lauantai 28. maaliskuuta 2015

Mustia pilviä


Mustat pilvet eivät tämän yhden hevosen päältä pois lähde. Ajattelin ensin, etten kirjoita tänne mitään, mutta...

Kaikkeni olen tehnyt, parhaani olen yrittänyt, parasta olen toivonut ja pahimpaan varautunut, mutta silti aina käy näin. Tarkkaan olen toimintapojani miettinyt, tarjoamaani hoitoa tarkastellut ja virheistäni oppinut. Aina ensin on iloa, sitten kasapäin murhetta.

Vakavin miettein mennään viikonlopun yli. Salaman otj vuohinen on toista päivää ihan limppu - tämän kerran toivoisin sen niin olevan ihan tavallinen imppari, mutta oireet eivät ainakaan ihan klassisimmat ole. Ikävä kyllä oireet viittaavat yhteen vanhaan tuttuun juttuun. Pettymyksestä turtana olen kylmännyt jalkaa ahkerasti useamman kerran päivässä. Ruununrajassa on pienenpieni pinnallinen haava, jonka se sai kengityksestä viikko sitten (vetäisi jalan maahan naulojen ollessa pystyssä ja tökkäsi takajalat yhteen) ja onhan se sääri klipattu, mutta mikäli todennäköisyyslaskelmiin on uskominen, ei imppari tunnu edes ajatuksena kovinkaan todennäköiseltä. Jännetupitkaan eivät näin massiivista turvotusta aikaiseksi saa.

Kaikesta huolimatta toivoisin, ettei vielä ole tämän hevosen aika lähteä. Silti sekin vaihtoehto on aina muistettava, mutta ainakin toistaiseksi itse hevosen mieli on yhtä kirkas kuin kesäpäivä.

38 kommenttia:

  1. Voi ei! :( Toivottavasti nyt ei olisi pahinta, tsemppiä Salamalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. Sitä lopullista takaiskua odotellessa - ei tätä hyvää tuuria voinutkaan taas kauaa kestää.

      Poista
  2. Mainitsit edellisessä postauksessa että hevoselle oli suunniteltu jo edellisellä klinikkakäynnilläTildren hoitoa. Jos nelivuotiaaksi kääntyneelle suokille joudutaan tekemään niin rankkoja toimenpiteitä, saattaa yksi turvonnut takanen olla pienin hevosen huolista. Koittakaahan jaksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä suositeltiin siihen nokkamuodostumaan, jotta kinner ei kipeytyisi enempää. Siihen päälle vielä huonoasentoinen jalka, se ei kummempaa tarvitse ottaakseen osumaa. Toinen ell taas sanoo, ettei sitä suositella kasvavalle, joten en ole asiaa vielä sen enempää ajatellut.

      Voi olla, että peli on jo menetetty, en jaksa vielä ajatella sitä sen enempää.

      Mitään muuta kummempaa tässä sille ei ole tapahtunut, vain klinikalla juoksutettiin ihan puhki pari viikkoa sitten. Muuten on vain kävellyt ja ottanut iisisti.

      Poista
  3. Voi kurjuus.. Tsemppiä ja paranemisia Salamalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta todella toivon... :/

      Mutta jollekin vastaavassa helvetissä painivalle kylmäysvinkki: Jalka viilenee tehokkaammin, kun sitä kylmää 10min pätkissä yhtä pitkän tauon kera kolme - neljä kertaa peräkkäin 1-2h välein. Tässä kenttäkokeilussa käytössä jääpalapussi + pinteli.

      Poista
  4. Voi surku. Mutta ihan hyvin se voi kuitenkin olla imppari. Toivotaan, että olisi. Epäreilua, miten paljon yhtä ihmistä ja yhtä hevosta koetellaan, jaksamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, mutta ei tämä ikävä kyllä impparilta juuri näytä. :(

      Poista
    2. Kieltämättä ei ole kovin impparimaisen näköinen turvotus. Kunpa nyt olisi vain joku mysteerijuttu eikä mitään vakavaa. Niin epäreilua, että parhaus ja terveys eivät tunnu mahtuvan samaan eläimeen.

      Poista
    3. Parin päivän jälkeen kuulumisia: Turvotus laskee liikkeessä, sisäpuolella edelleen kosketusarka kohta, ei kuumotusta, ei ontumaa. Välillä potkiskelee ja takajalan kylmäys on aika haastavaa just nyt. On ihan kypsä nyt, kun näkee mut, tietää että kopeloin sitä jalkaa. :D

      Poista
  5. Täältä myös lämpimiä ajatuksia. Voimaa ja viisautta isojen asioiden edessä sinulle. T: Pipo-Onnipoikalainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos... Vain hevosihminen voi ymmärtää, miten matalaksi tällainen mielen saa.

