maanantai 30. toukokuuta 2011

Uusi perheenjäsen... (osa II)


Fanni saapuu joukkoomme torstaina 2.6. En malttaisi enää millään odottaa! Tarkemmat esittelyt tulevat varmasti sitten myöhemmin.

Vuosia siinä sitten menikin, että sen ikioman suomenhevosen löysin, mutta tässä tammassa on sitä jotain, mikä sai meikäläisen parin kuvan perusteella ihastumaan. Paikan päälläkin vastassa oli juuri sellainen heppa, mitä oli luvattu. Voipi olla myös Tomppa-pojalla pöksyissä pitelemistä, kun ehta suomineito astelee vuosien jälkeen kotipihaan, saattaa siis olla, että orikuolaimelle/ketjuvirityksille tulee taas hetkellisesti käyttöä, kun Mr Lover hakeutuu suomittaren seuraan.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Voltteja

Tom päivää paistattelemassa.
Tänään harrastimme Hennun kanssa rentoa kuviokelluntaa tehden paljon erilaisia voltteja. Tavoitteena oli tietenkin pyöreä ja hyvä tie, tasainen tahti, aktiivinen ravi jne, mutta todellisuus oli jälleen tarua ihmeellisempää. Vie näemmä taas aikansa, että Rouva Ruskiainen asettuu taas rauhalliseksi ja hieman vetristyy, mutta ajoittain se meni jälleen kivoja pätkiä ilman suurempia kiihdytyksiä. Pitkillä sivuilla jossain kohtaa 10m voltti ja päädyissä isompi ympyrä ja niiden välissä tietenkin suoristelut. Varsinkin se suorana kulkeminen aiheuttaa eniten päänvaivaa tällä hetkellä, mutta hiljaa hyvä tulee.

Tomppa sai jumpata liinan päässä, se töpötti iloisesti menemään, vaikkei edennyt yhtäkään askelta oma-aloitteisesti. Sitä alkaa selkeästi kyrsimään kentän kiertäminen, joten lupasin viedä sen huomenna maastoon pitkästä aikaa. Saa nähdä, tullaanko kotiin yhdessä vai erikseen, Iso Valkoinen saattaa riemastua liikaakin, kun tarjoan sille välillä kivoja vaihtoehtoja.

Löntystellen.
Hennu keskiviikkona.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Kuulumisia

Hennu alkaa olemaan taas kunnossa ja olen köpötellyt sen kanssa varovaisesti kentällä ja tänään myös maastossa. Se olikin "superhauskaa" rouvan mielestä, nimittäin se pimahteli vähän väliä ilman syytä, kyttäsi jokaista kiveä ja kantoa ja rynni minkä ehti. Sellainen kävelymaasto... Ja mikä parasta, kotimatkalla 10m ennen omaa postilaatikkoamme takaa tulee täysiä ambulanssi pillit päällä, ehdin siinä tekemään jo pienen synninpäästön ja miettimään viimeiset sanat - mutta mitä tekeekään tamma - ei reagoi mitenkään. Eli siis loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kävin viime lauantaina kurkkaamassa erästä suomineitoa. Olen aivan ihastunut! Hän tuntui heti selästä käsinkin omalta, sellaiselta, jonka kanssa tulee juttuun. Myös muuten hän oli hyvin sympaattisen oloinen. Käyn kokeilemassa häntä vielä kerran ja sen jälkeen neitonen tulee koeajalle. Pikkutyttömode iskeytyi jo päälle, kävin shoppailemassa pari suloista harjaa, riimun ja narun ;)

Tallissa aloitin kevätsiivouksen. Se tahtoo tarkoittaa seinien pesua, maalipintojen fiksailua, tarpeettomien tavaroiden hävittämistä / uudelleensijoittamista ja varusteiden pesua ja pyykkaamista.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Vihreä paratiisi...

...aukeni tänään meidän hepoille :)

Aika tiivisti pysyivät turvat maan tasalla, eikä mitään suurta dramatiikkaa koettu taaskaan, kun SE kauan vartioitu portti avattiin... :)

 Tom

 Tom ja Hennu

 Hennu

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä :)
Tom 19v. ja Olivia 4v.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Valoa tunnelin päässä?

Menen ensi viikon lauantaina katsomaan yhtä hevosehdokasta. En malttaisi millään odottaa! Toivottavasti se olisi "Se Oikea", joka kolahtaa ja kilahtaa niin, että löytäisimme porukkaamme sen kaivatun suomalaisvahvistuksen ja uuden karvakaverin. Ainakin kuvien perusteella olen jo aika myyty ;) Hevosia on tarjottu edelleenkin aika paljon ja vaikka ne ovat olleet todella kivanoloisia, se lopullinen ihastuminen on jäänyt puuttumaan.

Hennu saa viettää nyt pientä sairauslomaa kävellen maasta käsin. Sillä on ensinnäkin kauhea kiima, se vinkuu koko ajan ja ilmeisesti parin päivän rankkasateet saivat rouvan selän jumiutumaan. Tänään ehdin kävellä sen kanssa puoli kierrosta kentällä, kunnes tulin alas ja totesin, että nyt ei kaikki ole hyvin. Valelin tammuskan linimenteillä, syöttelin nurmikolla sitä pitkän tovin ja haaveilin vähän. Näillä näkymin ensi sunnuntain estekisat jäävät siis väliin, mutta ei hätää, kisoja tulee aina onneksi uusia.

