Ei ole uuden oppiminen helppoa, mutta matka kohti kepeitä askelia voi kaikesta huolimatta olla hauskaa.
Et voi tietää, miltä sen oikean fiiliksen pitäisi tuntua, jos et ole koskaan kokenut sitä. Tänään sain ohjasajotreeneihini ihan uutta puhtia, kun ääreisihana, kiltti ja kärsivällinen Sarin Kira-tamma toimi oppimestarinani. Aivan mahtavia ahaa-elämyksiä!
Suosittelen jokaista kokeilemaan: Ota tunti tai kaksi aiheesta, mikä on sinulle vieras. Olkoon se sitten maastakäsittelyä, ohjasajoa, kouluratsastusta tai jotain ihan muuta. Koe se fiilis, kun palaset loksahtelevat kohdilleen ja kokonaisuus hahmottuu. Mieti, millainen oppija olet ja miten itseäsi voisit kehittää. Mukavuusalueen rajoja kannattaa todellakin venyttää, jos siihen on mahdollisuus.
PS. Kuvissa Duke-poni heti testaamassa tänään opittuja taitoja. Muutama väistöaskelkin sieltä löytyi - kohta tämä menee piffit ja paffit, lupaan sen! :D
Ihana Kira on opettanut minuakin, irtojuoksutuksessa ja olenpa päässyt ohjaamaan sitä vaunuistakin käsin. Varsan kanssa on vaikeampi oppia, kun kumpikaan ei ihan tiedä, mitä haetaan. Mutta opetusmestarin kanssa saa sellaisia ahaa-elämyksiä, että oksat pois.
VastaaPoistaNiin totta. :)
PoistaTuli samalla eilen ikävä enkelihevosiani Tomppaa ja Hennua. Nyt on taas motivaatiota opettaa näistä teinihevosista yhtä kivoja. :)