sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Käyttökokemuksia hampusta


Salama sai toimia viime syksynä koekaniinina ensimmäisen kerran, kun sen ruokavalioon lisättiin hamppurouhe. Karvanlaatu parani, sähköisyys väheni ja kiiltoa tuli lisää. Kirjoittelin aiheesta jo lyhyesti aiemminkin, linkki tässä. Olin hämmästynyt, miten lyhyessä ajassa pienellä syöttömäärällä tapahtui melkein ihmeitä. 

Sätky tuli 4.1.2020. Koska kesäkutina, oli sen harja leikattu syksyllä siiliksi. Tuleva kesä ja syksy näyttävät, miten vaivanlaatu jatkuu, mutta sitä ennaltaehkäisemään aloitin toiveikkaana sillekin hamppurouheen syötön. Päiväannos on vaihdellut 1-2 desin välillä. Sätkyn atooppisen oloinen, hilseilevä iho parani huimasti muutamassa viikossa: Hilseily väheni silmin nähden ja karvasta tuli vahvempaa. 

Lisäksi jouhet ovat kasvaneet kuin silmissä. Tässä Sätkyn fleda tullessa:

5.1.2020
5.1.2020 otettiin tammasta "tervetuliaiskuvat" ja tukkaan laitettiin taivutusletit siistimään ylälinjaa.
Nämä kuvat on otettu 11.4.2020 eli kolme kuukautta myöhemmin:

11.4.2020
11.4.2020
11.4.2020
Taivutusletit "syövät" hieman pituutta sivukuvissa, todellisuudessa harja on reilun kämmenen levyinen ratsuharja nyt. Materiaalia Sätkyllä kyllä riittää, harja jakautuu luonnostaan kahdelle puolen ja jouhet ovat vahvaa ja paksua materiaalia. Salamalla sen sijaan on ohuempi ja hennompi harjanlaatu. Kuvien perusteella Sätkyn emällä oli samanlainen pehko.

Jouhien kasvu on toki yksilöllistä, toisilla kasvaa nopeammin ja toisilla hitaammin, mutta uskallan väittää, että tällä pienellä lisärehulla on ollut osansa tässä projektissa. Hamppu on siis jäänyt meille jäädäkseen. Kerrankin hyvä ja halpa löytyvät samasta paketista!

Otsatukka 5.1.2020
Otsatukka 11.4.2020

6 kommenttia:

  1. Minäkin aloitin syksyllä hampun syötön. Albertilla meni maha siitä aivan kuralle (jo siis noin desin syöttömäärällä), joten kokeilu jäi sen osalta lyhyeksi. Ruusa on syönyt nyt puolisen vuotta enkä ole huomannut hampusta yhtään mitään vaikutusta. Syötän nyt sen ostamani säkin loppuun ja jätän sitten pois.

    Pellavasta tuli paljon selkeämpi muutos, mutta sen syötön aloittamisen jälkeen ilmestyi myös karies. Luulen, että pellava jää niin tiukasti hampaisiin, että se aiheutti karieksen. Tai sitten oli vain sattumaa, mutta en uskalla enää syöttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, teille tämä ei sitten ollut hyvä. Salkulla eron huomasi hyvin, kun takana oli rankka dieetti, rankat lääkitykset ja niiden myötä yleisilme sille poikkeuksellisen nuhruinen. Nyt sille on tulossa hieno, kiiltävä kesäkarva taas vanhaan malliin. :)

      Meilläkin muuten taidettiin syöttää pellavaa silloin, kun kariesta oli... Hmm. Jännä sattuma!

      Poista
    2. Mielenkiintoista, että teilläkin pellava ja karies osuivat samaan ajankohtaan! Olisinko sitten kuitenkin oikeilla jäljillä tämän syyllisen etsinnän kanssa.

      Ruusalla ei tosiaan ollut koskaan ollut mitään merkkejä karieksesta, kunnes sitten yhtäkkiä puolessa vuodessa tuli ihan kunnon reikä. Ja tuohon puoleen vuoteen osui myös Ruusan elämän ainoa säännöllinen pellavan syönti.

      Syötin pellavaa kaikkiaan yhden säkin, päivässä joku puoli desiä tai saatoin jossain välissä antaa desinkin. Albertille en antanut ollenkaan, kun epäilin jo syöttäessä, että se tarttuu hampaisiin, ja Albertilla oli ollut aiemmin kariesta. Albertin karieshan oli sitten puolestaan kadonnut samassa ajassa kuin Ruusalle ilmestynyt.

      Poista
    3. Meillekin karies ilmestyi ns. tyhjästä. Salkun hampaat olivat aina olleet ihan hyvät, ei erityistä huomautettavaa. Pääasiassa syöneet aina kuivaheinää ja talviaikaan kuivaa säilöä. Sitten simsalabim oli sitä kariesta vaikka ja kuinka! Oli se reikäkin, mutta se oli ilmeisesti osittain jonkinlainen kehityshäiriö siinä hampaassa, koska reikä oli niin syvä. Tuohon aikaan syöttelin turvotettavia vellejä, pellavaa ja mahdollisesti myös Greenlineä.

      Karies hävisi sitten vuoden aikana käytännössä kokonaan, kun suuta huuhdeltiin päivittäin j reikä paikattiin. Muuten ruokapuoli ei ole muuttunut, paitsi turvotettavaa sapuskaa (pellavaa) ei enää ole...

      Poista
  2. Pellavarouheen voi syöttää myös kuivana. Niin pienellä määrällä (1-2 dl) ei ole mitään tukoksen vaaraa ja ruokintaan muutenkin lisää suolaa, niin hevonen juo heti väkirehujen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin. Se on vaan materiaaliltaan vähän sellaista tahmaa, joka jää suuhun/hampaisiin kiinni herkästi. Tai ainakin sellainen kokemus mulla on. Salama ainakin on sellainen, että juo väkkäreitten päälle aina ämpärin vettä ja tuon kariesvaivan aikaan joi itseasiassa entistä enemmän.

      Pellavalla on silti paikkansa ja onhan sitä pienissä määrin noissa täysrehupelleteissäkin. Meillä on ollut Seleceted käytössä jo useamman vuoden. :)

      Poista