Tarkenee

Kun kulkee, niin sitten kulkee ja hitokseen hienosti.

Eilen ratsastin. Se oli muuten kolmas kerta selässä tämän polvihässäkän jälkeen. Ruuna oli ihan super. Niin super, että laukkasin - monta onnistunutta pätkääkin vielä. Se oli ihan älyttömän hienoa. Erityisen hienon siitä tekee se, että yhtäkään pukkiloikkaa ei nähty, laukat nousivat ja laukka mahtui jollain tasolla jo meidän kentällekin.

Seuraava yö menikin sitten lähes kokonaan valvoen, kun polvea särki ihan älyttömästi. Mutta oli sen arvoista! (Ja samalla loistava muistutus siitä, että pitää taas hiukan himmailla. Minun siis.)

Tänään maastoiltiin niin, että Anni oli kyydissä. Salama oli hyväntuulinen ja pirteä, mutta ihan ilman rodeoita ei selvitty. Lähinnä nuo loikat tulivat siitä, kun poni sikaili ja Salama kopioi perässä ihan myötätunnosta. No, loppu hyvin, kaikki hyvin ja hevonen oli tosiaan vallan iloinen tyyppi lenkillä selvittäen crossipyörät ja irtokoirat taas vallan esimerkillisesti.

Iloinen olen myös siitä, että Salama on notkeiden raajojensa lisäksi muutenkin aika mukavassa kunnossa:

Että se siitä sikalihavasta klenkasta sitten. ;)