perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kuka muu muka


Allekirjoittanut on miettinyt Kultimurunsa koulutusstrategiaa viime päivinä oikein perusteellisesti.

Tällä hetkellä Ruuna Reipas on iloinen esikoululainen. Omistajansa saa olla kaikesta huolimatta tyytyväinen työnsä tulokseen: Selkäännousut sujuvat hyvin, käynti ja ravi sujuvat kentällä ja maastossa. Salama sietää tuntuman, tietää pohjeavut ja omaa toimivat jarrut. Eteenpäinpyrkimus on parantunut kerta kerralta kasvavan itsetunnon ja kohenevan kunnon myötä. Ruuna tulee joka kerta tarhassa luokse ja lähtee reippaasti töihin rapsutuksista nauttien. Pieni pyöreä-näkkileivälläkin lienee oma tehonsa. Yhtä kaikki, Herra Hevonen on yhteistyöhaluinen ja rento. Pääsääntöisesti.

Allekirjoittanut huomasi kuitenkin yhden jutun itsessään. Ratsastustaukoa on ollut ja vaikka ideat kaikkeen ovat kirkkaana mielessä, on istunta karsea ja kädet elävät ihan omaa elämäänsä. Allekirjoittanut on myös tälle hevoselle liian kiltti, mutta sekin on taas asia, mihin tarvitaan ulkopuolinen auktoriteetti. Siispä me tarvitsemme valmentajan. Eikä oikeastaan haittaa yhtään, jos joku pro ratsastaisikin Salamaa aikanaan vähän enemmänkin. Se tekee hevosellekin hyvää: Vain yhden ratsastajan kanssa hevonen oppii ratsastajansa heikkoudet ja pääsee tietyissä asioissa aina helpolla. Siksi meillä on nyt jo remmissä vanha tuttu Anni, josta pidetään kynsin ja hampain kiinni. Voidaan sitten maastoilla vuorotellen Salaman kanssa ja rakentaa sille peruskuntoa. ;)

Se sopivan koutsin löytäminen onkin sitten oma juttunsa. Etsintä ja pohdinta on alkanut, eikä valmista ole vielä tullut. Pari potentiaalista ideaa on jo mielessä, mutta katsotaan niitä sitten syksyllä tarkemmin. Siihen asti lomaillaan ja humputellaan, se me osataankin jo aika hyvin.

Oikeastaan on aika jännittävää, että vihdoin voi vähän suunnitella tällaisiakin asioita. Se tuntuu jopa vähän epätodelliselta - kuplamuoviin kääriytyminen, kylmäyssuojat ja klinikkareissut kun ovat vieneet paljon aikaa teinihevosen elämästä tähän asti.

Aika näyttää, mitä mikäkin raaja kestää ja mitä paljon potentiaalia sisällään pitävästä Ruuna Reippaasta oikein kuoriutuu.


PS. Hyviä ehdotuksia ratsuttaja-valkkuihmiseksi saa heitellä. Muutama on jo mielessä, mutta kaikille ideoille olen avoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti