Tapahtumarikas viikko

Maistraatista tuli virkatodistus, jossa omalla kohdallani kerrottiin minun olevan elossa. Kiitos muistutuksesta, on siis aika kaivautua esiin talviunilta.

Salama aamupäiväunilla. Seinällä hänen kuluneen talven taideteoksia ja kuvassa kivoja raitoja jälleen. 

Koska hienot ja kuivat kelit, jäivät hevoset tällä viikolla yötäpäivää ulos. Tein mökkiin uuden pellettipatjan ihan vain todetakseni, että Julishka käyttää sitä vessana ja muut eivät edes käy siellä. Isot pääsevät aamupäiväksi sisälle syömään aamuheiniä ja lepäämään, toistaiseksi tämä järjestely on ollut ihan pätevä. Tämä kevään aika on parasta, kun ei ole vielä liian lämmin ja mikä parasta, ei ole vielä ötököitä.

Harmaat lenkkeilee. Salkun hännän pesu on tehtävälistalla. Ehkä tänään, ehkä huomenna.

Keskiviikkona treenailtiin hetki kentällä Sätkyn kanssa. Neiti on ollut vähän tulta ja tappuraa epäsäännöllisten ja vahvojen kiimojensa takia, mutta koska meillä on kirkas tähtäin tulevaisuudessa (= He C kyläkisoissa noin 5v päästä), on toisinaan mentävä epämukavuusalueen ulkopuolelle. Keskiviikkona otettiin ekat laukat kentällä, jihuu! Tamman koordinaatio ja tasapaino ovat siis kehittyneet hieman, koska tullessaan laukka ei todellakaan mahtunut tuonne kentälle eikä se tuntunut maastossakaan mielekkäältä. Ehkä sillä oli joku kasvupyrähdys meneillään. Nyt vauhtia piisaisi vähän liiaksikin eli kuntokin on kasvanut.

Loppuviikoksi ohjelmoitiin sitten pelkkää maastoilua. Käytiin näyttämässä Sätkyllekin kaikkea hauskaa. Keväisin yhdelle vanhalle hiekkakuopalle jää hetkeksi vettä ja se on esimerkiksi Salaman mielestä parasta ikinä. Sätky sen sijaan järkyttyi veden loiskunnasta sydänjuuriaan myöden ja kuvatodisteet mokomasta prunnista jäivät ottamatta kun kaikki kaksi kättä saivat pitää ohjista tukevasti kiinni. Lentokenttä sen sijaan oli äärettömän mielenkiintoinen, Sätky ei olisi suostunut kääntymään enää kotiin sieltä.

Harmaat tiirailemassa lentsikoita.

Satula-asiakin ratkesi. Ei tullut kauppoja suuntaan eikä toiseen, joten Meredith jää toistaiseksi meille toiseksi satulaksi. Se on aavistuksen leveä Salkulle, joten jonkinlainen ohut romaani sinne pitää vielä keksiä. Sätkylle sama satula sopii myös, joten sikäli tämä on kai järkevin ratkaisu. Ehkä Sätkyn kanssa joskus hypätäänkin jotain pientä, mene ja tiedä. 

Ponit pääsevät myös jatkossa hommiin, koska kentän lanauksesta tuli heidän nakkinsa. Eilen aloitettiin treenit eli molemmat saivat tutustua renkaan vetämiseen muutaman kierroksen verran. Julishka oli vähän sitä mieltä, että tämä on äijien hommaa, mutta osallistui kiltisti talkoisiin. Risto sen sijaan oli ihan liekeissä, tämä oli selvästi sen juttu. Treenit jatkuvat pikkuhiljaa. 

Seuraavaksi otetaan Sätkyn kanssa tavoitteeksi tutustua traileriin ja harjoitella lastautumista yhden ihmisen avuin tapahtuvaksi. Ihanat valoisat illat antavat kummasti lisäaikaa vuorokauteen!