tiistai 21. kesäkuuta 2016

IAD, perifeerinen karies ja mitä vielä


Tämä päivä on mennyt todella ristiriitaisissa tunnelmissa. Samaan aikaan kun olen iloinen siitä, että (eläin)lääketiede kehittyy ja uusia tutkimustuloksia tulee koko ajan, suren myös sitä, miten tieto lisää tuskaa.

Tänään oli sellainen ota tai jätä-päivä, kun lähdimme Salaman kanssa näyttämään hampaita klinikalle asti. Ne kun ovat tuntuneet olevan yksi murhe jo jonkin aikaa: Heinä ja laidunruoho menevät jo sujuvasti, mutta väkirehujen syönti on ollut yhtä taidetta jo jonkin aikaa. Nuoren hevosen ollessa kyseessä, ajattelin sen olevan toisinaan normaalia - vaihtuvathan hampaat vielä ja suussa tapahtuu paljon asioita. Nyt tuo oireilu ei kuitenkaan väistynyt, joten hampaat päätettiin katsoa endoskoopilla tarkasti läpi.

Samalla oli tarkoitus miettiä antihistamiinin jatkoa. Se aloitettiin 11.6. ja lääkettä annettiin yhteensä viisi päivää, jonka jälkeen kuuri laitettiin runsaiden haittavaikutusten vuoksi tauolle. Salama muun muassa pissasi 6-8 kertaa tunnin aikana ja joi runsaasti. Satunnainen yskähtely tosin väheni. Pari päivää Histecin lopettamisen jälkeen hevonen palautui entiselleen ja runsas virtsaaminen loppui.

Klinikalta tuotiin tuotiin hyviä sekä huonoja uutisia.


Kerroin Salaman oireista ja nykytilasta. Se ei ole "kesäihottumainen" (itse miellän kesäihottumaisen harjaa ja häntää hankaavaksi, hermostuneeksi ramppaajaksi, joka hankaa ihonsa rikki tuota pikaa) mutta todella kutiavainen ihan ympäri vuoden. Toistaiseksi se on pärjännyt kesäaikaan pelkän mahaläpällisen itikkaloimen kanssa, mutta voi toisinaan olla loimettakin ulkona. Ihossa on muun muassa hännän alla melko ärsyttävä ihorikko ja lisäksi mahan alla on pari erityisen kovin kutiavaa kohtaa. Toisinaan myös nenä kutiaa kovin, eli turpaa pitää rapsuttaa vähän väliä. Iho on pysynyt kuitenkin yllättävän siistinä.

Kerroin myös ruokinnasta: Kivennäisen lisäksi Salama saa Suppleaze Goldia sekä pienen annoksen Marstall Sinfonieta. Eläinlääkäri tsekkasi hevosen läpi ja tuli siihen tulokseen, että jollekin se on allerginen. Onko se sitten jokin rehu, itikka tai jokin ympäristön juttu, sitä on tässä kohtaa mahdotonta sanoa. Siispä vähän omastakin toiveesta Salamasta otettiin verikoe, mistä allergisoivat asiat katsotaan ja tarvittaessa aloitetaan siedätyshoito. Tiedän, ettei hevosten allergiatesteistä vielä ole saatu täysin luotettavia tuloksia, mutta jotenkin tämän kiven kääntäminen tuntui tässä kohtaa ihan fiksulta. Samalla eläinlääkäri halusi lopettaa tältä Sinfonie-rehun: Se sisältää niin montaa ainesosaa, jotka voivat jo yksissään ärsyttää ihoa ja elimistöä.

Allergiatestien ensimmäisiä tuloksia on saatavilla aikaisintaan parin viikon päästä.

Pilkkua kiltimpää ei ehkä ole. Samppakin jää kakkoseksi. 
Siinä olivatkin mielestäni sitten ne ihan hyvät uutiset.

Koska yskähtelyä on ollut - viimeksi tänään aamulla monen päivän tauon jälkeen - päädyttiin kurkkaamaan samalla skoopilla keuhkoputkiinkin. Ikävä kyllä siellä on kroonistumisen merkkejä eli pääkeuhkoputkien haarautumiskohta pyöristynyt ja pehmeä kitalaki siirtyy (rauhoitettuna) ajoittain paikoiltaan. Viittavat siis IAD:hen, josta voi lukea lyhyen tietoiskun vaikka tästä linkistä.

Lopullisen vahvistuksen tuo diagnoosi saa, kun trakealimanäytteen vastaukset tulevat. Melkoinen isku vasten kasvoja joka tapauksessa.

Viimeiseksi päästiin sitten niiden hampaiden kimppuun ja ongelma väkirehujen hankalaan syöntiin taisi selvitä. Kauimmaisissa poskihampaissa on perifeeristä kariesta! Yksi hammas oli jo silminnähden hapertunut ja hyvin teräväreunainen. Karies altistaa hampaiden reikiintymiselle ja murtumiselle eli mistään pikkujutusta kyse ei ole. Hoitamattomana hammas voi tulehtua juuriaan myöden ja aiheuttaa yhtä sun toista lystiä.


Siitä päästäänkin loistavana aasinsiltana seuraavaan aiheeseen. Hengitysteille ja mahdolliselle allergialle säilöheinä olisi ihan must. Hampaille taas hapan säilö ei ole lainkaan hyvä asia, vaan matalasokerinen kuivaheinä olisi ihan ehdoton niille tuoreen tutkimuksen mukaan. No, tätä voi jokainen itsekin järkeillä, jos vertaa ihmispuolelta ja kertaa mielessään sen, mitä esimerkiksi happamat limpparit ja muut vastaavat makeat hampaille tekevät.

Seurasi kriittistä mietintää: Hengitystiet ovat tärkeät, mutta niin ovat hampaatkin. Mahdollinen IAD voisi pysyä oireettomana teoriassa hyvällä kuivaheinälläkin ja tarvittaessa otettavalla kortisonilääkkeellä, joka olisi tällä kertaa inhaloitava malli. Ruokinnasta pitäisi poistaa kaikki ylimääräinen sokeri ja tärkkelys. Eli ei melassia, porkkanoita, leipää tai allergian vuoksi mitään yrttipitoistakaan rehua.

Tämä on kai se kohta, jossa välinpitämättömämpi sanoisi, että voi voi ja näillä mennään mitä on ja ihmetellään sitten parin vuoden päästä, kun loputkin hampaat ovat mädäntyneet suuhun.

Kuitenkin jo ennen, kun hevonen oli tänään herännyt rauhoituksesta, oli superhyvän (ja kalliin) heinämiehen yhteystiedot kaivettu esiin ja kuivaheinäkuorma tilattu kotipihaan huomiseksi. Kotimatkalla haettiin takaluukkuun matalasokerinen ja -tärkkelyksinen täysrehu ja apteekista tarttui mukaan Corsodyl-pullo. Enää tarvittaisiin muuten iso huuhteluruisku, jotta suuvesisessiot saataisiin hyvään alkuun.

Että semmosta tämän auringon alla.

Tutkimushetkellä pirteä ja tarkkaavainen, ruumiinkunto normaali, karva kiiltävä. Siinä paperin kehusanat. ;)

26 kommenttia:

  1. Eihän tähän voi sanoa muuta kuin että kohtuutonta, taas kerran. Miten sitä aina onkin niin, että yksi vaiva vaatii yhtä hoitoa ja toinen sitten ihan päinvastaista. Ruusankin pitäisi jalkavamman takia levätä, keuhkojen takia liikkua.

    IAD-diagnoosi on kyllä harvinaisen perseestä. Toivottavasti ei mene Salamalla yhtä pahaksi kuin Ruusalla. Tsemppiä, eipä tässä paljon muuta voi sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Mitä vielä? Enää en avosylin vastaanota mitään vaivoja, kun nytkin tekee tiukkaa.

      Tosin, toivon allergiatestien selittävän edes jotenkin yskähtelyn syytä. Jos se IAD lyödään tälle ihan viralliseksi diagnoosiksi, niin toivon tilan pysyvän edes sellaisena kuin nyt on. Tällä hetkellä vaivan kanssa pärjää ihan ok. Toki kammottaa jo nyt syksy pelkkänä ajatuksena... Vielä ei lääkityksistä puhuttu mitään, katsotaan ensin limanäyte ja sitten päätetään loput. Heppojen oma inhalaattori on kuulemma hyvä, varsinkin tällaiselle full-päiselle suokille. Sellainenkin on jo alustavasti diilattu meille. :D

      Nuo hampaat olivat kyllä (ikävä) yllätys. Lyhyessä ajassa on opittu paljon lisää hevosten hammashoidosta ja tietty pari mukavaa muuttujaa osuu meillekin.

