perjantai 16. marraskuuta 2012

Muun muassa uusia sadetakkeja

Löysin Salamalle pari kohtuuhintaista sadetakkia silputtavaksi pahimpien sadekelien varalle. On kiva shoppailla sille taas jotain pientä, kun se alkaa olemaan jo hevosen kokoinen. Itse asiassa myinkin silloin vuosi sitten jonkun raivokohtauksen alaisena kaikki ylimääräiset isojen hevosten loimet pois, säästin vain parhaimmat ja niitä olenkin tarkoin vaalinut Salaman kasvua odotellessa.

Tänään soviteltiin näitä uusia loimia ja saatiin vähän keskustella siitä, onko mm. potkiminen loimea laittaessa soveliasta. Loppu hyvin ja ruuna tyytyi kohtaloonsa jälleen. Ollaan vähän samanlaisia Salkun kanssa, joskus jotkin uudet asiat vähän järkyttävät ja asioita täytyy sitten jollain tapaa protestoida. :D

Tässä Saxonin ihana lila sadeloimi puuvillavuorilla.
"Mitä ihmettä sä kehut? Meinaa jo silmätkin pullistua päästä perk..e."
Sitten testataan beige fleecevuorilla varustettu Bucas Smartex Rain.
Kestää ainakin tällä kertaa Slaakun maitohampaat.
"Okei. Alistuin."
Karvainen demonisilmäinen Salama, goottiriimu ja muodikas liukuvärjätty peruukki.
Sitten poseerausvuorossa myös karvainen Pygmi. Siis Duke von Puke.
Hikeä pukkaa. Vähemmästäkin, kun toinen varautuu hyvään talveen ja ulkona on melkein 10 astetta lämmintä...
Ennen harjaussessiota poijjaat painivat myös vähän, sillä on myös vaikutusta toki. :)

Ulkotallin kuiviketilanne on edelleen oikein mainio - olkipelletit ovat olleet siellä nyt melkein kaksi viikkoa. Uusia pellettejä en ole vielä sinne vienyt, mökki on pysynyt kuivana sadepäivistä huolimatta. Ihan pinnassa on vähän tummemman keltaista muhjuuntunutta pellettiä, mutta mitään vahvaa hajua tai vastaavaa ei ole. Reunoilla on vielä jonkin verran osittain kokonaisia pellettejä, niitä siirtelen välillä keskemmälle. Pelletti on asettunut paikoilleen pehmeäksi patjaksi. Pölyallergisena (itse asiassa olen allerginen hevosille, heinälle, kissalle, pölylle ja mille vielä...) olen pystynyt käsittelemään olkipellettiä ihan hyvin, pientä pöhinää nyt tulee aina. Se vain on allergisena hyväksyttävä, että joskus oireita tulee... Olen edelleen erittäin tyytyväinen, näistä ei enää luovuta, ellei ihmeitä tapahdu. 

16.11.2012
16.11.2012
Tein muuten ihan ensimmäiset joululahjahankinnatkin jo - eka paketti osoitetaan ihanalle pikku-Dukelle. Hän saa jotain jännittävää, näette sitten. Koska tiedän, että mieheni lukee tätä blogia, niin kerronpa, että minun toivelistalla on olkipellettejä (tai no, tämä on oikeastaan heppojen toive, hih!), suklaata, Vain elämää-CD ja pinkit/lilat Reinot. Voin toki jatkaa listaa, jos tässä ei ollut tarpeeksi. Minähän olen ollut niiiin kiltti tänä vuonna. ;)

4 kommenttia:

  1. Millainen tuo pelletti on ollut Salaman karsinassa? Kun eikös hän ollut hieman sotkuisempi tapaus :)

    Ihan vaan jos meilläkin täytyis harkita olkipellettiin siirtymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kivasti! :) Tuntuu kuin karsina olisi siistimpi nykyään... Olkipelletti"puru" erottuu helpommin lannan seasta ja kuiviketta menee tosi vähän lantalaan. Pelletit ovat sopineet hyvin myös sottapytylle siis :) Toki siivous on sellaisen karsinassa aina hitaampaa eikä tämäkään kuivike tee poikkeusta, mutta ei se ainakaan minua haittaa.

      Poista
    2. Kiitos, täytyy miettiä tota kun nuo turvepaalit loppuvat. Voi olla että tosin tulee jo hankittua aiemmin talvella jos turve taas jäätyy paaliin :)

      Poista
    3. Kokeile ainakin... :) Jos saa sellaisen ison säkin jotenkin kuljetettua, niin se riittää todella kauan parin - kolmen karsinan kanssa. Ulkotallin perustamiseen meni hiukan yli puolet siitä, loppua roudaan nyt pikkuhiljaa karsinoihin.

      Poista