Oi kultani älä niin huoli
vaikka terävä ja viuhuva nuoli
saattaa meihinkin osuu kyllä
Mitä huominen ottaa, antaa
sitä tänään vielä et voi kantaa
eikä ne murheet meihin yllä
Tämän biisin tahtiin lauleskelin aamulla työmatkalla. Niin iloinen, ihmisrakas ja kiltti hevonen kuin Salama voikaan olla, sille ei vain voi tapahtua mitään pahaa. Näin sitä ihmismieli yrittää suojautua.
Aamulla kaikki oli hyvin. Ajaessani tänään kotipihaan klo 14.03 huomasin, ettei kaikki ole enää ollenkaan hyvin. Katse kiinnittyi samantien kolmen hevosen laumaan, jossa isomman mustan olemus ei ollut normaali: Matalaryhtinen, kyljiltään hikinen ja likainen, potkiskeli mahaansa, kuopi maata.
Ähky.
 |
| Salama toipumassa elämänsä ekasta ähkystä. Kyseenalainen meriitti tällä erää, se sairaus siis. |
Hevonen samantien narun päähän kävelemään. Se oli ihan oikeasti kipeä. Pää alhaalla se luottavaisesti seurasi ihmistä kierros toisensa jälkeen pihalla, vaikka kipuja oli enemmän kuin koskaan. Anni riensi avuksi niin nopeasti kuin pääsi. Soitin ensimmäisenä klinikalle. Sattumalta tuttu lääkäri oli kulmilla ja juuri vapautunut edelliseltä keikalta. Eläinlääkäri oli kotipihassa aika tarkalleen 20 minuutin kuluttua soitosta eli todella nopeasti.
Salama letkutettiin, se sai kipulääkettä ja rektaalitutkimuksessa ei löytynyt onneksi mitään ihmeempiä. Suolistoäänet kuuluivat, vasemmalta ne olivat hieman heikommat ja sillä kyljellä Salama olikin maannut. Lämpöä ei ollut. Ähky viittaisi siis ohutsuoliperäiseksi. Ihme ja kumma, Salama ei laittanut tippaakaan hanttiin letkutusta tai neuloja.
 |
| Tunti kipulääkkeen jälkeen vointi oli piristymään päin. |
Missäs ne madot pääasiassa sitten vaikuttavat? No, ohutsuolessa. Siispä 1+1 = tämä reagoi eilen annettuun matolääkkeeseen. Eli madot taisivat tehdä joukkokuoleman. Bingo.
Jos joku asia on varma, niin se on se, että en enää tippaakaan luota lantanäytteisiin. Piste.
Kerrottakoon nyt vielä, että nämä ovat madotettu tämän vuoden kevääseen asti 3-4 kertaa vuodessa ja aina eläinlääkärin ohjeen mukaan. Nyt keväällä otin jälleen eläinlääkärin ohjeen mukaan kahdet näytteet (toiseen kerättiin lantaa kolmelta päivältä) ja toiseen keräsin yhdet tuoreet pallerot. Molemmat näytteet olivat molemmilla puhtaat. Tarha siivotaan päivittäin ja tallihygienia on muutenkin ihan priimaa.
Salama ei myöskään vaikuta lainkaan vieraan silmiin matoiselta: Kiiltävä karva, ei hangattuja jouhia, lihavuuskunto hyvä, olemus muutenkin terveen hevosen oloinen. No, omansa tuntee jälleen näköjään liian hyvin, epäilys laihtumisesta taisi siis osua heti oikeaan. Ikävä kyllä.
Toivon niin koko sydämestäni, että Salama toipuu tästä. Tulee pitkä yö ja huominen - minulle nimittäin.
No voihan pirskatti! Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen.
VastaaPoistaNo niinpä. :/ Lähdin vielä töistäkin ajoissa, että ehditään hakemaan Paimiosta satuloita. Noh, onni onnettomuudessa, että tulin ajoissa, kaikki muu on toissijaista.
PoistaMinäkin toivon, että oli eka ja vika laatuaan tällä hevosella tämä. Vika lähinnä sillai, ettei moista tarvitsisi seuraavaan 30 vuoteen potea.
Mun varsa kuoli viime syksynä samasta syystä - matojen joukkokuolemaan madotusta seuraavana päivänä. Kiiltäväkarvainen, lihaksikas, hyvinkasvanut, säännöllisesti madotettu puolivuotias. Peukut pystyyn että tuleva yö tuo teille tullessaan ämpäreittäin matoja, etteivät ole pakkautuneet suoleen niin pahasti kuin meidän varsalla. Onneksi teillä on sentään aikuisen mitoissa oleva hevonen - ja suoli - pikkuvarsalle kun tuo tila muodostui kohtalokkaaksi.
VastaaPoistaMuistan tämän teidän tapauksen. :(
PoistaMeidän on Salaman kanssa vain selviydyttävä. Traikku on auton perässä varmuuden vuoksi. Parin tunnin välein käyn sitä katsomassa. Tällä hetkellä ruuna on kovin reipas, mutta se voi hyvin olla ohimenevää kipulääkkeen vuoksi. Jos huomenna aamupäivällä on kaikki ok, voi huokaista helpotuksesa.
Voi kurjuus! :( Toipumisia Salamalle!
VastaaPoistaMinulle tuli viime talvena myös olo, ettei lantanäytteisiin ole luottaminen, kun ensin meillä hoidossa ollut tamma ähkyili ja sitten vappuna Popi, jolla tuli sitten kakan mukana se ihme klöntti, jonka epäilin olevan kuolleita matoja. Lantanäytteissä ei silloin mitään näkynyt ja loka-marraskuussa oli madotettu kuten eläinlääkäri kehotti. Tarha siivotaan täälläkin päivittäin, että ei pitäis olla siitä kiinni.
Nyt mietinkin, että taidan madottaa nuo säännöllisesti neljästi vuodessa (Jipun ehkä vielä useammin) ja toivoa että epämääräiset ähkyt pysyvät loitolla.
Pelottavan monelta olen kuullut samaa. :/
PoistaHeisimadot eivät yleensä näy lantanäytteessä ja ilmeisesti aiheuttavat melko usein ähkyjä, siksi niitä vastaan pitää kaikki hevoset madottaa syksyisin. Tsemppiä Salamalle ja voimia omistajalle, toivottavasti yö menee rauhallisissa merkeissä.
VastaaPoistaHeisimadot ovat myös juurikin nuorten hevosten vaiva. :( Liekö Salamakin saanut niitä tuliaisina kevään reissuilta, mene ja tiedä.
PoistaNyt on vain pääasia, että huominen on hyvä huominen. Sen jälkeen sitten arvaillaan loput. Kiitos sinulle kommentistasi!
Juuri samaa olin tulossa sanomaan kuin Noora yllä, talvella juuri Hyvinkään klinikan ell Jonna Jokisalon luennolla painotettiin sitä, että melkoinen tuuri saa olla, että juuri siinä sinun keräämässä kakkakikkareessa on se juuri tänään ulos tullut heisimadonpätkä :(
VastaaPoistaSalamalle tsempit, eiköhän se tuosta ihan tuossa tuokiossa ole taas palloa pelaamassa!
Näinhän se on. :(
PoistaPoju on vähän äkäinen, kun pitää paastota aamuun asti... Hirveä nälkä sillä! Käyn heittämässä sille yön mittaan vähän heinää aamua kohden, jotta pysyy nahoissaan. Äsken siellä jo kolisutteli ovea ja kertoi, että on epäreilua, et kaverit syö ja hän ei saa mitään. ;)
Voivoi, säikähdin heti otsikkoa! :( Onneksi teillä ollaan jo parempaan päin! Minä olen näitä juttuja lukiessa tullut siihen tulokseen, että madotan jatkossakin hevoseni ihan normaalisti. Mihinkään näytteisiin en usko.
VastaaPoistaEt ole ihan ensimmäinen, joka toimii samoin. Itse en ota enää mitään riskejä. :( Varsinkaan näiden nuorten kanssa. Jo pelkästään eilisen päivän aikana sain kuulla ihan tarpeeksi monta surullisesti päättynyttä tarinaa aiheen tiimoilta.
PoistaMä olen kans "tapellut" viime talvena ja keväänä eläinlääkäreiden kanssa hevosten madotuksista, kun eivät meinaa antaa lääkkeitä ilman kakkapalleroiden tutkimista. Mä kävin myös Jonna Jokisalon luennolla ja se sai kyllä vakuuttamaan, että kyllä hevoset on madotettava säännöllisesti näytti tulos mitä hyvänsä. Ponilla ei ollut talvella matoja, mutta keväällä oli; joten se jäi talvella madottamatta (olin kyllä varma, että jotain sillä oli talvellakin). Nuorukaisella oli sekä talvella, että keväällä ihan reippaammanlaisesti. (Meilläkin tarhat ja karsinat pidetään puhtaana.) Molemmat saivat eläinlääkäriltä keväällä vääriin matoihin tehoavaa lääkettä (mainitsin kyllä matolajin), joten siitä ei ollut tehoa. Tuli vähän hintavaksi lähetellä palleroita ja ruinailla lääkkeitä.. Tuo talvi ja kevät oli niin sekavaa madotusten kanssa, että jatkossa pidän pääni ja madotan säännöllisesti ja harkitusti lääkettä vaihdellen ja otan vain näytteitä, jos epäilen, ettei madotus ole tehonnut. :) Onneksi Salaman vointi näyttää jo hyvältä!
VastaaPoistaMeillä on tasan kerran löytynyt lantanäytteestä pieni määrä madonmunia... Ja niitä näytteitä on kuitenkin kerätty jo useammat?! Tosin nämähän ovat madotettu nuoren iän vuoksi useammin kuin vanhemmat hevoset.
Poista