sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Ystävyys on katsomista samaan suuntaan


Hevosissa parasta on se, että ne eivät tuomitse, ne eivät moiti tehdyistä tai tekemättömistä teoista, ne vain ovat ja elävät tässä hetkessä.

Siitä voisi itse kukin ottaa mallia. Aina.

Pinkkitakin ohi ei saa mennä, tietää Salama.
Suunnanvaihdos.
Tässä neuvoteltaan vauhdista. Toinen haluaa eteen, toinen taakse.


Tänään pojat kävivät pienellä metsälenkillä tien toisella puolella. Se jäi tyngäksi ihan tarkoituksella, mutta Salama käyttäytyi vallan hyvin. Tutustui jopa metsästäjiin ja niiden pyssyihin. Duke oli henkisenä tukena, joten Salamalla riitti rohkeutta vaikka muille jakaa. Tällä kertaa asfalttitiekään ei ollut ongelma, tosin yhtäkään autoakaan ei nähty lähietäisyydeltä. 

Lenkin jälkeen Salama sai kipittää liinan päässä. No, se kävi vähän kuumana ja veti ihan läskiksi koko homman. Ei se ainakaan selvästi onnu. Loppuun vähän talutusharjoituksia eli perus-maastakäsittelyjuttuja. Tyypille tuli oikein hiki, joten se sai suorittaa oikeat loppukäynnitkin, ehkä ensimmäistä kertaa eläissään. Ruunaska rauhoittui lopulta, joten se pääsi päiväheinille oikein hikiloimen kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti