Tai sitten ei.
Lähdepä kellon kanssa maastoon: Itsellä pieni kiire ja alla tikittävä aikapommi, joka piristyi pakkasasteista jonkin verran. Rento fiilis jo tässä kohtaa.
Tulee pieni oja ylitettäväksi. Pyytäessäni eteenpäin ruuna tekee totaalistopit ja potkii taakse, peruuttelee, kuopii ja on aivan porsas. Oja on nähty jo niin monta kertaa, ettei se enää voi olla uusi juttu. Voi, koska kyseessä on Salama.
Lähdin oitis sotajalalle eli tiukka voimasana ja koulupiiska persuksille. Näin vasten apuja ei sovi käyttäytyä. Samalla sekunnilla muistin, että voimaan tämä suomipoika vastaa entistä kovemmin. No, pidin pintani ja yli mentiin.
Ojan jälkeen alkoi jumittelu uudelleen, ihan periaatteesta. Olihan Ruuna Reipas juuri keksinyt kivan tavan! Meinasipa tuo peruuttaa ojaankin, kunnes viime hetkellä lähti eteenpäin. Matka jatkui suosiollisesti. Hetken aikaa...
Risahdus metsässä - pukkiloikkia. Iso koira taluttajineen - pukkiloikka ja hyppy pajupuskaan. Oja metsässä - superjumittelu, peruuttelu ja kuopiminen ja potkiminen. Ojan yli pyrittiin jälleen ensin hyvällä, sitten pahalla ja lopulta hyvällä. Perkeleen kera kylläkin.
Koska aikataulu oli vähän niin kuin jo menetetty, tulin alas hyvissä ennen viimeistä ojajuttua ja talutin ratsuni kotiin. Sanaakaan sanomatta, kurissa ja nuhteessa tultiin. Pihalla vielä muutama kierros käyntiä selästä ja muutamia kuuliaisuutta ylläpitäviä tehtäviä.
Ajatuksena oli ollut tehdä sellainen 20-30min rauhallinen kävely. Lenkkiin meni 1h 10min. Jee.
Väkisin mieli haikaa pohtimaan jälleen syitä moiselle. Salama ei ole töitä eniten rakastava olio lainkaan, mutta taluttaen maastolenkit sujuvat ihan hyvin. Siksi epäily satulan sopivuudesta nousee ensimmäisenä mieleen. Toisena tulevat kinnervaivat (on taas lähdetty kevyemmän jakson jälkeen kävelemään selästä enempi) ja kolmantena ehkä jokin mahaan liittyvä. No, kaipa tuo selvinnee. Jos terveydellisiä esteitä ei ole, pitää ihan tosissaan miettiä ratsutusjaksoa jossain kohtaa.
Kaviokuume?
VastaaPoistaSe on aika epätodennäköinen tällä hetkellä, onneksi. Tutkittu on ja huomenna lisää. :)
PoistaTerve mutta niskan päällä?
VastaaPoistaTunnistan samoja "uhmaoireita" kuin kaksi vuotta sitten, kun Salama kääntyi 3-vuotiaaksi. Pääasiassa tämä toimii hyvin joka tilanteessa tällä hetkellä, mutta nyt on taas alkaneet ne kokeilut, että onko pakko, jos ei haluu. (On...)
PoistaEikös Salama ole vielä kovin nuori?
VastaaPoistaOnhan se, kääntyy nyt 5. Omaa kaikki nuorten metkut potenssiin 5 ja koska on saanut/joutunut olemaan paljon levossa ja jouten, on työnteko sille kova paikka. Odotinkin, että jossain vaiheessa keksii tämänkin peruuttelukuvion, kun sain torpattua kotiin kääntymiset heti alusta pois.
PoistaOlis aika mielenkiintoista nähdä mikä vaikutus pihatolla olisi Salamn vointiin, henkisesti ja fyysisesti. Eikös Varsinais-Suomessa ole useampikin pihatto nuorille ratsuille?
VastaaPoistaMiten se vaikuttaa nykytilaan? :) Tarhaa pitkän päivän (6-22) ja käy tallissa kääntymässä talviaikana, kesäaikaan ovat yötä päivää ulkona.
PoistaTältä seudulta en montaa pihattoa tiedä, minne omani veisin. Ei ainakaan inhimillisen matkan päästä. :)
Tänään selvisi syy kiukuttelulle, nyt vaan heppa lepoon ja bakteeriviljelyn vastausta odottelemaan.
Huh, ei ollut tarkoitus loukata..? Jalkavaivainen, hengitysvaivainen, nuori ratsutusta kaipaava ja herkästi lihova suomenhevonen saattaisi hyötyä isosta virikepihatosta muiden hevosten kanssa. Esim Laitilasta ainakin löytyy hieno virikepihatto ja ammattilaisia ratsuttamaan. En tiedä onko se sitten kriteerisi täyttävä matkojen tms osilta.
PoistaIhan totta, iso virikepihatto olis kiva juttu. Mainitsemasi ei houkuta, koska tallimatkaa tulisi päivässä 100km ja se on vähän paljon, jos vaikkapa jalkoja kävisi kylmäämässä 2-3 kertaa päivässä. ;) Mutta ymmärsin pointtisi kyllä.
PoistaRatsutusasiaa mietin vielä, nyt kun vaivaa on taas. Tällaisen multivaivaisen antaminen pois on aina riski, kun se vaatii kuitenkin vähän enemmän huoltoa (kylmäystä ja tarkkailua) kuin tavispolle. Mutta katsotaan, mitä keksin, pientä ulkopuolista otetta tämä kyllä kaipaa. :)
Hiljalleen tullut samaan tulokseen,tilasi on pienet ja kovalla käytöllä, tarha-kenttä pohjassa voi muhia jo pöpö jos toinen joka ylläpitää tulehdusta keuhkoissa ja tila on ilmeisesti ainoa missä salama pääsee irrottelemaan joten joutuu jatkuvasti kääntymään ja jarruttamaan mikä altistaa tuki ja liikuntaelinten sairauksille ja onnettomuuksille.
VastaaPoistaPitkät laukkamaastot päästäisi limat liikkeelle keuhkoista, mutta ilmeisesti jalat ei niitä kestä? Siinä mielessä edellisen anon kommentti on pohtimisen arvoinen. Salama saattaisi voida paremmin jos se eläisi isoille hevosille rakennetuissa puitteissa isojen hevosten elämää. Pysyisi myös ne pienet ponit kunnossa kun eivät jää salaman jyräämiksi.
Mutta positiivista on kohti valoa kulkeminen,pian on kesä ja laidunkausi ja tilaongelma ratkeaa kuin itsestään hetkeksi. Paranemisia Salamalle.
Ihmettelen näitä kommentteja, kun itse tulee jonkin verran kierreltyä eri talleilla. On "pihattoja" ja pikkutarhoja (siis oikeasti 10x10m kokoluokkaa), paljon tallissaoloa ja jotkin muutkin olosuhteet saattavat olla vinksallaan, kuten rehut ja juottopuoli. Moni kakku päältä kaunis... Itse pyrin järjestämään omilleni niin hyvät oltavat kuin mahdollista: Raikkaan talli-ilman, paljon ulkoilua, vettä 24/7 ja ruokaakin sopivasti. Liikuntaa sitten yksilön mukaan. Tottakai jos hehtaarin tarhaan olisi mahdollisuus, sellainen olisi, mutta kaikkea ei voi aina saada. Tarha siivotaan päivittäin ja heinälaarit tarvittaessa myös, juomavesi on raikasta jne. Perusjuttuja minulle, mutta eivät suinkaan kaikille. :/
PoistaMonessa näkemässäni pihatossa on ehkä hieno pihattotalli, mutta tarha voi olla jopa pienempi kuin meillä! :O Tai vastaavasti yhtä mutapeltoa, ei sekään mikään puhdas tai turvallinen pohja ole, jos nuoriso kovin rallittelee. Se pistää ihmetyttämään, koska minustakin pihatto on ideologiana hyvä. Sinänsä siis ymmärrän teidän pointtinne. Kunnon pihaton tekeminen on yhtä arvokasta ja vaikeaa kuin toimivan karsinatallinkin.
Hevoset ovat yksilöitä, eivät yhtä massaa. Joku sairastaa enempi ja joku olisi luonnossa jo moneen kertaan ehkä syöty. On terveempiä hevosia ja niitä on meillekin eksynyt, usko tai älä. Itseasiassa useampikin kappale. :) Kaikista ei tule käyttöhevosia, vaikka kuinka hakkaisi päätään seinään ja kääntäisi kaikki kortit. En tiedä miten kauan aion yrittää, mutta katsotaan nyt. Salama sai varauksellisen ennusteensa jo 2-vuotiskesällä, kun kohtalokas karkureissu tapahtui. Sitä ennen se oli muuten elänyt pihatossa koko pienen ikänsä ja ollut kesät laitumella.
Klinikalla "silloin tällöin" käyvänä on jopa lohduttavaa kuulla ja nähdä erilaisia tarinoita ja sairastumisia. Ei me suinkaan olla ainoita...! :D
Minäkin ihmettelin kun luin tuon kommentin. Ei se toki autuaaksi tekevä asia ole että jossain on aina huonomminkin, mutta kuinka realistista touhua isommillakaan tiloilla on esim. pohjamateriaalien vaihto? Hyvä kenttä ottaa pätäkkää 10 000 e eteenpäin (ihan jo pintahiekkakasetillinen maksoi 2400 e vuosi sitten syksyllä, oli kirpeetä se!! Tällä rahalla sain 3-5 cm kerroksen uutta hiekkaa vanhan päälle, levityskin tehtiin itse), ei niitä noin vain laitella. Tarhoihin jos ajetaan uutta pintaa joskus niin fine, mutta kyllä ne "pöpöt" siellä on ja pysyy. Puhumattakaan siitä että olisi iso (hehtaarien) pihattotarhanpohja tehty kestäväksi ison hevoslauman rallitella - pihattopaikoista ei saa ikinä sellaista katetta että panostuksen saisi maksamaan itsensä takaisin. Ai niin mutta mä unohdin että ht.netin maailmassa jokaisen isillä tai poikkiksella on oma sorakuoppa ja kaivinkone ;)
PoistaJos yhdellä hevosella on 8v sisällä jonkinlainen bakteeri-infektio (tartuntalähde ei tiedossa), en ihan ekana syyttäisi maaperää. Toki joskus tulee eteen se, että pohjia pitää päivittää, eipä sillä. Bakteereja ja viruksia on joka puolella, halusimme tai emme. Jokaisen hevonen voi saada joskus flunssan tai kaksi, tämä nyt oli vuorostaan ensimmäinen laatuaan meillä.
PoistaMinä ja lähipiirini koemme, että puitteemme tähän hevosmäärään nähden ovat ihan ok. Ne ovat isoille hevosille rakennettu sekä turvallisiksi ja toimiviksi havaittu. Ja tähän elämänvaiheeseen oikein kelpo ratkaisu. :)
Näin lauhana "talvena" on suoranainen ihme jos selviää ainoastaan yhdellä bakteeri-infektiolla, joten sikäli teillä on tilanne jopa lähes ihanteellinen! Mitä blogista nyt näkee niin tilat teillä ovat täydelliset juuri tuolle hevosporukalle, joten siitä tuskin mikään sairastelu johtuu. Mutta kai kaikilla on oikeus etsiä vikoja kaikesta mahdollisesta, tiedä häntä...
VastaaPoistaJa tuosta pihatosta olen kyllä samaa mieltä, en ole ihan varma olenko törmännyt yhteenkään pihattoon jossa kaikki asiat olisivat kunnossa, tai edes lähes kaikki, lähes kunnossa. Puitteet saattavat ihmisen silmään olla upeat, mutta perushoito, tarhan pohja tai mikä tahansa muu saattaa tökkiä pahasti.
Oma talli kullan kallis! Ja paino sanalla kallis!
Nyt vaan lepoa teille kaikille ja uusilla askelmerkeillä uuteen vuoteen!
Sari
Aina löytyy parannettavaa jokaiselta, mutta mutta... En minäkään väitä, että täällä täydellistä olisi, mutta hevosista pidetään taatusti huolta.
PoistaMutta jos jotain olen tästä bloggaamisesta oppinut, niin sen, että rehellisyys on perseestä ja vain minun hevoseni sairastavat. Jos joku nyt ymmärsi pointin. ;))
Nuohan ovat aivan ihanteelliset olosuhteet tuolle porukalle. Onneksi tuli pakkasta ja lunta niin ei ole niin otolliset olosuhteet kaiken maailman pöpöille. :)
VastaaPoistaPihattoja tosiaan on monenlaisia. Nykyisen tallin pihattoon olisin laittanut oman hevoseni mieluusti jos vain olisi löytynyt sopivat laumakuviot. Nyt se asuu tallissa ja rakastaa omaa karsinaansa, ja tarhakaveriaan. Ei valittamista. :)
Tuo on sitten toinen probleema: Se lauma. Sen pitää olla jetsulleen hyvä... Näistä asioista olen myös itse tarkka, kuten vuosien varrella on tullut huomattua. :D
PoistaPakkaset raikastivat ihanasti ilmaa! Kivikovat tiet sen sijaan eivät ole ihan jeejee-juttu...