Olkipellettipäivitys

"Siinä lukee meidän nimet!"

Harmaata on... Hyvä jos päivää erottaa aamusta tai illasta, samaa sumua ja suhrua on koko ajan. Mutta onneksi iloinen mieli ja kivat karvakaverit korvaavat puuttuvat puitteet eli tässä kohtaa puuttuvan auringonpaisteen - ainakin osa-aikaisesti.

Olkipelletit roudattiin ulkotalliin 7.11. eli pian kolme viikkoa sitten. Alkuun pellettikarsinan puhdistus oli kuin kissanhiekkalaatikon siivousta (joka on sekin kivaa puuhaa), sittemmin olkipelletit ovat luvasti muhjuuntuneet pehmeäksi patjaksi, joka näyttää tosiaan yhä ja edelleen ihan purulta. Tuoksu on vain eri, näistä tulee sellainen neutraali oljen tuoksu. Siivous on yhä helppoa ja vaivatonta ja vaikka pellettipurun väri vähän tummenee, se sitoo silti kosteutta hyvin ja pysyy kuivana. Aidosti märät kohdat poistetaan luonnollisesti heti pois.

Kuten moni muukin on todennut, niin ihan alkuun uutta pellettiä ei tarvitse lisätä pitkään aikaan. Tänään minun oli kuitenkin "pakko" saada viedä sinne jotain, vaikka ei olisi tarvinnut, mutta tuntuu ihan mahdottomalta ettei karsinaa muka "saisi" kuivittaa edes kerran viikossa. ;) Eli pakko todeta - jälleen kerran - tämä on hyvin riittoisaa tavaraa.

Heinävaakamittauksella tässä n. 30kg.

Duksu tutkimassa uusia pehkuja.

Yhtenä päivänä Salama kokeili kaivaa kuoppaa Kiinaan ulkotallin lattian läpi ja kurkistus olkipellettipatjan läpi kertoi sen, että ihan alimmaisena on yhä kerros kokonaisia pellettejä. Eli patjan on yhä varaa paksuuntua ja kostua ilman, että se muuttuisi kosteaksi lillukaksi.