Hurmas oli ensimmäinen treenikaverini. Se toimii tällä hetkellä narun päässä aika samalla tavalla kuin Salama eli tunkee vähän iholle ja pyrkii ohi. Huomio katoaa Duken suuntaan helposti, koska Duke on Hurmaksen Suuri Ja Mahtava Ponijumalasta Seuraava Juttu. Kuitenkin aika pienin avuin sain sen pysymään takana ja pysähtymäänkin peruutusmerkillä, vaikka merkki on sille vielä aika uusi juttu. Sen kanssa treeni oli hyvin lyhyt, kerran pihan ympäri kera muutaman pysähdyksen ja peruutuksen, jonka jälkeen se pääsi takaisin tarhaan.
Sitten Duke. Dyyk on tällä hetkellä erittäin hyvä talutettava, joten sen kanssa tein lähes saman treenin, mitä Salamankin kanssa eilen. Ensin muistuteltiin kentällä peruutusmerkkiä ja taluttelin sitä siellä. Liikkeelle lähdetään narun (kevyestä) vedosta ja vasta kun hevonen liikkuu, saan itsekin ottaa askeleen. Tämän olen sisäistänyt jo melko hyvin. Hepan on kävellessä pysyttävä takana pitkän narun päässä. Vauhtia säädellään ihmisen toimesta köyden avulla, ei ihmisen jalkojen perusteella. Pysähtyminen onkin sitten itselleni tällä hetkellä vaikeaa: Sivusta se näyttää siltä, että pyydän kyllä, mutta samalla jahkailen ja hiivin. Dukekin alkuun ihmetteli, että mitä oikein meinaan, mutta kun sain annettua yhden avun kerrallaan pelkällä köydellä, alkoi homma luonnistumaan.
Duken kanssa harjoitukset jatkuivat pihalla, jossa huomio ihmiseen on helppo menettää. Hienosti se kuitenkin pysyi kuulolla, kuten yleensä aina. Jotain siis ehkä osaankin, vaikka nämä blogitekstit antavat ymmärtää muuta. ;) On loppujen lopuksi ihan hauskaa laittaa itsensä likoon, vaikka varmasti monella olisi vastaavassa tilanteessa suurena houkutuksena jatkaa entiseen malliin. Olen sitä mieltä, että itseään voi aina kehittää, oli ala tai laji sitten mikä tahansa.
 |
| Ponipojat ja ihana kevätpäivä 27.3.2014. |
Ihania kuvia :) Älä ota tätä loukkauksena, mutta mielestäni blogisi on muuttunut Salaman lähdön jälkeen huonompaan suuntaan. Ennen oli paljon kuvia ja vähän vähemmän tekstiä, siitä pidin blogisassi. Tämä postaus oli vähän niin kuin ennen, mutta Salama -postaukset ovat nykyään aika tylsiä, ei pahalla. :)
VastaaPoistaTietenkin minä voin skipata ne, katsoen vaikka pelkät kuvat! Jatka kuitenkin niin, että itsellesi on mukava kirjoittaa tänne. :)
Kiitos kommentistasi! :) Onneksi Salama tulee pian takaisin, niin on taas sen ihana naama kuvattavana joka päivä. Olen myös huomannut, että hyvän mielen blogistani on tullut henkilökohtainen kitinäblogi, mutta ei hätää, asia kyllä korjaantuu. :)
PoistaMielipiteitä on monia, koska minusta taas blogisi on nyt muuttunut mielenkiintoisemmaksi :) kun ei ole pelkkiä kuvia vaan ihan asiaa.
VastaaPoistaKaikille vähän jotain... Ehkä ;)
PoistaItseäni eniten harmittaa miten pintapuolisesti Salaman treenejä käsitellään! Se mitä itse näin ja kuulin maanantaina kameran takaa Salama-reissulla, oli niiiiiiiin paljon enemmän kuin pelkkä muutama lause mitä tänne asiaa on avattu. Kirjoitathan, Marjut, jonnekin itsellesi ylös laajemmin treenien ohjeita?! Ne kun unohtuvat kirjoittamatta niin kovin nopeasti.
VastaaPoistaOlen itselleni kirjoittanut päiväkirjaa aiheesta. :) Jonkinlainen yhteenvetokin on Salkun retkestä tulossa.
PoistaTosiaan jaa niitä vinkkejä ja ohjeita vähän meille lukijoillekkin! :)
VastaaPoistaHeti, kun koko kokonaisuus aukeaa itsellenikin. ;) Näissä asioissa pitää aina muistaa se, että harjoitukset ovat yksilölle sovitettuja riippuen hevosesta, sen käsittelijästä, mahdollisista ongelmista ja päivän fiiliksestä. Mitään absoluuttisia juttuja nämä eivät siis ole. Mutta tänään saadaan tänne ehkä vähän videotakin...
Poistahttp://www.westfallhorsemanship.com Hei jos kiinnostaa niin stacy westfallin sivuilla ja hänen facebookissa on tollanen videosarja nuoren hevosen ratsukoulutuksesta ihan liinaharjoittelusta lähtien, itse olen seurannut ja on tosi mielenkiintonen ja Stacy on niin ihana tyyppi muutenkin! Videot on siellä nimellä Jac series :)
VastaaPoistaKiitos linkistä, pitääkin ajatuksen kanssa tutustua tähän. Videoita on aina kiva katsella. :)
PoistaMinustakin asiatekstit ovat kaikkein mielenkiintoisimpia! Tähän varmaan vaikuttaa oma elämäntilanne eli se, että painin samojen asioiden parissa (ja vieläpä alun alkaen saman opettajan ohjauksessa).
VastaaPoistaTervetuloa kerhoon! Tämä maastakäsittely on vähän samaa alaa kuin kouluratsastus: Aina löytyy parannettavaa ja koskaan ei itse ole oikein tyytyväinen. Mitä enemmän oppii, sitä vähemmän osaa - tai ainakin siltä välillä tuntuu.
Poista