      Poista
  6. Voi kurja. :( Miten voi nuoren hevosen tie olla näin kuoppainen? En tiedä olisinko itse sun tapauksessa jo luovuttanut vai taistelisinko samalla sitkeydellä. Tuntuu aina tosi pahalta vaikka Jipulla olisi joku pikkujuttukin huonosti, kun se on niin nuori ja on kaikkia tulevaisuuden suunnitelmia mielessä ja ja ja... Mutta teitä kyllä koetellaan ihan tosissaan, kun ajattelee miten monta hevosta oot joutunut "hautaamaan" viime vuosina. Minulta olisi varmaan mennyt usko jo koko rakkaaseen harrastukseen. Sitkeästi oot jaksanut Salamaa parannella! Toivottavasti selätätte tämänkin jalan turvottajan, mikä se sitten onkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisinko, että riippuu niin hevosesta. ;) Joku varmasti miettii tässä kohtaa, että pistäisi jo tuon elukan pois ja vaihtaisi pitsinnypläykseen, mutta tässä hevosessa on se jokin suuri voima, mikä pyytää jatkamaan.

      Joka kerta tosin olen miettinyt, että eihän hevonen ole liian kipeä elääkseen, mutta toistaiseksi elämäniloa piisaa. Tämän olen aina pyrkinyt miettimään ulkopuolisen silmin, jos näin voi sanoa. Tuntuu myös hullulta pistää nuori hevonen pois, kun tähän asti vaivat ovat olleet kyllä runsaslukuisia, mutta parannettavissa.

      Tiistaiksi sain eläinlääkäriajan, joten siihen asti kärvistellään.

      Poista
    2. Niin varmasti riippuukin. Ja tarkennan, etten tarkoittanut ajattelevani, että sun pitäis jo heittää pyyhe kehään - päin vastoin! Olet ihailtavan sitkeä. :) Jaksamista sinne!

      Poista
    3. Juu, ymmärsin... :) Joskus ehkä olisi helpompaa luovuttaa, mutta se katumuksen määrä kasvaisi tässä kohtaa sietämättömäksi. Vielä taistellaan.

      Poista
  7. Jos se olis kuitenki vaan naulanpistohaava ja tökännyt luuhun asti. Älä heitä kirvestä kaivoon kun kattelet nyt ihan rauhassa ja soittelet ab kuuria eläinlääkäriltä. Ei kannata niin raivolla kylmäillä, anna sen hevosen vaan liikkua omaan tahtiin mahdollisimman paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ti käydään klinikalla, on toiselle ponille kontrolliaika varattu myös, joten samalla menee pläsipääkin... :)

      Jätin sen nyt varuiksi sairastarhaan täksi päiväksi, huomenna uusi arvio. Ei onnu eikä lepuuta jalkaa ylenmäärin, mutta välillä potkiskelee taakse sillä. Ei varsinaisesti puristusarka, mutta sisäpuolelta kipeämpi. Inhoaa kyllä vettä jalassa muutenkin, joten ihan täydellinen kivunarviointi tässä kohtaa on vaikeaa.

      Poista
  8. Todella paljon jaksamista täältäkin, isoja iloja seuraa aina suuret surut, ainakin näin olen itse sen joutunut kokemaan.

    Ymmärrän miksi jaksat vielä taistella Salaman vuoksi, se on niin hevosesta kiinni. Toisten vuoksi sitä on valmis antamaan vaikka oikean kätensä. Mulla on myös yksi tamma, jonka kanssa on käyty todella syvissä vesissä, ja taisteltu kuoleman porteilta takaisin elämään jo muutaman kerran. Se hevonen on vaan niin tärkeä, että siinä kohtaa tehdään kaikkemme, vaikka jonkun muun hevosen kohdalla olisi järkevämpi jo luovuttanut.

    Muista vaan itse lanseeraamasi ajatus; niin kauan kuin se on elossa, on toivoa. Se toivottavasti sopii tähän tilanteeseen edes vähän tuskaa helpottamaan.

    Laitilan kööri pitää peukkuja ja kavioita pystyssä ja ristissä ja miten ikinä päin hyvän onnen vuoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari jälleen kauniista sanoistasi! Kaksi päivää pidän itseni kiireisenä, niin voin sitten tiistaiaamun hermoilla rakkaan Salamani kohtaloa varmaan taas koko kropalla...

      Tässä vielä yksi kuva tämän hetkisestä murheesta.

      Poista
  9. Tsemppiä! Toivottavasti ei ois vakavaa. Omalla hevosella vastikään olkavarren tulehtunut haava ja siihen kehittynyt mätäpaise aiheutti kolmijalkaisuuden. Todella karmivasti ontui, jalka vaan riippui mukana. Olin jo varautunut kuoppaamaan sen. Luulin, että murtuma tai jotain muuta peruuttamatonta, mutta kun mätä saatiin pois ja haava parannettua niin soiva peli taas. Mutta se huoli ja epätietoisuus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kuulostaa pahalta. :(

      Salama ei varsinaisesti ontunut, asteli vaan hieman epämääräisesti tuon jalan kanssa kentällä. Kovalla pohjalla parempi eli liike suora. Luulin ensin sen olevan kinner- tai polvivaivaa, mutta eilen vuohinen sitten turposi tuollaiseksi kuin edellä olevissa kommenteissa näkyy. Parin viikon takaisella klinikkareissulla otj oireili hieman, lähinnä säästeli sitä. Jalka ultrattiin ja sieltä ei löytynyt mitään. No, tiistaina tosiaan ollaan viisaampia.

