Päivän viisi puuhaa ja ihmettä

1. Pieniä (tarpeellisia) varustehankintoja: Sain tässä taannoin lahjakortin Börjesille ja tänään oli aikaa käydä hakemassa tarpeellisia jutskia. Biotiinipurkin lisäksi mukaan tarttui pidempi suorakuolain Dukelle sekä jousiveräjät tarhaan. Jälkimmäiset asennettiin tietenkin yhteistyössä paikoilleen.

Asennustiimi.

2. Meillä vieraili eilen hammaskeiju: Dukella on nyt tosi nätti hymy.

3. Ohjasajo metsässä on yllättävän vaikeaa, mutta erittäin hauskaa! Varsinkin, kun poni on erityisen toimiva. Yhdistettiin Duken kanssa nämä huvit tänään ja reippailtiin pieni lenkki metsän siimeksessä. Ohjaus toimi ja metallinen suorakuolain oli ihan huippuhyvä, nyt kun löytyi sopivan kokoinenkin kuolain vihdoin.

4. Myös Salama pääsi lenkille, metsään myös. Joko se rupeaa tykkäämään retkeilystä tai oli sitten muuten kipeä/viallinen/väsynyt (huomaa toivottu sarkasmi), mutta kulki korvat hörössä mennen tullen perässä löysällä narulla. Yleensä kotiin tullaan kiireellä jyräten, eli kivaa vaihtelua tämä rauhallisuus. Siihen voisi vaikka tottua.

Salkkulin takakoivet tänään.

5. Tarhausjärjestelyistä: Pojat ovat olleet nyt tarhassa yksin ja erikseen, koko päivän ja/tai osan päivää ja lopputulos Salaman jalkojen osalta on ollut se, että sen koivet voivat paremmin, jos on saanut olla Duken kanssa kaikessa rauhasta koko päivän. Tämä yhtälö sisältää myös pienet painit aamulla ja illalla, jos ateriapalvelu on myöhässä. Niitä rajoitetaan sitten tarpeen tullen aina. Jos se on seissyt pikkutarhassa tai rampannut yksin tarhassa aidan vierustaa pitkin, ovat takajalat yleensä illalla ja aamullakin vielä ihan tulikuumat. Normaali tarhauskuvio ja jalat ovat vain vähän lämpimät. Jotenkin ristiriitaista? Kylmäystä aion jatkaa hamaan tappiin asti (eli niin kauan kunnes toisin sanotaan), ainakin sen pari kertaa päivässä. Siitä on selvästi ollut hyötyä.