Kymmenen kenkää

Tänään oli kengityspäivä. Jänskää, kuten aina. Tällä kertaa vähän väsyttävää tosin, kun takana oli valvomista samoilla silmillä jo liian pitkältä ajalta yötöiden vuoksi.

Kengittäjällä oli tänään myös mukana "oppipoika" tai pitäisikö sanoa nainen - pojat saivat siis extrahyvän kaviokatsauksen tällä kertaa!

Ekana vuorossa oli tuttuun tapaan Läsipää. Se oli tavallista rauhallisempi laitettava, painoi kyllä jalkaa muttei riuhtonut ja venkoillut niin paljoa kuin yleensä. Sillä onkin ollut nyt tähtimerkit kohdallaan jokusen aikaa, tämä nimittäin oli eka kengitysväli pitkästä aikaa ilman klinikkareissua siinä välissä. Koputin kyllä puuta rystyset verillä kun tämän ääneen sanoin! Vaivojen aste on ollut suoraan verrannollinen sen kengityskäytökseen, mutta tänään tosiaan oli onni myötä. Yllättäen toivoisin saman hyvän boogien jatkuvan.

Tehtiin myös hauska havainto: Salama lienee naisten heppa - "oppipoikanaisen" laittaessa Salama seisoi lähes hipihiljaa paikoillaan! Sitten tosin muistin, että Salama on todella vieraskorea. Teoria ei siis ole välttämättä ihan vedenpitävä. ;)

Sitten otettiin vuoroon Pikkukikkara eli Samppa. Se oli viime viikonlopun näyttelyssä vähän töpö ja samanlaiset ovat kaviotkin. Niitä on huolella säästetty ja rakkaudella kasvatettu, mutta parissa kuukaudessa ihmeitä ei vaan tapahdu. Sampalla on edessään vielä tämän syksyn suurimmat koitokset, joten tiukan harkinnan jälkeen sille päädyttiin lyömään kengät eteen ainakin väliaikaisesti.

Olin varautunut tähän hakemalla Puuilosta pienimmät kengät mitä hyllystä löytyy eli 8x0:t. Yllättävää kyllä, ne olivat liian pienet! Niinpä sille askarreltiin 6x0-kengistä sopivat pikkukengät etujalkoihin. Aika söpöt.

Sampan kengityskäytös oli vallan priimaa. Koitettuaan kerran mennä maaten, oli se loppuajan kuin ruumis käytävällä ja seisoi jalka nätisti ylhäällä pitkän aikaa. Se on siis tallin paras tässäkin asiassa, ainakin toistaiseksi. Siinä missä Salama tänään osoittautui toimivammaksi naisten käsissä, oli Samppa toista maata.

Duke the ruunakin sai menomonot alleen. Mietin pitkään, jos sen jättäisi kengättä, mutta pieni ääni sisällä empi. Dukella on ohuet anturat ja kooltaan se on aika iso, joten parempi pelata varman päälle sen kanssa. Katsellaan talvella sitten uudelleen, jos vaikka tänne saataisiin vähän luntakin.

Nyt on sitten heppojen loma vietetty tältä erää - seuraavaksi kaivetaan isot pojat töihin!