perjantai 22. elokuuta 2014

Se ilon tunne


Olen niin onnellinen.

Pääsin tänään vuosien jälkeen ratsastamaan omalla kentällä, omalla hevosella. Toki Salamallakin on tässä vähän ratsasteltu, mutta en oikein laske niitä kertoja vielä tähän. Merkittäviä hetkiä nekin, mutta eri tavalla siis.

Nyt taas tiedän ja muistan, miksi ja mitä varten tehdä Salaman kanssa hommia.


Salama on varsin hyvällä mallilla, mutta tätä olen niin kaivannut. Rinnalla on hevonen, jonka kanssa jokaista asiaa ei tarvitse erikseen miettiä tai jännittää. Nuoren hevosen kanssa kaikki on vielä uutta ja sinänsä jännittävää, kun koskaan et tiedä, miten ne reagoivat tiettyihin asioihin. Toini kestää työstämisen ja on erittäin miellyttämisenhaluinen. Se osaa pysähtyä, seistä paikallaan ja siirtyä askellajista toiseen. Siitä on erittäin hyvä lähteä liikkeelle. Sillä on rutiinia kaikesta, mikä vielä Salamalta puuttuu.

Nyt Salama onkin melkein vallan huilaillut pari viikkoa, kun satula (joka muuten on nykyään Toinin, kiva sattuma) on sille täysin epäsopiva ja se ei liiku hyvin. Tilanne on tosin toivottavasti pian korjautumassa, kun matkustetaan lauantaina klinikalle fysioterapeutin luo katsomaan erilaisia satuloita. Saa nähdä, millainen penkki tuohon tynnyriselkään löytyy.

Kiitoksia tammalle.
Laukkaa. Sorry tuo ihana istunta. Pitää tehdä sille jotain. ;)

<3
Hupparikin pääsi ratsaille!
Kuvista kiitos Tarulle!

PS. Pojat antoivat jälleen muistutuksen itsestään, että ne tosiaan ovat aivan kakaroita vielä! Ne vetivät ihan hullua riimujen nypläysrallia omassa tarhassaan sillä välin kun Toini oli töissä. Ovat ne vallattomia. :D


...ja koska pojat totta tosiaan ovat aina poikia, laitetaan loppuun vielä "pieni" kuvakooste torstain ralleista:











12 kommenttia:

  1. Voi ihanuus!! (ja hieman kateuskin :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollainen nöyrä lv on vaan niin <3 Toki äkkiä sellaisenkin saa kääntymään itseään vastaan, jos sellaista käsittelee huonosti. Toini on aika ihana, pakko sanoa!

      Poista
  2. Voi että, tommosta minäkin kaipaan, huoletonta iloista ratsastelua! Ootte niin sävysävyyn, sun huppari ja tuo satulahuopa. :) ja tamma on tosi kaunis, harvemmin lämminveriset miellyttää mun silmää, mut tää Toini on kyllä nätti ja sillä on jotenkin kiltti katse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, huolettomuus on se, mitä olen kaivannut! Voi ratsastaa kauemminkin kuin 10min pelkäämättä, että hevonen kyllästyy/kipeytyy/saa traumoja, heheh. Tekee myös Salamalle hyvää, kun se näkee, että mitä kaikkea voi ratsain puuhata.

      En minäkään ihan kaikista lämppäreistä tykkää, mutta toisissa vaan on sitä jotain. ;) Toinilla on nimenomaan kiltti katse, samanlainen kuin emällään. Sen perusteella ostin sen emänkin aikanaan. :D

      Pinkkisetti sen sijaan oli puhdas vahinko: Olin päättänyt upota sohvalle eilen loppuillaksi, mutta sitten löysinkin itseni sovittamasta uusia suitsia Tonelle. Taru soitteli ja oli liikahtamassa tänne päin muilla asioilla, joten verkkarit sentään vaihdoin toisiin housuisin ja iskin satulankin selkään. ;) Eikä ollut huono idea ollenkaan tuo mielenvirkistysratsastus! :D

      Poista
  3. Onnittelut uudesta hevosesta. Ihanaa kun löytää (etsimättä?) sen josta tykkää !

    Mua alko niin naurattamaan nuo sun poikaset, kun NeitiHevonen joutui töihin sai pojat taas olla ilkikurisia poikia eikä tarvinnut seistä vatsa sisään vedettynä, rinta pörhistettynä patsastelemassa :)

    Hieno lauma sulla !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Kerrankin tipahti ihme taivaasta. Tai FB:stä. No, tipahti kuitenkin.

      Pojat kirjaimellisesti heittivät ranttaliksi heti, kun neitihepo lähti varustettavaksi... Kyllähän ne vähän kuikuilivat Tonen perään, mutta pääsääntöisesti retuuttivat toisiaan sen minkä sielu sieti. Salkun tee-se-itse-lampaankarva-Eska on nyt mallia serpentiini. ;) Meno oli vähän niin kuin poikien illoissa. Täytyy yrittää ymmärtää. ;)

      Poista
  4. Oi miten ihanaa! Olen vähän kade. Minäkin ostaisin itselleni oman "Tonen" heti, jos olisi vaan varaa pitää kahta ponia. Ihan hirveästi syyhyttäisi hankkia varsan rinnalle joku valmiiksi koulutettu ratsu, jonka kanssa voisi keskittyä omaan oppimiseen. Toivon, että uudelta tallilta löytyisi sentään joku vuokrapolle, vaikka sellainen on tietenkin laiha korvike omalle.

    Onnittelut sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät jonkun harrastelukaverin! Tekee paljon itselle, kun voi tehdä jotain rennosti ja ilman varasuunnitelmaa. Nuorten kanssa kun saa aina olla vähän varuillaan, oli asia sitten mikä tahansa. Nuoret palkitsevat ihan eri tavalla, mutta on myös hyvä, jos rinnalla on sellainen luottopollekin. Pysyy rutiini ja suunta yllä paremmin.

      Nyt tutkailen lähiseudun valmentajavalikoimaa, jos sieltä löytyisi joku meillekin vähän antamaan uusia ideoita. Elämä on ihanaa!

      Poista
  5. Eikä tuo kuva kaikista kolmesta juoksemassa yhdessä :"D Jotenkin kuvastuu jokaisen oma luonne: Toini ravaa kuin Varenne konsanaan, Duke vetää Pollemaisia rodeoita ja Salama karauttaa pois paikalta kuin Zorron hevonen konsanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! :D Vähän jokaiselle jotain siis... :D

      Poista
  6. Kyllä sullakin hepat liikuttaa hyvin ite ittensä, mahotonta meininkiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Nyt kun ilmat viilenivät vähän, on meno ollut taas aika railakasta... :D

      Poista