      Poista
  10. Miten voikin nuorelle hevoselle kremppoja kertyä! Tosi epäreilua ja harmittavaa. Eihän siitä nyt ihan ravikuningasta ole suunniteltukaan niin voiko olla liikaa pyydetty että pysyis nelijalkaisena ja harrastuskuntoisena?
    Voimia teille ja toivotaan parasta klinikkareissun osalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Toivon niin, että Salama voisi olla meidän lemmikki ja harrasteratsu, muuta en vaadi.

      Taisi se 2-vuotiaana saatu tälli olla astetta isompi tai ainakin seuraukset melkoiset. Harmi.

      Poista
  11. Voi että Marjut, todella kurjaa. Oisi suonut jo teille hyvän kauden ja pitkän sellaisen. Salama kuuluu varmasti niihin erikoislaatuisiin hevosiin, joiden takia haluaa taistella, ja sinä olet tehnyt varmaati kaikkesi ja sen ylikin, enempään ei kukaan pysty. Toivottavasti olis vaan joku turvotteleva haava. Pidän peukkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa. Briiffasin jo luottolääkäriä, parempi tarkastaa kuin katua.

      Poista
  12. Kyllä tuntuu niin kurjalta teidän puolesta. olet niin kovasti Salamaa hoitanut ja varmasti olet äärimmäisen tarkka ja huolellinen sen kanssa. Siitä ei varmaan kukaan pääse sanomaan että huolimattomuuttasi se oireilee. Kovasti tsemppiä nyt teille ja jaksamisia näiden murheiden alhossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irkku! Ehkä jopa liiankin tarkka... Sit kun yrität, että vähän itse relaat, niin joku paikka pamahtaa. Joko itsellä tai hevosella... :(

      Poista
  13. Voi ei, ei ole kertakaikkiaan todellista :( Hurjasti toivonkipinöitä matkaan klinikkareissulle, ja jospa se olisi jotain harmitonta ja helposti hoidettavissa! Tsemppiä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon myös... Nyt jalka oli lähtenyt jo hieman sulamaan, mutta sellainen hankkarimainen turvotus siinä on ja pysyy. Ei ollut niin kosketusarka enää tänä aamuna kuin eilen.

      Kävi mielessä kaviopaisekin, mutta jollain tapaa hevosen pitäisi sitten ontuakin... No, eiköhän tämäkin poissuljeta ylihuomenna.

      Poista
    2. Mulla kävi mielessä puikkoluu kun näin kuvan. Tsemppiä klinikalle, toivotaan nyt ettei olis mitään vakavaa.

      Poista
    3. Pyörittelin sitäkin ideaa, varsinkin nyt kun jalka on vähän sulanut... Iltapäivällä ollaan ehkä viisaampia. Paniikkikerroin joku 5604 nyt, en voi lähestyä hevosta ennen kuin H-hetki koittaa. :D

      Poista
    4. Varmaan ihan jäätävä fiilis tällä hetkellä. Koita kestää.

      Poista
    5. Se odottaminen... Voi että, se on kauheaa - oli kotiintuomisina sitten hyviä tai huonoja uutisia.

      Poista
  14. No voi harmin paikka. Todella ikavaa eta on noin paljon vastoinkaymisia. Itsellani on 3 vuotias jota juuri koulutetaan satulaan ja kieltamatta on vahan sydan kurkussa olo etta koskakohan se teloo itsensa, luojalle kiitos koko varsa aika mennyt ilman minkaanlaisia kolhuja Hevonen on kylla niin hauras elain. Toivottavasti asia selviaa pian etta voit tehda paatoksia ja elaa eteenpain. Tsemppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Tätä tämä on, elämää veitsenterällä ja vielä vapaaehtoisesti. Aikamoinen harrastus :)

      Poista
  15. Toivotaan ettei ole vakavaa :( tuli mieleen yksi kerta kun hevosella pamahti yhtäkkiä kauhea turvotus jalkaan. Johtui lopulta rivistä jota oli ihan minimaalisen vähän (pari pientä rupea) ja ihan hassussa paikassa. ihmeteltiin ihan että voiko muka olla noin pienistä ruvista johtuvaa mutta oli se. Jos Salaman jalkakin on klipattu niin iho voi olla herkillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävi tuokin mielessä, tuossa jalassa kun on arpia ennestään jo vaikka muille jakaa... Pyörittelin kaikki mahdolliset ja mahdottomat visiot mielessä. Sillä oli 1-vuotissyksyllä vaikea kurarupi, mikä alkoi tuosta otj:sta ja levisi siitä eteenpäin koko vartaloon. No, ehkä syy selviää ylihuomenna, ehkä ei.

      Poista