lauantai 22. maaliskuuta 2014

Periaateponi


Dukehan on jämpti poni: Tarkka, pedantti ja periaatteensa veroinen. Pääsääntöisesti se on ihan okei ja yhteiselomme onkin sujunut suloisessa symbioosissa arjen kiemuroissa.

Nyt se on kuitenkin vakaasti päättänyt olla kengätön. Joka viikko se on heittänyt yhden tai kaksi kenkää mäkeen, mutta nyt päätin antaa asian olla eli poni saa jatkossa olla ilman kenkiä - ainakin ensi syksyyn asti. 

Eilen se järjesti omistajalleen taas pientä lisäpuhtia:

21.3. perjantai-illan dilemma: Pimeyteen kadonnut poniloimi.
Ilmeisesti se haluaa olla myös loimeton. Villi ja vapaa ponipoika. Siispä olkoon, koska tämä oli jo toinen revitty loimi lähiaikoina. Miksi aina minun lempiloimeni? No, onneksi päivät ovat jo lämpimiä ja poni pärjää ainakin kauniit päivät ilman tuulipukua.

Yksi periaate on myös tämä, nimittäin suloiset köyrypukit pienenkin esteen jälkeen:

Dyyk oma-aloitteisesti hyppelehtimässä.

Tsemppiä vaan ratsastajalle.

Nih, mä osasin!
Olin tänään muuten näkevinäni autolla ajaessa leskenlehtiä tienposkessa ja niitä lähdimmekin sitten jääräpää-Duken kanssa heti etsimään. Yhtäkään kukkasta emme tällä kertaa löytäneet, mutta jokainen aurauskeppi tuli testattua tällä tavoin:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti