torstai 9. tammikuuta 2014

Se toinen tunne

Niin mikä?


Ensinnäkin iloa ja riemua tuottaa se, että pieni tuleva ratsureimani on niin kiltti. Ja reipas. Ja erittäin perso rapsutuksille.

Toiseksi se tuo mukanaan tavoitteen: Tämä tytsy täällä blogin takana laihduttaa nyt kevään aikana kymmenen kiloa (toim.huom. 8,5kg vielä jäljellä) ja palaa sitten tuijottamaan näitä korvia enemmän tästä vinkkelistä. Siinä sivussa seuraa hyvä motivaatio, on noita korvia vaan niin kiva tuijottaa!

PS. Lampaankarvasatulakin tuli tänään. Se oli Dukelle ihan kelvollinen, ainakin väliaikaisratkaisuksi. Oikean satulan kanssa ei pidetä kiirettä nyt, ellei Se Oikea tipahda taivaasta sattumalta pihaan.

6 kommenttia:

  1. Kissakin näyttää siltä, että satula kelpaisi sillekin alustaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vein sen äkkiä suojaan talliin kissalta. ;) Helgalla on omakin talja, mutta se on hylättynä sohvalla. Froteepyyhe on sen juttu, muovipussien lisäksi. :P

      Poista
  2. Äh, meinaa tulla hinku omankin varsan kyytiin, kun katselee Salkun korvia tästä kuvakulmasta! :-D Tosin tälläisenään tuo mun mussukka on vähän sitä mallia, että hinku häviää äkkiä. Tänään pääsi yllättämään tädin niin, että piru vie irti pääsi, ja sitten katsottiin suu auki (sen, mikä katsoa uskalsi), kun kipeäjalkainen varsa liiti pitkin pihaa häntä suorassa komeaa kiitolaukkaa. Voi että, tuli hiukan hakattua päätä seinään sen jälkeen. ;) Vilma on ollut pari päivää niin laama, että vaihdoin katjunarun naruriimuun, eikä sitä sitten sillä pideltykään, kun Viena riemastutti varsan tarhassa juoksentelemalla.

    Onni onnettomuudessa, jalka ei ainakaan vielä näytä menneen sen kummemmaksi. Toki varsa on varmaan lihaksiltaan "hiukan" jumissa moisen omatoimisen liikahtelun jälkeen, näin kepeän kuukauden koppilevon jälkeen. Päivä onkin mennyt somasti kylmäkääreitä viritellessä. Niin, eikä varsalla ola asiaa karsinan ulkopuolelle ilman ketjua, ennen kuin se on varmasti palautunut omaksi itsekseen. Ihan kun ei muuten tarvis jalan takia jännittää. :D Tuli sellanen Vuoden Hevosenomistaja -olo, kun katselin sairaslomalaisen hullua spurttailua pihalla. No, äkkiä se rauhottu, kun nakkasin kavereille heinää ja ne tuli portille syömään. (P.S. Komeaa raviakin meni, eikä paksu jalka haitannut menoa yhtään - tällä hetkellä saattaisi liikkuminen näyttää taas eriltä, huokaus...)

    Tsemppiä laihistavoitteeseen! Ja näyttää hurmaavalta tuo lammassatula! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tehnyt selkäännousutreenejä aina välillä ja tänään tein ne ensi kertaa heinäkasan äärellä vapaana. :) Lopuks pyörittiin pari rinkiä käytävälläkin. Taitava Sulkku. Ihmeissään, mutta silti niin kiinnostunut ja utelias tästä touhusta. Omaksi ilokseni haluan vaan vähän keventyä, ei ole kiva kiusata varsaa ylimääräisillä painoilla. ;)

      Voi pyhä jysäys Vilmaa!! :D Selvästikään ei enää kipuile, kun kevättä silläkin on kevättä rinnassa! :D Tänään vo pientä jumitusta olla, mutta hyvä jos kipeä jalka ei vaivaa. ;)

      Lambisatula on muuten aivan ihana. Suosittelen. ;) Omaani en vielä päässyt testaamaan, kun vyövalikoimasta ei löytynyt sopivaa vyötä.

      Poista
  3. Aika magee Duken satula ja huopa kans :) Mä olen kans niin ajatellu et pitäs ottaa se ryhtiliike ja häivyttää joku 6-7 kg kevääseen mennessä. Se on kyll karseeta vaiks kuluttaakin tuolla kurassa rahjustamalla ja ratsastamalla mutt silti ruoka maistuu kyll liikaa ;) Mutt eiköhän se tästä kun saa oikeen tsempin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös vähän syönyt huonosti. Liian vähän ja epäterveellisesti. :( Vuoden alusta aloitin taas "normaalin" terveellisen ruokavalion ja heti rupesi tapahtumaan. Lisäksi siihen hyötyliikuntaa rinnalle sen minkä kerkiää, niin hyvä tulee. :)

      Poista