Kuten viime postauksessa jo totesin, Hänen Korkeutensa voi hyvin ja pirteästi. Nyt yksi juttu on lisäksi testattu; Duke pysyi sairastarhassaan 1,5 viikkoa.
En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun menet pimeään talliin illalla ja jostain sieltä kuuluu kova rouskutuksen ääni. Valot päälle ja varovainen kurkkaus äänen suuntaan - karsinasta löytyy kuin löytyykin Duke! Kerrottakoon taustatietona, että pimeys ei ole allekirjoittaneen suosikkijuttu lainkaan.
Pedantille ponille talviaikaan siirtyminen tuotti ilmeisesti elämää suuremman kriisin.
Illan pimeydessä kävi ilmi, että ranttaliksi on todella pistetty:
Eipä sillä, isännän mielestä tämä oli hauskaa. Ihan en allekirjoita sitä - sen sijaan korjasin koko höskän ja paransin entisestään sähkön kulkua. Nyt sopii yrittää uusiksi.
No, onhan tuo 1,5 viikkoakin jo aikamoinen saavutus Dukelle! Mä alan myös epäillä diagnoosia, niin pirteältä poni vaikuttaa! Tsemppiä tulevaan ell-kontrolliin.
VastaaPoistaSari
Olin itsekin yllättänyt moisen pitkästä ajasta!! :D
PoistaKiitos tsempeistä, niitä todella tarvitaan... Polvi ei ole onneksi reagoinut ainakaan huonolla tavalla nähin ponipojan seikkailuihin, eli melko isokin toivo elää taas. Käyttöponiksi tuskin siitä on, mutta seura-lemmikkiponiksihan se olisi mitä mainioin. Pääkin kestää niin sanotusti jouten olon, kunhan on ruokaa ja kavereita.