maanantai 3. marraskuuta 2014

Toini on tour


Toinilla(kin) oli syysloma. Osittain liikuttajiensa kiireiden (joista osittain kiitos Salamalle) vuoksi, osittain uuden sulattelun ja osittain syystuulien tuomien jumien juoksi. Osittain siis ihan syystä.

Tänään Tone palasi sorvin ääreen. Anni sai luvan korkata sen.

Toisinaan se näyttää tältä:

Mihin nämä kaikki jalat laittaisi?
Mutta onneksi jo enenevissä määrin askelkuviot toisinaan ovat ihan sieviä:


Laukassa riitti virtaa.

Loppuraveja.
Eipä sillä, meille Toini on arvokas maastokaveri ja kenttähumputtelu on sivutoimi dressage-henkiselle omistajalleen eli allekirjoittaneelle. Vaikka silti on kova ikävä Salaman satulaan, se kun on ratsuksi syntynyt ja ei yhtään hullumpi peli ollenkaan. ;)

4 kommenttia:

  1. Haluisin kysyä ihan mielenkiinnosta, että minkälainen on Toinin viikko-ohjelma? Itse olen pohtinut oman ex-ravuri projektini kanssa että millaista ohjelmaa kannattaisi noudattaa, noin suurinpiirtein, että kehitystä tapahtuisi ja hevosen mieli pysyisi virkeänä. Tällä hetkellä mennään lähinnä mutu-tuntumalla ja tehdään oikeastaan just sitä mitä huvittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toini on mennyt tähän asti mutu-tuntumalla ja sitä on ratsastettu kuin nuorta hevosta: Kerran viikossa kentällä, pari kertaa maastossa ja sitten vähän ohjasajoa/juoksutusta kahdella ohjalla. Toini on miellyttävä ja herkkä käsiteltävä maastakäsin, joten sitä on kiva työstää maasta. Pikkasen ovat jo sääolosuhteet päässeet häiritsemään (kovat tiet tai vastaavasti läpimärkää kaikkialla), eli senkin takia otetaan iisisti.

      Kuitenkin mitkä asiat itse näen tärkeinä:
      - Riittävä lepo. Kun lihaksisto muuttuu, on pieni huilitauko silloin tällöin hyvä juttu. Vastaavasti myös treeniviikkoina rankan päivän jälkeen kevyt päivä ja sen jälkeen vasta lepopäivä.
      - Sopivat varusteet (Toinilla nyt 3kk sisällä neljäs satula haussa - sen selkä muuttuu ihan jatkuvasti!)
      - Pitkät käyntimaastot (1,5-2h vähintään) ovat hyviä, kunto kasvaa ja selkälihakset vahvistuvat
      - Hevosen heikkouksien vahvistaminen: Esim. takapolvet tykkäävät kiipeilystä.
      - Monipuolisuus - hevosta vähän kuunnellen. Jos se on hyvä ajaa, niin sitä on hyvä ottaa mukaan ohjelmaan. Haaveilen taas itsekin koppiksista, vois Toinilla koittaa ajaa.. ;) Tulevana talvena myös pieni lumihanki olisi jees, pääsisi Toini tepastelemaan hankeen.

      Poista
    2. Kiitos kattavasta vastauksesta! Meillä on nyt viime aikoina ollut ongelmana kun ei olla päästy kentälle ollenkaan ja ollaan koitettu ratsastella koulukuviot muuten pohjaltaan hommaan soveltuvalla alueella, mutta tuo tamma on niin helposti kuumuva tapaus, ettei sille oikein sovi nuo liian aukeat paikat.. Nyt saadaan onneksi taas kenttä käyttöön.

      Tykkään lueskella juttuja näistä lämpösistä, itsellä kun on niitä kaksi. Eli jos saa toivoa niin lisää juttuja Toinista, vaikka toki tykkään lukea juttuja sun symppiksistä ruuna-pojistakin. ;)

      Poista
    3. Kentättömyys on toisinaan ihan ok. ;) Treenasin ennen koulukisoihinkin vielä ilman kenttää, nykyään tosin ilman omaa baanaa ei voi elää... Silloin ratsuni (Tom) eteenpäinpyrkimys oli parempi, mutta jumppaaminen suoralla tiellä oli vaikeampaa kuin kentällä. Mielikuvaharjoittelu oli kovassa huudossa jo silloin. :D Moni asia on turvallisempaa ja helpompaa/mukavampaa suorittaa kentällä aitojen sisällä, jos hevosessa on vähänkin virtaa.

      Kiitos juttuvinkeistä, tuleva talvi pitää varmasti sisällään enemmän Toinia ja Dukea, loputtomiin kun yhdestä hankositeestä ei jaksa kirjoittaa... ;) Tai jaksaisi kyllä, mutta ei se kirjoittamalla parane. Salama treenaa sairaslomansa aikana erilaisia temppuja... :P

      Poista