sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Potilaspäiväkirja

Potilas #1: Salama


Ehdinkin jo alkuviikolla hehkuttaa, miten sen jalat ovat paremmat. Se kostautui jälleen. Nyt on taas sairastarha osa-aikaisesti käytössä ja kylmäyspatjat kovassa käytössä. Mieli on kirkas (ikävä kyllä osittain) ja viileät syyspäivät saavat nuoren miehen aika railakkaaksi. No, katsellaan. Mihinkäs tässä nyt kiire olisi.

Potilas #2: Duke


Penissilliini loppui tähän aamuun, kipulääke jatkuu vielä huomiseen. Haavoihin ilmestyi turvotusta juuri niin kuin ajattelinkin, eli vasta muutaman päivän jälkeen. Nyt ohjelmassa on ahkeraa liikuttelua kaikin mahdollisin tavoin, kentän kiertäminen on Duken mielestä supertylsää. Metsälenkki on oikeastaan ainut, mikä saa pikkumustan syttymään oikeasti. Myös haavoja pitäisi letkutella mahd. ahkeraan, mutta ponin mielipide kylmästä vesiletkuvedestä on aika selvä... Vasemman silmän kolhukin toipui onneksi itsekseen, tälläkin kertaa.

Yhteenveto: Kaikki ihan hyvin kai. Kell' onni on, se onnen kätkeköön...

3 kommenttia:

  1. Tiäks mikä oli parin viikon takaisen ell-luennon melkein tärkein pointti? Että jokaikiseen talliin / hevosten pitopaikkaan saisi LETKULLA LÄMMINTÄ VETTÄ. Sillä haavojen putsaus.

    (Sanoo hän, ja lähtee pesemään sitä ähkyhevosen ripuliperää)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri! Ehkä sitten seuraavassa elämässä?

      Kekseliäs M. McGyver kuitenkin otti 100ml ruiskun, ämpärillisen lämmintä vettä ja truuttasi sillä tarkoin vettä suoraan kohteeseen. Vei aikaa, mut lopputulos oikein hyvä. Harvoin oon kenenkään tai minkään palleja (tai pusseja) noin tarkkaan syynännyt.

      Poista
    2. "Harvoin oon kenenkään tai minkään palleja (tai pusseja) noin tarkkaan syynännyt."

      Ei apua, reps!!! :D :D :D

      Poista