*tähän tarvittaisiin jälleen jotain mahtipontista musiikkia*
Kesällä meinasi pukata kriisiä, kun Salaman pony-kokoinen riimu piti vaihtaa yhden koon isompaan. Nyt sen S-kokoinen talviloimi jäi auttamattoman pieneksi joka suunnasta, joten kokeilin sille huvikseni tänään Tompan muutaman koon isompaa perintötoppaloimea. Se ei ollut edes pahasti iso, vaan ihan käyttökelpoinen jo nyt, jos tarve vaatisi. Missä ihmeen välissä nämä varsat oikein kasvavat..? |
| 12.11.2012 |
Mutta voin ilokseni kertoa toimivan ratkaisun tähän pulmaan: Hankkikaa ison hevosen kaveriksi shetlanninponi. Ne ovat pieniä ja sopivan hauskoja koko ikänsä, eikä niihin voi (tuleva täti-)ihminenkään olla ihastumatta. Kaiken lisäksi niitä saa monen kokoisina ja värisinä, eli omaa My Little Pony-leikkiä varten voi valita juuri haluamansa kaltaisen ponyn. Ja mikä parasta, niille voi shoppailla vaikka mitä kivaa kääpiökokoisena...
Siitä vähän puheenollen, Duken kanssa käytiin tänään eka kunnon kamppailu. Lähdettiin lähes viikon tauon jälkeen metsälenkille katsomaan niitä uusia löytämiäni polkuja. No, siinäpä heti meidän takapihalla on pieni oja ylitettäväksi, joka on ehkä jopa 20cm leveä ja yhtä syväkin. Keskustelimme jonkun tovin poniinin kanssa sen ylityksestä, poni istui toisella puolella ja minä ihmettelin toisella puolella. Kuitenkin yritteliäs veto- ja lepoleikki ja houkuttimena ollut maukas ruohotupsu toivat minulle toivotun lopputuloksen ja oja selvitettiin mennen tullen - sitten lopulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti