Ponipuuhaa

Pikku-Duke on ollut vähän surkeana, kun sillä ei ole kaveria kiusattavana. Siispä päätin keksiä sille vähän aktiviteettia: Ensin höyryt pois liinan päässä ja sen jälkeen vähän aivojumppaa poniagilityn merkeissä. 

Vaikka itse sanonkin, niin aika hienossa kunnossa tuo ponipoika tällä hetkellä on. Nyt täytyy jotenkin pitää lihaskuntoa yllä syksyn näyttelyä ajatellen, yksin tarhassa heinäkasan äärellä ahkeralla treenillä saavutetut lihakset tuskin pysyvät.

Pienen hikijumpan jälkeen oli Duken toisen agilityoppitunnin vuoro. Jo tutun renkaan lisäksi esteeksi laitoin pienen kavaletin, mitkä ovat myös jo tuttuja Dukelle. Tähän malliin mentiin:


Salamallakin oli jänskä ilta. Sovitettiin sille sen uusia kylmäyssuojia. Kuvan ilme varmasti kertoo Salaman mielipiteen niistä? Huomenna pitänee tuunata ne suoraan kintereen päälle kiinni, kun valuvat alas Salkun potkiessa niitä pois. Ideana olisi kuitenkin ensisijaisesti kylmätä kinner ja hankositeen yläosa.

Pahus tämmösiä. Ne ahdistaa!

Salama unohti kylmäyssuojien olemassaolon nurmikolla laiduntaessaan. Taas suojia poisottaessa se kertoi näppärästi potkien, että ne ovat tyhmät. No, oli miten oli, se saa nyt vain luvan tottua niihin, ne tulevat kuitenkin seuraamaan sitä loppuikänsä mukanaan.

Duken puuhia vakoilemassa.