keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Vähän varautumista

Syksy on ollut taas ihanan märkä. Se antaa erinomaiset edellytykset saada hevosenomistaja hysteeriseksi maalailemalla kaikenlaisia kauhukuvia siitä, miten hevoset syövät vaikkapa hiekkaa tai muuten vain rapsuttelevat ahteriaan ahkerasti milloin mihinkin ja mitä vielä.

No, sitten käykin yhtäkkiä niin, että ensin Salaman vatsa on vähän löysällä. Se menee ruunauksen jälkeisen antibiootin piikkiin, se kun tuppaa usein sekoittamaan vatsaa. Sitten on pari viikkoa kaikki hyvin, kunnes poni yhtenä aamuna tekee karsinaansa lehmänläjän. Se on sille äärettömän epätyypillistä, yleensä se on sellainen rautavatsa, jonka pipanat rikkovat betoninkin. Nyt Salamakin aloitti kurapieruilun, kakkii ensin normaalin hyvän läjän ja sen jälkeen päästää ajoittain "märät pierut". Tässä välissä ei ole muuttunut mikään, paitsi kuivike ja lisäksi uusi säilöheinäpaali tuli avattua, josta tulikin tavallista vahvempi säilöntäaineen tuoksu (paali itsessään vaikutti hyvältä silti). Heinän pitäisi kuitenkin olla aika tasalaatuista. Olkipellettiä ne maistelivat jonkin verran alkuun ja onpa molempien bongattu maistelevan niitä välillä sen jälkeenkin. Heinäruokinta ulkona toteutetaan betonialustalla ilman hiekkakontaktia, toki tarha on sitten ihan pelkkää hienoa hiekkaa.

Tein pikaisesti oman diagnoosin: Siellä on joko hiekkaa tai matoja tai sitten kummankaan vatsa ei vain kestä säilöheinää. (Mitä molemmat ovat kylläkin syöneet koko lyhyen ikänsä). Tai sitten jotain ihan muuta.

Sitten The Plan ell:n ohjeiden mukaan:
  • Psylliumkuuri kotona kahden viikon ajan annoksella 1g/kg, viikon ajan päivittäin, 2. viikko joka toinen päivä
  • Lantanäyte matojen poissulkemiseksi
  • Mikäli oireet eivät helpota tai pahenevat akuutisti, niin mars klinikalle hiekkakuville/ultraan
Ruokintaan en uskalla tehdä mitään muutoksia. Ne syövät nyt heinää vapaasti ja samoja väkirehuja tismalleen niin kauan, että jotain on saatu selville. Hui, on tämä hevosenomistajan elämä sitten stressaavaa. Ai niin, Salamalla on kurarupeakin, jippii. Sitä on nyt hoideltu paikallisesti kotikonstein. Voi kunpa maa jäätyisi ja tulisi paljon lunta!

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen blogi, sattui silmään surffaillessani,pitääpä seurata sit. Toivottavasti hepan jalka paranee. Hyvää talven jatkoo vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja tervetuloa seuraamaan meidän elämää. :)

      Poista