Mitäs pojille?

Loka-marraskuu pitää meillä aina sisällään näppärää hiljaiseloa. Puuhastellaan, mutta sen suurempia suunnitelmia ei ole. Tänä syksynä sama kaava toistuu, mutta osittain ollaan myös kovin odottavaisella kannalla. Siitä lisää joskus ja myöhemmin.

Salama on harrastellut viime aikoina metsälenkkejä taluttaen, kylmäyssuojia ja rapsuttelusessioita. Siis toipilaan perussettiä. Jalat ovat voineet hyvin ja huonosti, mikä on myös ihan normaalia. Ainakin nykyään.

Duke on käynyt myös metsälenkeillä, lisäksi silloin tällöin on vähän ajettu ja juoksuteltu. Jalkoväli on kovin turvoksissa, mutta kuumetta ei ole vielä onneksi ollut. Poni on ollut koko ajan reipas ja pirteä. Noin isojen haavojen paraneminen vie aikaa, eikä ruunauksestakaan ole vielä kuin reilut kaksi viikkoa.

Poni terdellä.

Salkun lahjukset keskiviikon kutsuilta.