maanantai 17. helmikuuta 2014

Uteliaan elämä on aina täynnä elämyksiä


Niin hyvässä kuin pahassakin:

"Miksi sun hevoset ovat aina niin vaivaisia? Ei meillä ole koskaan mitään, ei tosin kyllä olla tutkittukaan."

Niinpä. Joku on vaan niin tyhmä, että vie hevosensa tutkittavaksi, kun hevosenomistajan tutka havaitsee jotain pientä ja epämääräistä. Yleensä se tutka on ollut oikeassa, joku toinen tosiaan kylmästi vain kohauttaa hartioitaan ja jättää tällaiset asiat huomioimatta. Tieto lisää tuskaa, mutta sellaista se elämä on. Onnellinen olkoon se, jonka hevonen saa 20 vuotta elää täysin terveenä ilman minkäänlaista vaivaa.

Sitten tämänpäiväiseen: Pojilla oli rokotus ja raspaus. Lisäksi katsottiin Salama liikkeessä läpi, ensimmäisen kerran sitten viime syksyn.

Hyvät uutiset: Dukella oli suussa kaikki ihan hyvin. Toinen sudenhammas on hieman kasvanut ja sijaitsee hieman sivussa, mutta sitä nyt seuraillaan ja se poistetaan tarvittaessa. Muutama pieni piikki jossain, takana pienet harjanteet, raspausväli siis pidettävä jatkossa lyhyenä.

Salamalla on jalkojensa puolesta vielä toivoa. Lisäksi sillä on paljon läskiä ja ylimääräistä virtaa. Niin ja hyvin kevyt takapää. Mitä tulee Salaman oikeaan takajalkaan - kristallipallo olisi kiva, mutta sen kestävyyden näyttää vain aika. Voi olla, että siitä tulee ihan kelpo jalka ja voi myös olla, ettei tulekaan.

Semi-huonot uutiset: Duke kaivannee kortisonia. Iho on täynnä pieniä näppylöitä, jotka kutisevat ja hilseilevät kovin. Poni pestään nyt pari kertaa lääkeshampoolla ja lääkitään sen jälkeen, jos shampoopesu ei auta.

Salamalta oli lisäksi yksi maitohammas haljennut, mikä luultavasti on aiheuttanut havaittuja ongelmia ruokailuun. Se on syönyt nyt viime aikoina vähän huonosti, lisäksi porkkanat tippuvat suusta välillä. Loput hampaasta irroitettiin tänään ja nyt suu toivottavasti tokenee kipulääkkeen voimin kuntoon.

Isot suunnitelmat nitkahtavat täten pienen kiepin eteenpäin. Enää sanoista tekoihin!

12 kommenttia:

  1. ajo-opetukseen; lähtee läskit ja tilalle lihasta =D

    VastaaPoista
  2. Kiva lukea näinkin valoisia uutisia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole vielä valoa nähnyt, mutta hyvä jos toivoa on. ;) Nyt on just huono jakso jalkojen osalta menossa, ikävä kyllä. Välillä on parempia jaksoja ja välillä näitä huonompia.

      Poista
    2. Mut ei kuitenkaan tullut suoraa tuomiota, että jalka ei tulisi kestämään.

      Poista
    3. Totta. :D Tässä on kaikenlaisia murheita päällä muutenkin, mutta eiköhän nekin selviä sen kuuluisan ajan myötä. ;)

      Poista
  3. Onneksi sentään on toivoa! Minä olen monesti miettinyt, että onko sellaisia terveitä hevosia oikeasti olemassa vai eikö niitä vain ole tutkittu tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään ole yhtäkään vielä tavannut. Ja kummasti joskus aika kultaa muistot. :D

      Poista
    2. Tokihan terveys on myös suhteellinen käsite. Esim. itseäni pidän ihan perusterveenä, vaikka jos rupeaa miettimään niin onhan tässä jotain pikku valuvikaa selässä yms. asioita, jotka pitää ottaa huomioon mutta jotka eivät koko ajan vaivaa.

      Poista
    3. Niinpä! Hyvinä päivinä itsekin unohtaa mm. ne älyttömät polvi- ja rannesäryt tai vastaavat, mitkä ajoittavat tuntuvat vievän hermot ja kaikki voimat. Ne vain ovat sellaisia asioita, joiden kanssa pitää oppia elämään ja olemaan, jos vaivat ovat sellaista laatua, että se onnistuu.

      Poista
  4. Se on juuri näin! Tieto lisää tuskaa ja tiedän ihan omasta kropastani että joka erikoislääkäri käyntikerta löytyy jotakin korjattavaa, parannettavaa yms...niin ihmisisssä kuin eläimissäkin on niin paljon "valuvikoja" rangan suhteen ja niitä kuuluisia maanantaikappaleita. Kun ei tutki ei tiedä. Tsemppiä kovasti ja häntä pystyyn... olet tehnyt varmasti parhaasi ja jos se ei riitä ei sitä voi muuksi muuttaa. Hyvät mahdollisuudet on varmasti työsi ansiosta ja huolellisuutesi ja sen että viet tutkittavaksi ja etsit vaihtoehtoja ja parannuskeinoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Aina löytyy jotain (ikävä kyllä) ja ne kaikki vaikuttavat aina vähän kaikkeen. Ikävä kyllä. :D

      Hankkarivaivat ovat todella pitkäaikaisia vaivoja, nyt on vasta 6kk takana ja takaiskut kuuluvat asiaan. Harmi, että juuri nyt piti tulla huonompi kausi. :( Tässä mielentilassa siitä jalasta löytää koko ajan uuden lämpimän kohdan ja/tai jonkun muun sinne kuulumattoman patin.

      Nyt on kuitenkin otettu uusi ase käyttöön, tilauksessa niveliä tukevia yrttejä, joita en ole aiemmin viitsinyt/uskaltanut antaa. Nyt kokeillaan pirunkouraa pienellä annoksella, ensin kuitenkin hieman pidempi kipulääkekuuri, koska se on nyt jostain kipeytynyt taas kauttaaltaan. Suu oli ainakin tosi kipeä, sen huomasi nyt näin jälkeenpäin tosi hyvin... (mutta kenelläpä ei, jos hammas on halki ja sen alle kerääntyy mätää jne.)

      Eläinlääkärin sanoja vapaasti lainaten: "Eihän se mikään hyvä jalka ole, mutta ei siinä mitään sellaista pitäisi olla, mikä ei voisi parantua."

      Poista