Salama liikkuu nyt 3-4 kertaa viikossa eli joka toinen päivä. Edellispäivän jumppahetki päätyi lähes katastrofiin, joten tälle päivälle oli vähän jänskiä odotuksia. Usein Salama jatkaa nimittäin siitä mihin jäi, niin hyvässä kuin pahassa.
Kaikenlainen harrastaminen Salaman kanssa on tietynlaista vuoropuhelua. Löysää annetaan tarvittaessa, mutta periksi ei anneta. Tai ei ainakaan kovin helpolla.
Tutkailen aina sen reaktioita, kun lähestyn sitä. Millä mielellä se tulee tarhan portille vastaan? Se on jo poikkeavaa, jos se ei tule. Se on tehnyt niin ehkä kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla sillä on ollut terveydellinen syy taustalla. Millä mielellä se jää harjattavaksi? Miltä jalat vaikuttavat, entä onko selässä pinkeitä paikkoja? Mitä se sanoo suojista, satulasta? Miten se ottaa kuolaimet suuhun? Millä fiiliksellä se ylipäätään on lähdössä hommiin? Yrmyilme naamassa tietää nihkeää etenemistä, hedelmäpelin lailla pyörivät silmät ja korvat taas vauhdikkaampaa menoa. Sellainen kultainen keskitie on toiveissa ja tilauksessa aina.
Joku varmasti hymähtää tällä hetkellä ruudun takana: Hiton hippi, mitä sä siltä hevoselta kyselet.
Laaduntarkkailija tutkimassa tallin rehuosaston uutuuksia. Vasemmalla Salaman sekä Duken herkku täydentämään kivennäisannosta, oikealla Sampan safka. |
Yllättävää kyllä, Salama olikin tänään tosi jees. Nautti harjauksesta, käveli alkukäynnit taluttaen jyräämättä, selkäännousussa jäpitti kuin tatti paikoillaan ja kentällä toimi kuin ajatus. Olin varautunut keskustelemaan päivän politiikasta vähän enemmänkin, mutta itseasiassa se oli kivempi ratsastaa kuin aikoihin! Oikeassa etujalassa oli pientä turvotusta ennen liikutusta (jännetupet ottivat vähän onkeensa tuosta tiistain revittelystä), mutta se hävisi liikutuksen aikana.
Koska Salama tuntui olevan vastaanottavaisella tuulella ja eteenpäinpyrkimystä löytyi, oli päivän teemana helpot käyntisiirtymiset. Ensin kahdeksikolla käynnissä puolipitkin ohjin Salama sai venyttää kaulaa eteen, välillä taas pyysin sitä asettumaan vähän sisään. Kahdeksikon keskellä suoristus ja pysähdys, josta mahdollisimman pienin avuin liikkeelle. Pari kertaa pyysin sitä lyhentämään käyntiä ihan hieman, se on helppoa nyt kun vauhtia piisaa muuten.
Loppuun Salama sai jälleen palkinnoksi ravata pitkät sivut. Ravi oli tänään lennokasta ja hyvin tahdikasta. Ihan sain miettiä, miten siellä kevennetään. En keksinyt, mutta ehkä tässä ehtii vielä.
Lisäextrapalkinto oli pihalenkin kiertäminen kahdesti - sekös vastaa hauskaa olikin. Kun itse vain malttaa hengittää syvään ja antaa ruunalle vähän pidempää ohjaa, se seilaa ihan nätisti reippaassa käynnissä eteenpäin. Hauskaa on, miten se oma-aloitteisesti menee pelottavien asioiden luo, jos sillä on aikaa katsella niitä. Tällaisia olivat esimerkki uusi polttopuupino ja trailerin tyhjä paikka, ne käytiin huolella tutkimassa.
Lopuksi sitten talliin jäähdyttelemään. |
Onnea uudesta kavioliitosta! ;) Pikkumustathan onkin näköjään samalta kasvattajalta!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaKyllä nyt täytyy muuttaa nimi SDS - tiimiksi ;) Onnea uljaan orin omistajalle!
VastaaPoistaHeh, nimi säilynee ennallaan, ainakin alkukirjaimet natsaa. ;)
PoistaOnnea entistäkin ehommalle tiimille!
VastaaPoistaKiitti! :)
PoistaNäyttääpä Salama mukavan sopusuhtaiselta tossa jäähdyttelykuvassa, hyvin on dieetti purrut :)
VastaaPoistaJoo, sen ei paljoa tarvitse liikkua, kun rupeaa pysymään linjat kurissa. :)
PoistaOnnea kavioliitosta
VastaaPoistat. Laura Pääskynen (miehen koneella :-))
Heh ja kiitoksia. :)
Poista