Kenguruloikkaa ja kuva-arvoituksen vastaus (kuvia)

Nyt on juuri se vuodenaika, kun kaikkialla näyttää niin ankealta ja kälyiseltä. Hevoset näyttävät ihan koinsyömiltä (ihan ilman väiveitäkin, onneksi) ja piha on veden ja mudan vallassa. Ainut lohdutus on se, että tällä kertaa parempaa on luvassa kevään ja kesän lähestyessä kovaa vauhtia. Onni on myös hyvin salaojitettu kenttä (mikä helpotuksen huokaus, kun se joka kevät näyttää imevän vedet itseensä kuin taikaiskusta...), jonka pitävällä pohjalla on ihanaa kirmailla ja purkaa energiaa! Se on muuten ihana ääni, kun kaviot tepsuttelevat sopivasti märällä hiekkapohjalla. Villillä mielikuvituksella voisi kuvitella hevosten laukkaavan pitkää merenrantaa harjat hulmuten auringon laskiessa horisontin taakse - todellisuudessa merenrantamielikuva ei ole kauhean kaukaa haettu, voin joku päivä havainnollistaa tätä kuvaamalla meidän pihan tulvatilannetta.

Sulkku-Salkku kera kampauksensa.

Liukuvärjätty Dyyk.

Ponin reipas ravinäyte.

Sulkku esittelee nyt vähän kevätjuhlaliikkeitä...

Kiihdytys

Ylämäki

Epämääräinen pukki

Suomalainen capriole (tai sen etupainoinen yritys)

Jaiks, miten nämä jalat taas asettelisikaan...

MISSÄ sen kaula on?! Taisi pullahtaa mahaan...

Ponyn omat kreisimuuvit.

Neuvonpitoa pallon kanssa.

"Älä mulle ala."

Salkulta vielä sievää laukkaa.

Niin just.

Laitoin eilen pojille ensimmäisen satsin Coopersectiä. Duke ei ollut siitä moksiskaan, mutta Salamalla oli taas pientä kriisinpoikasta kehitteillä, kun valelin ainetta kaulaan ja pepun päälle. Loppuillan se oli ihan kuin haavanlehti, sätkyi jokaista kosketusta ja silmätkin taisivat pyöriä päässä tavallista kovemmin. Miten niin herkkä?! :D Salamahan on mun oma hedelmäpeli, välillä kaikki on todella jees ja välillä vähemmän jees. Tänään se on kutissut tavallista kovemmin ja kaulassa olevat hilselaikut suorastaan tippuvat isoina laattoina pois. Varmasti inhottavan  tuntuista...

PS. Tässä muuten eilisen kuva-arvoituksen vastaus: Hämäävä shettissiluetti oli kuin olikin Salama ihan itse.