      Poista
  2. Luin kyllä tuon linkin, mutta jäi vielä vähän epäselväksi tuo IAD. Onko se siis puhkurin ensiaste eli hoitamattomana muuttuu puhkuriksi? Vai voiko sitä hoitaa pois? Ja noista heinistä tuli mieleen että voisiko kuivaheinää höyryttää tai liottaa, jolloin se ei olisi niin ärsyttävää keuhkoille? Tieto todellakin lisää tuskaa, nykyaikana hevosista löytyy vaikka mitä kremppaa ja pikkuvikaa joita saa olla kokoajan hoitelemassa pois :/ Ja jos nyt sattuu olemaan hyvä tuuri ja terve hevonen niin aina on jotain satularumbaa tai kuolainten etsimisiä pitämässä omistaja kiireisenä ja lompakko tyhjänä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtääkseni on puhkurin esiaste, jos sitä ei hoida. Vertaisin ehkä astmaan, jos jotenkin sitä pitäisi kuvailla. Eli allergia on usein aina taustalla ja sitä ennen pitkittynyt hengitystietulehdus. Hyvässä hoitotasapainossa hevonen voi elellä ihan kelvollista elämää, varsinkin näin pullapollena.

      Ja olen niin samaa mieltä - aina löytyy jotain! :( Sinänsä hienoa, että lääketiede kehittyy ja oppii lisää, mutta silti toisinaan vähän ahdistaa. Voiko tästä harrastuksesta enää selvitä hengissä?

      Huomenna saan heinää, jota meillä oli joskus 5 vuotta sitten ja oli ehkä parasta kuivaheinää, mitä olen koskaan nähnyt. Toivottavasti on nytkin yhtä laadukasta. Höyrytin heiniä joskus, mutta se on kovin työlästä ja varsinkin talviaikaan hankalaa. Sama homma kastelun kanssa, mutta noista kahdesta valkkaan silti höyrytyksen. :D Eläinlääkärin kanssa nyt sovittiin, että kokeillaan tätä ja jos ei kuiva vaan keuhkoille passaa, pitää tyytyä esim. esikuivattuun. Mihin sitten vedät esikuivatun ja säilöheinän rajan, kas siinä oma pulmansa...

      Poista
  3. Jos haluaa oppia hevosista uutta ja tutustua mitä harvinaisimpiin sairauksiin, niin tämä blogi on ykkösparas siihen. Aivan uskomatonta! :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinlääkärin mukaan Salama on vaan pikkuvikainen! Et ei tässä mitään hätää ole! :D *toivoo hiljaa mielessään, että joku ymmärtää sarkasmin*

      Poista
    2. Niinpä. Ja samalla oiva esittely siitä mitä kaikkea klinikoilla voidaan nykyisin tutkia :( mieleen tuli, että meillä syödään muovitettua pyöröpaaliheinää, joka on esikuivattua ja tehty ilman säilöntäaineita. Kävisköhän sellainen Salamalle?
      -H

      Poista
    3. En itse tiennyt, että suuhun voidaan tuolla endoskoopilla katsoa. Itseasiassa vallan kätevä, kun pienikään käsi ei aina tuonne ihan taakse mahdu. Hyvä tutkimus, jos epäillään suun takaosassa jotain ongelmaa!

      pH-arvo on se, mikä heinän määrittää. Plääni oli kokeilla nyt tuo kuiva ja jos se ei millään muotoa sovi, niin seuraava askel on esikuivattu, joka on tehty juurikin ilman säilöntäainetta. Säilö oli kuitenkin ihan ehdoton nou nou nyt tähän dieettiin.

      Poista
  4. Voi teillä on kyllä ollut matkassa ihan uskomattoman huonoa tuuria:-/Toivottavasti onnenne kääntyisi parempaan suuntaan.
    Oletko ajatellut,että lopettaisit kokonaan väkirehujen syöttämisen ja siitä aloittaisit uusia rehuja yksitellen niin näkisi,miten Salama mihinkin rehuun reagoi?Omalla hevosellani epäiltiin kesäihottumaa,mutta varoiksi jätettiin kivennäistä lukuunottamatta kaikki väkirehut pois ja tällä hetkellä tamma syö kivennäisen lisäksi ainoastaan turvotettua pellavaa,biotiinia ja sinkkiä.Pellava pitää aineenvaihdunnan hyvänä ja sinkki ja biotiini ovat mm.iholle hyviä.Neiti ei kutise enää yhtään!
    Ja kun hepat muuttivat pihattoon,hävisivät kaikki hengitystieoireet.
    Aikaisempiin postauksiisi viitaten Salama taitaa ratsun hommat jo hienosti.Toivottavasti saisit jatkossa kirjoittaa Salaman ratsun urasta ettei poika sairastelisi jatkuvasti.Mukavaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Olen miettinyt tuota rehuasiaa tänään ja pikkasen jo aiemminkin. Aiemmin väkirehuille ei ollut tarvetta, mutta nyt ollaan niinkin onnellisessa tilanteessa muuten, että lisäenergialle on ollut tarvetta - siksi on pitänyt antaa jotain muutakin kuin pelkkää kivennäistä. Eläinlääkärin kanssa juttelin pitkään aiheesta ja sain kokeilemisen arvoisia rehuvinkkejä. Koitan tämän yhden nyt hiljakseen ja jos se toimii, niin hieno homma. Jos ei, niin pitää purkaa ja keksiä joku toinen ratkaisu. Yksinkertainen on kaunista ja sellaisena haluan ruokalistan pitää jatkossakin. Tällä hetkellä syötettävässä kivennäisessä (Formula 4 Feet) ei ole seleeniä ollenkaan, joten siksi valkkasin sen rinnalle nyt täydennysrehun. Väkirehuja menee silti vielä pieni annos, paljon vähemmän mitä pussin kyljessä neuvotaan antamaan. Pitää myös teettää uudesta heinästä analyysi, jotta saa muun ruokinnan balanssiin. Nyt menee kaikki vanhat suunnitelmat taas ihan uusiksi...

      Salama on saanut olla myös ulkona 24/7 nyt ja se on selvästi ollut sille hyväksi. Pidän sen ulkona niin kauan kuin se on mahdollista. :) Uskon, että yskätilanne voisi olla paljon kurjempi, jos se joutuisi olemaan yöt tallissa.

      Mukavaa kesää teillekin! Kyllä mekin täältä noustaan, pakko... Vielä en ole näyttänyt suuvettä Salamalle, saattaa tulla pieni ryppy rakkauteen kyllä. :P

      Poista
  5. Apteekista saa kohtuu isoja ruiskuja, siis niitä sellasia truuttia.. ite käytin kun aikoinaan piti ponin kurkusta tunkea alas 27 kortisoonitablettia päivässä ja se ei suostunut niitä ruuan seassa syömään. Onneksi ne liukeni hyvin veteen. Tsemppiä hoitoihin ja pidetään peukut pystyssä että tehoaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä! Jotain 100ml korvaruiskuja mulla onkin, mutta nekin ovat auttamattoman pieniä. :D Tähän hätään en keksinyt siihen sopivaa päätä, joten pitää huomenna vierailla Biltemassa. Sieltä löytyy huokeampi vaihtoehto tähän suuvesijuttuun imupumpun muodossa. :)

      Poista
  6. Voi kurja! :( Voiko tää olla edes mahdollista...
    Oot ihailtavan sinnikäs Salaman kanssa, vaikka mitä sitä ei rakkaansa eteen tekisi.
    Nurinkurista, kun aina ajattelee, että hankkimalla varsan saa mahdollisimman terveen hevosen, mutta teidän matkalle on kyllä sattunut kaikenlaista.

    Onko tuo nykyään muuten kaikkien eläinlääkärien yleisajatus, että pikkuvikoja, kaiken voi hoitaa? Niin vanhojen kuin nuorien eläinten kohdalla, eikä vain hevosten vaan kissojen ja koirien kanssa myös. En siis tarkoita, että Salaman kohdalla ei näin olisi, mutta tiedän muutaman vanhan lemmikin mitä eläinlääkäri on innolla lääkinnyt vaikka itsellä kävisi mielessä, että olisiko aika päästää eläin pois... Sama Josen kohdalla, vuosi sitten eläinlääkäri sanoi, että se voi elää jalkojensa kanssa vaikka niissä on vanhuuden kremppaa enemmän ja vähemmän. Itse alan kallistua vaan pikkuhiljaa sille kannalle, ettei se voi elää niiden kanssa. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en tiedä. :( Toivon, että siellä on vain joku pieni allergia ja se vastaa siedätyshoitoon, mutta minkäs näille nyt teet. Hampaiden kanssa aika vain näyttää, miten ne jatkavat elämäänsä. Olisi kiva tietää, miksi juuri tämä hevonen sopii siihen 15% joukkoon, jotka kärsivät tuosta karieksesta.

