tiistai 6. marraskuuta 2012

Minä vs. suursäkki 500kg

Tämä on vähän niin kuin jatkoa elokuiselle missiolleni, kun hain heinäpaaleja kotiin tee-se-itse-menetelmällä. Tänään kohtasin uuden, luojan kiitos vähän helpomman haasteen.

Missio: Hae olkipellettejä Agrimarketista, yksin ilman miespuolista apua. Pelletit ovat suursäkissä, jolla painoa 500kg. Traikkuun sopii teoriassa rekisteriotteiden ja tilan puolesta kaksi pussia, mutta käytännössä tyydyn vain yhteen nyt. (se oli ihan fiksu veto)

Suunnitelma: Auto trailerin nokkaan, väliseinä sivuun kuormaliinalla ja silleen. Helppoa kuin heinänteko. (Paitsi tänähän vuonna taisi olla vähän vaativampi vuosi...)

Toteutus: Varaudu suurella hartaudella peruuttelemaan autoa traikun eteen. Ylläty positiivisesti, kun se osuu kerrankin kohdilleen melkein heti. Varaudu taistelemaan väliseinän kanssa, Böckiksen traikkujen väliseinässä on "se jokin tekniikka", joka tänään irtoaa paikoiltaan kuin itsestään ja asettuu reunaan helposti. Virittele se kiinni vielä varuiksi kiinni kuormaliinalla. Se onkin eka yksilö, joka ehtii kiukuttelemaan tässä kohtaa, mutta näppärällä vetosolmulla selviää tästäkin. Aja pelipaikalle, tee tilaus ja katso kun varastomies sujuvasti pistää jättimäisen säkin traikkuun trukilla.

Kotimatkalla huomaat ja muistat, ettei kukaan ole tarkistanut trailerin talvirenkaiden ilmanpaineita. Ilmankos yhdistelmä vähän venkuttaa välillä... Aja luottohuoltoasemalle ja esitä pätevää. Ihmettele vähäeleisesti, kun se ilmapistooli ei sovikaan renkaan venttiiliin. Näytä edelleen pätevältä ja esitä, että ilmaa menisi renkaaseenkin. Käy kaikki renkaat läpi ja totea lopulta, ettei niissä ole milliäkään enempää ilmaa, kuin aluksi. Poistu paikalta sopivan kiireisen näköisenä ja aja silti tyytyväisenä kotiin.

Kotona auto parkkiin tarhan portin viereen ja silta auki. Hyvin nopeasti totean, että tässähän säkissä on aika pieni tämä suuaukko. Taitaa mennä ihan kauhomiseksi... Siinä sivussa tuli itsekkin maistettua tätä kuuluisaa olkipellettiä, hevostalli.netin foorumissahan niiden on kerrottu maistuvan joillekin hevosille erittäin hyvin. Tosin samalla sekunnilla kun tungin mokomia töpsöjä omaan suuhuni, tajusin tämän olevan todellakin ei-syötävää. Älä kokeile kotona ainakaan tätä.

Ja niinhän se menikin, kauhahommiksi siis. Litran kauha mahtui sujuvasti säkin aukosta sisään, 2l kauha tökkäsi ikävästi kiinni säkin reunoihin. No, ei se mitään. About 300kg tätä pitäisikin kärrätä vähän sinne ja tänne. Kauhoin siinä sitten jokusen kottikärryllisen verran (8 kpl) pellettiä hepojen ulkotalliin ja vein talliinkin jo ekat satsit. Säkkiähän ei toki taaski rikkoa, sillähän voi olla jotakin käyttöä vielä joskus...

Mitä sitten hevoset tuumasivat? Duke oli tietty ihan cool, tietty se maistoi jokuset "jyvät", mutta kyllästyi aika äkkiä. Salama sen sijaan käyttäytyi hyvin luonteelleen ominaisesti. Vein ne talliin siksi aikaa, kun tein ulkotallia uusiksi. Karsinat olivat tässä kohtaa jo valmiit ja molempien bokseissa oli keskellä upouudet pellettikasat. Salama sai keskellä tallin käytävää ensimmäisen slaagin ja toisen siinä vaiheessa, kun turpa kosketti ekan kerran niitä. Kolmannen kohtauksen se järjesti, kun etukavio hipaisi uuden patjan etureunaa vahingossa. Lähes puoliväkisin työnsin sen karsinaan, lukitsin sen oven ja toivotin onnea. Paperipussia en sille antanut, hyperventiloikoon ilman.

Kun pollet vihdoin, lähes kahden tunnin kauhontaoperaation jälkeen pääsivät takaisin tarhaan ja ulkotalliin, olivat pelletit jo ihan kiva juttu niidenkin mielestä siis. Salama kuopi puolet kärräämistäni pelleteistä pihalle ja piehtaroimalla moukaroi loputkin pitkin seiniä.

Loppupuhe: Kokeile vain sinäkin, jos et mitään muuta keksi arki-illan ratoksi. Kaupasta saa myös kätevämpiä 20kg pakkauksia...

4 kommenttia:

  1. ei vitsi mä nauroin paljon tätä lukiessani, sulla on niin ihana tapa kirjottaa! :)

    VastaaPoista
  2. Heh, voihan tuon homman hoitaa noinkin ;)

    VastaaPoista
  3. Meille tuli myös olkipellettiä kokeiluun, samoin taas pellavaa. Pihatossa on sitten ihan aitoa olkea.. Katinka ja Musta saapi kokeilla tuota olkipellettiä, muilla on pellava-turve sekoituksia.. katsellaan mikä toimii parhaiten milläkin.

    meillä onneksi poni hoiti tänään pellavapaalien talliin viennin, rintaremmilla ja liinoilla tuli somasti kaksi paalia liukureilla (kerrallaan). eli Dukekin vaan kasvaessaan 'hyötykäyttöön'. Meillä haaveillaan ponin vetämästä lanasta, jolla kentän sais hoideltua silloin kun tallinpitäjän miehellä on muita kiireitä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mä koitin meidän Hennu-vainaan kanssa kerran lanata kenttää, mut sillä oli turhan paljon vauhtia siihen hommaan... Kaverini lanasi mounttiponinsa kanssa kentän jokusen kerran, uskoakseni ihan toimiva systeemi. ;)

      Pellava kuivikkeena kuulostaa mielenkiintoiselta, täältä Turun seudulla en ole koskaan nähnyt sitä myynnissä enkä ole kuullut, että kellään sitä olisi käytössä. Kerrohan sinäkin kokemuksista sitten, kun on jotain kokemusta kerääntynyt kaikista noista :)

      Poista