Pieniä hyviä ja huonoja juttuja

Höpötetään vaikka hyvistä jutuista ensin.

Eilen tuli pitkästä aikaa kuivaheinäkuorma ja nyt talli tuoksuu taas ihan tallilta! Tosin samantien sain itseni myös aivan tukkoon, olen sen verran allerginen heinälle. Se olkoon nyt kuitenkin sivuseikka, poikien hyvinvointi menee melko monessa asiassa muutenkin oman mukavuuden edelle. :D Samalla sain myös kiven vierähtämään sydämeltäni, kun heinäkuorma oli pakattu pieneen ja sievään varastoomme. Ja miksi? Olen ajoittain nimittäin sellainen kriisi-ihminen, joka saa pienistä asioista valtavan kriisin aikaiseksi. Tällä viikolla Se Juttu on ollut tuo heinäasia, kun olin päättänyt, että Salkun kaikki iho- ja vatsaongelmat johtuvat säilöheinästä. Nyt enää toivon, että näin todellakin on ja muutaman viikon päästä olisimme asian suhteen paljon paremmissa asemissa.

Alkuviikosta laitan vielä heinäanalyysin menemään ja pikkuhiljaa aloitan varovaisen totuttamisen uuteen safkaan. Illalla laitoin molemmille pienet maistiaiset uutta ja kummasti se vaihtelu virkisti, molemmat oikein imuroivat korret pois. :)

Salkun iltaheinät. Erotatko kuvasta säilön (/esikuivatun) ja kuivan heinän?

Mega Jolly Ball

Sitten toinen the uutinen. Eilen (15.2.2013) hain postista poikien uuden leikkikalun. Tästä erittäin amerikkalaisesta tuotteesta verkkokauppa kertoo näin:

"Erittäin kestävä iso hevospallo vaikka laitumelle hevosten ja ponien pelattavaksi. Erittäin kestävä ilmatäytteinen kumipallo jonka mukana toimitetaan pumppu jolla täytät pallon helposti ja nopeasti. Tämä hevosille suunniteltu pallo kestää noin 1100 kg paineen eli sen päälle voisi hevonen vaikka istahtaa ja pallo säilyisi silti ehjäjä. Kaksi kokoa 25 (halkaisija noin 63cm) ja 30 (halkaisija noin 75cm) tuumaa."

Hintaa mokomalla oli 44,29e. Pallo pumpattiin tietenkin heti täyteen ja vietiin näytille. Ensivaikutelma siitä oli se, että se vaikutti vähän vahvemmalta ja jämäkämmältä kuin tavallinen jumppapallo.

Duke ja pallo.

Pallo sai ensin paljon rakkautta Dukelta pitkän kaavan mukaan (varmaan pari tuntia se jaksoi painia pallon kanssa yhteen putkeen), kunnes illemmalla Salama havaitsi sen vihdoin ja retuutti palloa omaan perinteiseen tyyliinsä. Vielä illalla pallo oli ehjä. Olin äärimmäisen tyytyväinen, koska luulin pallon oikeasti kestävän Tuhotiimin käsittelyä. Tyytyväisenä vedin peiton korviin ja ajattelin, että pojilla on kivaa vielä huomennakin, kun vihdoin löytyi kestävä lelu.

No, tulin tänään töistä kotiin ja portilla odotti pieni sininen rusina. Niin ja 2 kpl pieniä karvaisia viattoman näköisiä varsoja, jotka suurilla tummilla silmillään katsoivat minua kovin viattoman oloisina. Nyt harmittaa minuakin jo. :( Siivosin vielä tarhastakin kaikki terävät (havut ym.) pois, jotta pallo ei puhkeaisi. Ärsyttävää.