lauantai 28. helmikuuta 2015

Tupla vai kuitti


Aina sanotaan, että ihminen on eniten tosissaan silloin, kun se vitsailee. Onko todella näin?

Viime viikkoina karu totuus (lue: todellisuus) on iskenyt vasten kasvoja kovemmin kuin koskaan. Onni isojen hevosten kanssa tuntuu unohtaneen minut ja oikeastaan kaikki tuntuu menevän pieleen, vaikka kuinka pyrin ikuisella optimistisuudella kapinoimaan takaiskuja vastaan. Salaman hankkarivamma viime syksynä tuntui olevan kohtalolta sellainen hauskaa vappua-toivotus ja vähän niin kuin viimeinen naula arkkuun. Ja miten niin halusin onnistua edes tämän kerran, tämän hevosen kanssa. Siihen perään vielä tapaus ruskea tamma kaikkien muiden heppahautajaisten ohella.

Olen tullut siihen lopputulokseen, että Salama saa olla. Nimenomaan olla: Se saa aikaa ja sitä hoidetaan kaikessa rauhassa, kunhan se vain pysyy järjissään. Kiire ei ole ja jokainen hyvä päivä sen kanssa on hyvä päivä, huonot sitten unohdetaan. Aika näyttää, mitä siitä tulee, jos on tullakseen.

Sen sijaan tallin muut hevosvoimat valjastettiin jälleen käyttöön ja voi sitä hyvänolon tunnetta, minkä pieni tarmokas shetlanninponi tarjosi tänäänkin! Isännän kanssa käytiin nimittäin poniajelulla. Siitä se idea sitten lähtikin ilmoille ihan vauhdilla - asia, josta olen täällä ennenkin "vitsaillut".

Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ainakin mahtavia tarjouksia!

14 kommenttia:

  1. Ponit on viisaiden kavioeläimiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Onneksi meidän kolmatta karsinaa ei ole vielä purettu...

      Poista
  2. Sulle tulee toinen shettis :) ne on kyllä parhaita riiviöitä! T. 2 shettistammaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinin poislaiton jälkeen sanoin, etten enää edes harkitse kolmatta hevosta. Ponista ei ollut puhetta... Ja sitäpaitsi, kun Duke ehkä aloittaa kisauransa tässä kohta, niin pitäähän Salamalla olla kaveri ja silleen..? Jonnekin valjakkoleirillekin olen harkinnut meneväni ja silloinkin olisi seuraponi kotipuolessa poikaa. Salama osaa olla nätisti yksin esim. Duken lenkkien ajan, mutta eihän se pidemmän päälle fiksua ole, laumaeläimiä kun ovat. Itsellä olisi rauhallisempi mieli, kun kotona olisi seuralaispalvelu kunnossa.

      Ja sitten on se toistaiseksi kaukaisin haave: Parivaljakko olis kiva.

      Aikas jännittävän tästä tekee se, että tarjolla olisi aika kisakireä tyyppi. Ei mikä tahansa poni. ;)

      Poista
  3. Lisää poneja! Poneja ei voi koskaan olla liian monta, vai voiko? ;) Täälläkin haaveillaan parivaljakolla viilettämisestä pitkin peltoja mutta nyt on hyvä sanoa, että enempää ei ole aikaa kun naapurin rouvalta sain jo toisenkin ratsastettavan. Eiköhän nää 4 kaviokasta nyt riittäis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluaisin niin ratsastamaan... Omalla hevosella ennen kaikkea. :( Onni ei vain tunnu olevan myötä. No, Salamalla voi kävellä sen mitä uskaltaa, heh. Viimeksi edellispäivänä talutin sitä ensin 20min, jotta rauhottuisi ja pääsin lopulta viideksi minuutiksi selkään. Oujee.

      Poista
  4. Voi että, innolla odottaen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös... :) Tämän asian kanssa ei onneksi tarvitse kiirehtiä. Pojilla on kuitenkin hokit vielä alla toistaiseksi ja Salaman tilanne on vielä sen verran epävakaa, ettei turhia riskejä kannata nyt ottaa. Veikkaan pienen ponin aiheuttavan kuitenkin pientä sekamelskaa alkuun... ;) Kesäaikaan tämmöiset jutut ovat helpompia hoitaa, kun on laidunta ja silleen.

      Poista