"No niin kiltti ratsuni, mennäänpä kävelylle! Näytätkin tänään niin lunkilta."
"Minä muka? Olisi pari uutta moovia takataskussa, voin esitellä ne tänään, halusit tai et."
15 minuuttia myöhemmin möröt hyökkäsivät puuliiteristä, autokatoksen varjot yrittivät syödä pientä hevoslasta ja grillikatoksen takanakin vaani joku, ihan varmasti.
Tavoite oli kävellä, mutta päivän hallitseva askellaji meinasi olla koottu laukka, niin ratsain kuin taluttaenkin.
Eipä sillä, laukka tällä on tosi hyvä, mutta tänään oli totaalisen väärä päivä esitellä sitä.
Syvä huokaus. Hepalla perjantaifiilis, tai jotain.
Lopuksi jäähylle eli jalat pakettiin. Möröt seurasivat talliinkin, ihme veijareita.
"En minä nyt niin tuhma ollut." yritti Salama vakuutella. Etpä.
PS. Poikien toinen perjantaikälli: Koristeltu joulukuusi. Ensi joulun designia?
Kannatti jälleen unohtaa heinäverkko väärään paikkaan. Oli muuten tiukassa! |
Mikä Salaman kaulassa on? :O
VastaaPoistaKarvat ajeltu, jotta rauhottavan piikin sai klinikalla paremmin kohdilleen. Salama ei oikein tykkää neuloista, niin ei viitsi turhaan paksun villan läpi sörkkiä. ;)
PoistaHimpura näitiä 4-vuotiaita suokkeja, spöökkevirtaa löytyy: oma pipolaisonnipoikalainen tammani on harvinaisen rasittava, käynti on vaikein askellaji, kun tahtoisi päästellä... Kerran viikkoon, kun pääsee maastoon päästelemän jaksaa olla hetken, ihan hetken rauhallinen.
VastaaPoistaPlogiasi on mukava seurata, voimia ja jaksuja kuntoutukseen.
Kevättä kenties rinnassa? Salamalta lähti jo KAKSI karvaakin irti... ;)
PoistaNämäkin pöllöenergiat olisivat helposti selätettävissä sillä, että hölkkäillään vaan mörköjen ohi, mutta nyt se ei vaan meillä nyt käy. Ohjasajaen ehkä helpoin hallita just nyt, ratsain pääsee aina hiukan loikkimaan. Talutusjutuista en ees puhu tässä.
Kiitos kommentistasi! Iloisia hetkiä sinnekin junioriosastolle. :)