Tomppa sen sijaan on elämänsä vedossa! Liikkuu varsinkin letkeästi ja vauhtia piisaa. Mieli on kirkas ja tuttu pilke löytyy silmäkulmasta, eli Tomtom saattaa näkyä kesän kisakentillä sittenkin, jos löytyy sopivia luokkia, hänelle ja Emmille siis.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Karvasta pettymystä niellessä...

"Tallivahdit"

Edellinen kirjoitukseni oli täynnä uskoa ja toivoa. Olin nimittäin löytänyt kivan suomenhevostamman, josta oli tarkoitus tehdä kaupat. Se ehti kuitenkin menemään "nenän edestä" ja nyt on takki tyhjä. Hevosia on tarjottu sen jälkeen useampiakin, ja monet todella kivoja, mutta se lopullinen "kolahdus" on jäänyt uupumaan. Tähän asti hevoshankintani ovat sujuneet kuin vettä vain, sisäiseen vaistoon luottaen. Sekä Tomppaan että Hennuun olen molempiin ihastunut ensinäkemällä ja niiden hankintaa ei sillä hetkellä ole tarvinnut miettiä. Tähän tunteeseen luotin nytkin, mutta toisin kävi. Mutta ehkä tällä asialla oli tarkoituksensa?

Eli siis, kuten lupailin kertoa, hevoskuvioihin on tulossa muutoksia - se on tällä hetkellä vain avoinna, että milloin. Etsin mukavaa, kivaa ja kilttiä suomenhevostammaa (tai ruunaa), jolla on luonne kohdillaan ja käytöstavat hallussa. Tuntuu aika mitättömiltä kriteereiltä, mutta haluan hevosen, jolla on asenne kohdillaan.

Noin muuten kotikulmilla kesä on jo pitkällä, hepat ovat viettäneet muutaman yön ulkona ja nauttivat hiekkakylvyistä pitkin pituuttaan vähän väliä :) Hennun kanssa on otettu tavoitteeksi tasaiset He C-radat ja syksylle asetettiin tavoitteeksi hyväksytty He B-rata. KN Specialia olen kotona ratsastellut ja siinä muutamat kohdat menevät kotikentällä jo ihan kivasti. Hieman liian nopeasti siirtymiset seuraavat siinä toisiaan ja tamma hermostuu, mutta hiljaa hyvä tulee.

Kevään ensimmäiset kisat ovat parin viikon päästä, ajatuksena olisi käydä hyppelemässä pieniä esteitä oman seuran skaboissa. Saa nähdä, millä kokoonpanolla retkelle lähdetään :)

maanantai 2. toukokuuta 2011

Tulispa jo suvi suloinen..?

Otsikko sisältää pienen vihjeen ja sanaleikin ehkä mahdollisesta ja tulevasta... Sitä odotellessa... ;) Kerron heti lisää, kun yksinkertaisesti tiedän jotain.

Vapunaattona rakennettiin esterata kotikentälle, laitettiin serpentiinit kaulukseen viuhumaan ja hypeltiin välillä auringon paistaessa ja välillä hillittömän raekuuron kera pientä rataa Hennun kanssa. Tein ihan helpon neljän esteen tehtävän, jota oli helppo tulla molemmista suunnista. Niko otti videotakin, mutta niissä uljaan ratsuni vauhti on niin hurja, etten kehtaa laittaa niitä julkiseen levitykseen... :D Ihan alkuun Rouva Ruskea oli sitä mieltä, että hän ei välttämättä uskalla ylittää mitään tikkua, mutta porkkanalla lahjominen sai tamman syöksymään kapuloita kohti ja siinä sai ihan tosissaan keskittyä pysymään kyydissä, varsinkin kun käytössä on koulusatula. Sillä on uskomattoman vaikeaa hypätä jopa näitä maahankaivettuja, hyppyyn mukaan pääseminen on vähintään mielenkiintoista...

Meille tuli muuten uudet kuolaimet, Sprengerin Turnadot ruostumattomasta terästä. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, olisiko noista tai joistain muista Sprengerin kuolaimista Hennulle "apua", vaikka varsinaista ongelmaa ei ole, mutta jotenkin se paksu norminivel ei istu sen suuhun niin hyvin kuin voisi. Nyt kun muutama ratsastuskerta on takana ja tammuska hyväksyy uudet raudat jo jotenkin suussaan, on ero aika selkeä. Se on vähän tyytyväisemmän oloinen, kun kuolain ei tökkää niin helposti kitalakeen. Kolmipalaakin kokeilin joskus aikoja sitten, mutta sen kanssa se kilisteli kuolainta niin kovin, että kuolaimein kolina kuului varmaan naapuriin asti.

Viikko on vasta aluillaan ja kärsimättömän on vaikeaa malttaa odottaa loppuviikkoon. Silloin on (ehkä) luvassa paljon kivoja juttuja.