi- ja sadeloimivalikoima on vähän vaillinnainen: Sillä on jo Dukelle lahjoitetut vauva-ajan pieneksi jääneet loimet ja sitten jätti-isot (Fannin, Hennun ja Tompan vanhat) loimet. Siispä tein vähän löytöjä huuto.netistä, löysin Eskadronin ulkotoppiksen ja Horsewaren sadeloimen 20e/kpl, molemmat koossa 125cm. Toivottavasti menevät edes seuraavan talven sitten.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Poikien kynsihuolto


Eilen pojilla oli jänskä päivä.

Noh, ei sinänsä, mutta aamupäivän torkut katkesivat odottamattomalla tavalla. Ensin otettiin Salama tien poskeen kengittäjän vierailua varten. Poju oli sitä mieltä, että hän on nykyään suuri ja vahva ori, jonka kavioihin ei koske kukaan muu kuin pikku-Duke ja sekin vain painitarkoituksessa. Miehet ja niiden muisti... Kaviot olivat tällä kertaa vähän kasvaneetkin (viime kerrasta aika tarkkaan 8 viikkoa), ja näyttivät ihan hyviltä. Etujalat ovat yhä vähän hajavarpaiset, mutta kengittäjän mukaan ne suoristuvat kokonaan, kunhan yläpäähän tulee vähän lihasta lisää. Kuulemma etujalat ovat muuten kauniin suorat ja virheettömät, jipii... :) Takaset Salkku antoi vuolla nätisti, paitsi oikea takanen näytti olevan alkuun vähän jäykkä ja sen kanssa se riuhtoi hetken. Kerran koko otus hyppäsi eteen ja ylös ja sai tällä kertaa etujalalla huitaistua minua, kun en ihan ollut 101% mukana menossa juuri sillä hetkellä.

Btw, siinä orhia pidellessä tajusin vasta, miten paljon se on nyt kesän aikana kasvanut - se on oikeasti jo ainakin 145cm! En kohta enää näe sen selän yli! :D Täytyy koittaa mitata se, kunhan pojat tulevat takaisin kotiin.

Sitten oli Pikkumustan vuoro. Hän ehti keräämään pienet pöllöenergiat katsellessa Salaman toimitusta ja leikki alkuun vähän tuhmaa. Käytyään lähes kyljellään kerran tai pari, tajusi Kääpiökin (tämä on meidän sisäpiirilempinimi! :D) olla nätisti. Hänkin sai myönteistä palautetta kavioistaan, olivat kasvaneet ihan hyvin ja mallikin oli okei. Kääpiöllä on sama juttu kuin kamullaan, eli lisää lihasta, niin koivet suoristuvat aikanaan.

Tämänkin toimenpiteen näen tulevaisuutta varten myönteisenä asiana. Ensinnäkin näkee, miten tyypit reagoivat epämiellyttävään asiaan: Salama huitaisee etujalalla ja sen jälkeen keulii, kun taas Duke peruuttaa ja yrittää näin poistua paikalta. Molemmat asioita, jotka on hyvä havainnoida, kun aloitetaan ajo- tai ratsuopetus sitten aikanaan. Toisekseen, oli mukava nähdä, että hepat käyttäytyivät ihan hyvin, vaikka pedikyyri suoritettiin kirjaimellisesti tien päällä, ilman tallin rauhoittavaa vaikutusta. Tämä oli nyt "olosuhteiden pakosta", mutta jatkossa pyritään tietenkin pysymään sisätiloissa.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kuvamuistoja

Silloin tällöin on mukava pysähtyä muistelemaan menneitä. Tällä kertaa luvassa on muutama vähän "uudempi vanhempi" kuva arkistojen kätköistä. :) (kuvat satunnaisessa järjestyksessä)

Hennu ja Minä Vahdolla koulukisoissa 2010 - sävy sävyyn tietenkin.
Kisamenestys ei kovin mairitteleva, Ruskiainen keksi keulia kaikki pysähtymiset. :D
Tomppa ja minä 14.7.2010 kotikentällä.
Kenttä oli upouusi ja kesä kauneimmillaan. 
Minä ja Misu syksyllä 2008.
Tämä pieni taskuraketti on Prinsessa Ruusunen, nykyisin kutsumanimenä Nuppu.
Ihana pieni welsh-neitonen. :) Kuvassa ikää 4v.
Prinsessa ensimmäisissä kisoissaan Laitilassa 2009 ja tässä ruusukesaldo.
Kuin myös tässäkin... :)
Tomtom ja minä Kotimäessä syksyllä 2007. Selostan näemmä rataa kuvaajalle.
Suuri rakkauteni (= Tom) suuren rakkautensa (=esteet) parissa.
Lisäilty 9.7.2012 vähän lisää:

Hennu ja Tomppis pusuttelee keväällä 2010.
Hennu ekaa kertaa kentällä 4/2010. Ratsujuttuja opiskeltu tähän mennessä 5kk.
Sievää ravia.
Hennunen päästelee minkä jaloistaan pääsee kesällä 2010.
Henskun kolmas ratsastuskerta meillä 24.12.2009.
Hennun korva, Tomtom ja minä hiekkakuopilla keväällä 2010.
Minä ja Tom sekä sinivalkoinen ruusuke oman seuran koulukisoissa 2010.
Namusetä-Tomboy ja sh-o. Pilsner talvella 2008.
(Kts. Pilsusta lisää Sukupostista)
Tom kera hovineitonsa keväällä 2009.
Hieno Tomppa matkalla haalimaan ruusukkeita :)
WM-t. Donna keväällä 2009.
Blog Widget by LinkWithin