Silloin, kun aiemmin kroonisen hankala ja syntymässään säikähtänyt suomipoika onkin se, joka mennen tullen lastataan traileriin ensin ja kävelee suosiolla suoraan koppiin. Silloin, kun aiemmin ajoittain arvaamaton suomipoika on se, mitä seurataan pelottavaan paikkaan ongelmitta. Silloin, kun kaikki vaan sujuu.
Pakko sanoa, Salama on aika muru ja nykyään vallan kiva käsitellä. Se muuten juo kahviakin, jos sitä tarjoilee lusikalla suuhun. Avaimetkin se syö, jos mahdollisuus tulee. Osaa se olla tuhmakin, mutta se hänelle sallittakoon: 90% ajasta se käyttäytyy jo kuin kunnon hevoskansalaisen kuuluukin.
Siitä päästäänkin sujuvasti "joulukuun terveysuutisiin", kun perjantaina kontrolloitiin Ruuna Reippaan hengitysteiden tilaa. Yskää on edelleen ja keuhkoputkissa on paljon juoksevaa limaa. Kortisonikuuri jatkuu nyt kolme viikkoa. Joulun jälkeen sitten uusi kontrolli, jospa viheliäs pöpö vihdoin saisi kyytiä. Pitkä kortisonikuuri jännittää, mutta riski on otettava.
Kerroin siinä myös Salaman taipumuksesta pukitella laukannostoissa. Viime aikoina myös satulavyön laitossa se on vähän tarjonnut takajalkaa. Otettiin hiekkakuva: Siellä oli kolme vähän niin kuin V:n ja J:n muotoista pientä hiekkajuostetta ja eläinlääkäri meinasi, että ne voisi psylliumilla poistattaa. Siispä kokeillaan sitä, etteivät nuo aakkoset vain kasva. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Salamalta löytyi hiekkaa, se on sen varalta kuvattu jo monta kertaa.
Reinokin kävi maailmalla. Pienen ponipojan maailma olikin hetken ihan kallellaan, kun matkustettiin outoon paikkaan. Reinon purukalusto sai vähän tasoitusta ja siellä todettiin kaiken olevan sinänsä ihan okei. Se meinaa sitä, että päästään jatkamaan ohjasajotreenejä heti ensi viikolla. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti