Hei mitä kuuluu

1.4.2020

Sätky on ollut täällä nyt kolme kuukautta.

Tullessaan se oli ihan vauveli, paksu sellainen ja pitkään huolissaan suuresta elämänmuutoksesta. Ratsain se meni pohkeesta eteen ja jarrutkin löytyivät. Maastoilu oli sen mielestä mukavaa ja se oli hyvä juttu se. Selkäännoususta tehtiin ensitöiksi juttu, missä seissään paikallaan maailman tappiin asti.

Nyt se on paksu, edelleen vauveli, mutta suurimpana muutoksena se on vihdoin kotiutunut. Se tarkoittaa sitä, että vieraskoreus on kaikonnut ja tamma on tamma isolla T:llä. Ei se minua haittaa, mutta pikkasen pitää katsoa kalenteria ja kuun asentoa, niin kaikki menee kivasti. Munkinpippuri on hieno keksintö ja se kuuluu tätä nykyä myös Säteen illalliseen.

27.2.2020

Ilmaiseksi tamma ei ole antanut vielä mitään. Mutta sitten kun antaa, niin taivas varjele, ratsastus on sittenkin mielekästä ja elämä on ihanaa.

Ratsastuksellisesti on saatu pientä kehitystä aikaan. Varovasti on edetty, kun aloitettiin ihan nollasta. Tullessaan ja aina näihin päiviin asti laukka ei kuulunut ohjelmistoon, sillä siihen ei yksinkertaisesti riittänyt voima eikä tasapaino.

Mäkitreeniä 2.4.2020

Paljon on maastoiltu ja tasapaino on kehittynyt huimasti. Maastossa olen tehnyt paljon siirtymisiä ja maaston muotojen mukaan taivutellut ja asetellut. On menty metsään ja käyty kiipeilemässä. Kunto on kasvanut ja eteenpäinpyrkimystä on tullut huimasti lisää.

Maastoon saatamme lähiaikoina joutua muuttamaan hieman kuolainta ja suitsitusta, nyt suussa on Sprenger Flex Control ja päässä tavalliset enkkusuitset ilman alaturparemmiä. Kaasu löytyy, mutta ohjaustehostin on vielä hieman karkea ja arvaamaton. Kyllä se kääntyy, mutta voi kääntyä tosi vähän tai tosi paljon. ;) Ajatuksissa oli metsästää joku kolmipala kokeiluun seuraavaksi.

28.3.2020

Kentällekin on eksytty muutamia kertoja. Viime viikolla virta riitti laukkaankin ja hienosti Sätky muisti laukannostoavut. Pari kertaa sen jälkeen olen päässyt treenaamaan nostoja ja esimerkiksi eilen tyyppi olisi laukannut vaikka ja kuinka, kun vihdoin päästiin asiaan. Ravissa on jo pienen pieniä pätkiä päästy kulkemaan niin, että sitä voi etäisesti sanoa tasapainoiseksi menoksi.

Siinä eilen laukattuamme hetken ilman huolta huomisesta tuli vähän paha mieli. Vuosia olen tahkonnut velipojan kanssa pelko persiissä milloin mistäkin syystä, käsijarru jumissa ja ilman liikkumisen iloa. Aikansa kutakin... Nyt käsissäni on terve hevonen ilman rajoituksia. Vetcheck Sätkylle tehtiin rokotuksen yhteydessä maaliskuussa ja pientä etujalan luuliikaa sekä toisen takajalan jänispatin alkua lukuun ottamatta mitään moitteita ei löytynyt.

Olen siis saamassa itseäni ratsastajana vihdoin takaisin. Vaikka kulunut vuosi on ollut kirjaimellisesti aika paska, tapahtuu hyviäkin asioita vielä. Säde on sellainen, pieni pala taivasta.

Säde laittoi huulipunaa kengittäjää varten.
(Punamultamaali ulkokatoksen seinästä)