      En osaa sanoa eläinlääkäreiden kantaan muuta kuin sen, että itse ennen ell-käyntiä päätän, mihin kaikkeen ryhdytään ja mihin ei. Ehkä ammattini etuja, että tietää juttuja, ehkä ei. Mutta ei täällä vinyylit pal lepäile lomallakaan. ;) Salaman kohdalla jalka-asioiden suhteen juttu vain on niin, että liike on paras lääke ja siitä on pidettävä kynsin ja hampain kiinni.

      Mutta jos joku kysyisi nyt, miltä nyt tuntuu, niin vastaisin aika suoraan: Vituttaa. Mut niinhän se kai menee, että laivat seilaa tuurilla ja mitä enemmän yrittää, sitä enemmän menee päin puuta. Paitsi pakko sanoa tähän väliin, että kaikesta kurjuudesta huolimatta heppa itse on pirteä ja ratsastuskelpoinen! Se on jo sellainen juttu, mitä arvostaa hurjan paljon.

      Poista
    2. Varmana vituttaa, sen uskon täysin. Melkeen vituttaa sun puolestakin kun näitä lukee. :/ Sitä voi vain haaveilla niistä huolettomista harrastepäivistä hevosten kanssa ja kun semmoinen kerran vuosisadassa koittaa täytyy siitä nauttia täysillä!

      Poista
    3. Onneksi tällä hetkellä mekin päästään sentäs liikkumaan ja urheilemaan, sekään kun ei ole ollut mikään itsesäänselvyys... :) Piristää kummasti mieltä, kun saa kuitenkin puuhastella kaikenlaista.

      Poista
  7. Vähän samaa mieltä kuin Laura tuossa, ellit rakastaa meidän yltiötunnollisten omistajien yltiösairaista eläimiä, näin kärjistäen. Ja kukas se sanoikaan et tervettä hevosta ei vaan ole tutkittu kunnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, tottahan tuo osittain. Bisnes on bisnestä. ;) Salaman kohdalla olen hoidattanut sitä enempi kuin ehkä joku muu jotain muuta. Jonkun toisen hevosen kohdalla en lähtisi näin pitkälle, enkä ole lähtenytkään. Duken kanssa yritin, mutta kohtalo päätti toisin. Tosin silloin ell yritti, josko katsottaisiin yksi yö. En antanut, vaan poni päästettiin pois sinä iltana.

      Poista
  8. Mites auttaako kuivaheinän höyrytys lainkaan? Täällä ei löytynyt talvella Wallun löysille pieruille selitystä (mullan syöminen tai vääränlainen heinä ovat viimeisimmät spekulaatiot) ja siksi heiniä vaihdeltiin kolmeen eri otteeseen ja lopulta heinäverkot höyrytettiin kiehuvalla vedellä kannellisessa tynnyrissä. Lopulta vasta vihreälle pääsy auttoi..mutta selvästi nuo höyrytetyt heinät maistuivat paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron vähän omia kokemuksia - lyhyesti, mutta pidemmän kaavan mukaan. ;)

      Salama oli 1veenä vieroituksen jälkeen kaksi talvea säilöheinällä ja vatsa oli enemmän tai vähemmän löysä. 2-vuotistalvella vaihdoin heinät kuivaan ja sitä syötiin viime jouluun asti hyvällä menestyksellä. Vatsa voi hyvin jne. Säilöheinä on aina ollut samalta tuottajalta, kuten myös tuo kuiva. Täten laadunvaihtelut olleet vähäisiä. Kaikista heinistä on ollut analyysi.

