Taivaankannen värikirjo

Aamuvuoropäivät ovat minuuttipeliä, jos näin talviaikaan haluaa nähdä auringon. Sunnuntain kävelytys tapahtui Duken johdolla hiekkalaatikolla pinkin taivaan alla. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, Duke on paras kävelytyskone Salamalle. Taas yksi sulka lisää Duken hattuun! Jos sillä sellainen olisi, olisi hattu pian aika tiuhassa sulkia. ;)

Salama on vihdoin hoksannut, ettei Duke ylety ihan minne vain.

Jee, vapaus!

Seikkailu hiekkalaatikolla: Lelulta lelulle.

Tämä saavi on yksi suursuosikeista tällä hetkellä. 

Mutta tämä on edelleen ykköshitti.

Juuri kun ehdin kirjoittaa tänne blogiin itsesäälipostauksen, sain taas pienen, mutta suuren muistutuksen siitä, miksi tätä tehdään. Kun päästin pojat isoon tarhaan, tuli Salama oitis luokseni ja sanoi moi. Puhalsi kohteliaasti kasvoihin ja kysyi, mitä kuuluu. Se olisi ihan yhtä hyvin voinut lähteä pierupukkilaukkaa takavasempaan tai muuten vain vetää yrmyilmeen naamalleen ja ohittaa allekirjoittaneen mitään sanomatta. Mutku ei.

Herkkää.