Ei ole vaikea päätellä, kumpi on kampi. |
Olipa kerran ilta. Väsynyt, mutta onnellinen hevosenomistaja vei hevosilleen Salamalle ja Dukelle yöheiniä. Tapansa mukaan tämä vei heinät hevosten ulkotalliin heinäverkkoon. Tällä kertaa tämä otti mukaan myös haravan, jotta maahan varisseet heinät sai haravoitua kätevästi kasaan.
Tapana on, ettei hevosilla ole asiaa mökkiin ennen kuin ruokintapiste on valmis. Nyt tässä kävi kuitenkin epähuomion seurauksena pieni moka, kun Salama pääsi kuin varkain livahtamaan mökkiin ja puski heinille estelyistä huolimatta. Kiitokseksi se latasi oikean takajalan napakasti ruokkivaa kättä kohden ilman ennakkovaroitusta. Osuma ihmisen kylkeen oli kiinni millimetreistä. Ikäväkseen ihmisellä oli kuitenkin harava mukana ja Läsipää saikin kokea nahoissaan Fiskarsin voiman.
Seuraavana aamuna ruokkiva käsi varautui matkaan pitkän piiskan kera. Molemmat hevoset jäivät mökin ovelle odottamaan, mutta aika nopeasti koittivat onneaan ja yrittivät tulla sisälle. Viesti meni kuitenkin perille, kun raippa näytti, missä kuuluu odottaa.
Myöhemmin oli päiväheinien vuoro. Salamalla oli jo nälkä, se kun on ollut vähän dieetillä tässä viime aikoina. Jälleen ruokkiva käsi otti piiskan mukaansa. Salama yritti jälleen astella röyhkeästi mökkiin, jopa raippamerkin yli. Napakampi merkki tällä kertaa lavoille asti palautti kuitenkin muistijäljen takaisin.
Salama ei jättänyt tätä tähän. Se koitti tulla uudelleen mökkiin. Jälleen siis raippa käyttöön ja ilmatilan käyttöjakosopimuksen selvityspyyntöä menemään.
Kiinnitin sivusilmällä huomiota Dukeen: Se seisoi Salaman vasemmalla puolella ja kurkki kovin mietteliäänä mökkiin. Oikeastaan aika kaihoisastikin se katseli heiniä. Tosin eipä mennyt aikaakaan, kun Salama yritti kolmatta kertaa ottaa askeleen eteenpäin.
Tässä kohtaa yllätyin. Isosti. Mitä tekee Duke? Kääntää pään Vuoren eteen ja puraisee tätä lavasta. Luulin, että se haastaa leikkiä, mutta se teki saman uudelleen, kun Salama yritti neljännen kerran rynniä sisälle.
Se siis esti Salamaa liikkumasta. Viisas poni taisi laskea hiljaa mielessään, että jos odotamme molemmat nätisti, saamme nopeammin ruokaa. Ihan totta. Sitä Salami ei vielä sisäistänyt, mutta ehkä sekin sadan toiston jälkeen oppii.
Aivan loistava :D vaikkakin ruokkivalle kädelle ei ehkä niinkään mutta hyvin kirjoitettu, uusi lukija ja jään seuraamaan!
VastaaPoistaJoo, oma moka ja typerä työtapaturma, ei kannattaisi olla ajatuksissaan tärkeissä hetkissä. Onneksi eilinen stressi on kaunis muisto vain ja nyt pää pelaa taas entiseen malliin eli silmät on selässäkin. ;)
PoistaVoi niin kuvitella tuon tilanteen "älä nyt samperi koita mennä sinne enää, usko jo! ootko ihan toope..." :D
VastaaPoistaSama toistui vielä toisiakin päiväheiniä antaessa, tosin nyt Salamakin malttoi jo odottaa entiseen malliin. :D
PoistaHih. :D on ne vaan erilaisia.. Ihana Duke tällä kertaa. ;)
VastaaPoistaHessu Hopo ja Duke, Hänen Korkeutensa... Loistava lapsinero!! :)
PoistaNiinhän se on: mitä pienempiä, sitä fiksumpia (ainakin yleensä).. ja se fiksuus voi ilmetä niin moninaisilla tavoilla :D
VastaaPoistaDuke ainakin tuntuu käsittävän syy-seuraus -suhteet.
Todellakin! Shettiksissä on sitä jotain... Kaikki ok, kunhan eivät opi huonoja tapoja! :D
PoistaViisas Duke osoittaa, että ainakaan kaikki hevoset eivät ole niin yksinkertaisia otuksia kuin ihmiset yleensä kuvittelevat niiden olevan...
VastaaPoistaEro shettiksen ja ison hevosen oppimisessa on ihan huima! Ainakin näin parin omakohtaisen kokemuksen kautta. :D
PoistaSalamakin oppii nopeasti ja mielellään, mutta vaatii selvästi enemmän (= paljon) toistoja. Se vaatii myös taukoja, koska turhautuu nopeasti. Dukelle riittää yritystä pari sinne päin ja seuraavaks se klaaraa kaiken. Tasan ei mene aina nallekarkit. :D
Meillä kävi niin, että kaikista ahnein ja kiireisin (ja lauman alin) piti muut tasan tarkkaa ruodussa, jos yrittivät heinienjakotilaisuudessa etuilla. Kyllä ne ymmärtää paljon enemmän kuin luullaan. :)
VastaaPoistaHeh, kyllähän ne ymmärtävät paljon, se on vain eriasia, osataanko me ihmiset tulkita/ymmärtää niitä. :)
Poista