      Tuo kuivaheinä oli "vanhaan malliin tehty" eli säilytetty ladossa olkipaalien keskellä tiukassa pinossa. Jos kaikki meni hienosti, säilyivät paalit hyvin seuraavaan kevääseen. Viime kesänä heinäntekokelit olivat mitä olivat, mutta heinä saatiin paalattua heinäkuun hellejaksolla ja paalit pääsivät ilman sadetta latoon asti. Syksyn mittaan alkuun paalit olivat parempia kuin hyviä, mutta samaan aikaan alkoivat Salaman hengitystieongelmat. Syyhän tuohon oli alussa bakteeritulehdus. Vaihdoin Salaman heinän pikkuhiljaa säilöön keuhkotilanteen vuoksi. Muut hevoset söivät samaan aikaan tuota kuivaa ongelmitta. Sittemmin paalit vähän pölähtivät, kun niitä keväällä siivosin pois omasta heinävarastosta. :( Nyt tuleva kuivaheinä on lämpimästä hallista eli toisella tapaa säilytettyä.

      Mutta juu. Joskus kauan sitten Salama yskähteli satunnaisesti tuosta kuivasta ja silloin höyrytin heiniä, siitä löytynee jokunen blogipostauskin. Se teki heinästä parempaa, siis siinä mielessä, että se oli pehmeämpää ja pölytöntä. Englannissa tuo on kuulemma ihan käytetty muoto, höyrytys siis. Koin sen kuitenkin varsinkin talviaikaan todella hankalaksi, mutta tarvittaessa pitää kaivaa höyrytysvehkeet jälleen esille. Heinäverkoissa tuo höyrytys on todella helpompaa. Meillä oli alkuun Happy Horse-merkkinen pieni höyrytin, mutta lopulta tein itse vähän isomman systeemin Ikea-laatikosta ja höyrypesurista.

      Mitä taas tulee allergiaan, mitä ehkä on ja ehkä ei, niin Salamallahan oli 1-vuotissyksyllä hankala kurarupi ympäri kroppaa ja myöhemmin se sai selkeästi olkipelletistä mahan alle jonkinlaisen kutkan/ihottuman, mitä pestiin pitkään ja hartaasti pois. Ikävä kyllä nämä allergiat eivät enää nykypäivänä ole mikään harvinaisuus suomenhevosille. :(

      Poista
  9. Salama on hevonen jonka vuoksi muut hevoset eivät enää saa reiluin ehdoin vakuutuksia?
    Miten yhdelle hevoselle voi kasaantua kaikki?
    Voimia sairaskertomusten mapittamiseen ja hevoselle toipumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun aiemmat hevoset ovat olleet hyvin terveitä. ;)

      No, ei tämä Salama nyt mikään suuri poikkeus populaatioon ole. Toiset tutkii, toiset elävät pikkuvikojen kanssa. Me tehdään vähän molempia. ;) Vaivoina nuo Salaman jutut ovat aika yleisiä, jopa nämä uusimmat systeemit.

      Eiköhän tuolla vakuutuspuolella ole ihan muut syyt vaakakupissa - bisnes on bisnestä ja tällä hetkellä se ei oikein tässä byrokratian ja verotuksen ihmemaassa kannata. Ensin menivät Lähitapiolasta koiravakuutukset ja heti toisena heppavakuutukset. Aikansa kutakin.

      Hammashommista sen verran, että se on tällä hetkellä yksi vähiten tunnettuja juttuja hevospuolella. Tämä Salamankin hapertunut hammas on ihan sen suun takaosassa, minne ei kovin helpolla tavallisessa hammashoidossa näe. Ihmettelen vain, miten moni antaa hoidattaa hevostensa suuta rauhoittamatta ja ties minkä puoskarin toimesta... Vähän OT tämä tosin nyt.

      Poista
  10. Voi miten kurja tilanne! :( Niin epäreilua kyllä, miksi Salamalle osuu nämä kaikki! Toivottavasti hampaat pysyvät kuosissaan ja samaten hengitystiet.
    Allergiatestejä olen itsekin joskus miettinyt hevosen on/off- kutinan vuoksi, mutta nyt melko säännölliset Hexocil- pesut ja jouhien tyven hoidot ovat tuntuneet auttavan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salamalla kutisee jännästi eniten ne kohdat, mitkä ovat vaalentuneet eniten. :O Eli vatsa, kainalot, takajalkojen väli, turpa... Liekö tällä joku yhteys johonkin?

      Raportoin noista allergiatesteistä sitten, kun jotain on tiedossa. Mielenkiinnolla odotan vastauksia... Noista hampaista nyt olen eniten huolissani, mutta jospa ne siitä...

      Poista