Laidunkauden loppu

Salama ja Tonen heinäverkkotolppa-patentti.

Tänään päätimme laidunkauden tältä vuodelta. Tälle viikolle on luvattu kovia sadekuuroja, joten pelto vain tallaantuu turhaan lämpötilojenkin laskiessa reippaasti alle 15 asteen jo päivälläkin. On siis parempi siirtyä kotipihan suojiin öiden jo pimentyessä ja kylmentyessä. Siitä sitten pikkuhiljaa siirrytään viettämään öitä karsinoissa, nyt kun yhdelle ei ole katosta tarhassa. Muutenhan pojat voisivat olla vielä pitkäänkin yötä päivää ulkona.

Hepat olivat kovin iloisia, kun pääsivät kotiin. Niillä olikin kauhea nälkä! Vaikka laitumella oli vielä paljon syötävää, oli ilmeisesti heinälajike väärä, sillä kuivaheinät imuroitiin huiviin samatien ja päivällistä jatkettiin nyhtämällä lyhyttä kortta ruohotarhan puolella ahmien.

Salamakin tepsutteli pitkästä aikaa ekana traileriin, se on nimittäin kevään klinikkareissujen jälkeen ollut vähän mietteliäs lastautuja. Jouduin sen pari kertaa klinikan pihalla hinaamaan liinalla koppiin, kun ruuna teki täydellisen tenän. Olenkin siksi ottanut Duken mukaan kuljetusmaskotiksi toistaiseksi, koska ponin perässä Salama kiipeää kyytiin suoraan ja matkustaakin rauhassa ja rennosti. Kesän tavoite laidunreissujen lomassa olikin luoda kuin varkain rutiinia tähän hommaan. Dukesta on ruunauksen jälkeen tullut leppoisa matkustaja, kiljuminen ja puomin päälle hyppiminen jäivät samantien pois, kun pallit pakattiin Lassila & Tikanojan kyytiin. Ihmeellinen vaikutus yksillä ison croisantin muotoisilla ja kokoisilla palleilla. Olen tehnyt näiden kanssa lyhyitä reissuja jo yksiksenikin, eli varsin fiksuja molemmat kuitenkin ovat.

Salama ja oma-aloitteiset eteen-alas-venytykset.

Perinteinen "onko kaikki tallella"-hölkkäkierros.

Uutta tarhaa ihmettelemässä.

Rakensin tässä yhtenä iltana Toinille oman pienen tarhan samaan kohtaan, missä Temppuponi majaili hetken. Löin maahan kunnon tolpat ja maalasin aidat. Uusi tarha oli poikien mielestä todella ihmeellinen: Ne kävivät joka nurkan läpi ja olivat selvästi ihmeissään, kun tällainen rajoite on tullut keskelle heidän ikiomaa rallibaanaa.

Eniten odotan tältä viikolta sitä hetkeä, kun poikamiesboksiin tulee ensimmäistä kertaa ihan oikea tamma! Voi mennä Dukellakin hetkeksi pasmat sekaisin. Se kaivaa varmasti sen ainoan siittiönsä jostain ja luulee olevansa kulmakunnan kovin kingi jälleen. Ihan lähietäisyydeltä kumpikaan ei ole sitten varsa-aikojen tyttöheppaa nähneet. Voi raukkoja. :D

Dukellekin löytyi vihdoin sopiva talvitakki Agrimarketin alelaarista. Väri vähän väärä, mutta toisaalta ihan hauska.

Toinineidon tuloa on valmisteltu hakemalla muun muassa pari rehusäkkiä lisää. Lisäksi varustekaapit on järjestelty uusiksi, loimet viikattu telineisiin ja nimikylttikin on jo ovessa. Enää puuttuu itse tamma. Ylihuomenna tähän aikaan on koko jengi sitten kasassa, jos kaikki menee hyvin.

Huovat pääsivät taas roikkumaan ilmavasti.